Talousarvioesitys 2023
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.
Selvitysosa:
Globalisaatio, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestönmuutos, yhteiskunnallisen osallistumisen muutokset sekä eriarvoistuminen vaikuttavat nopeasti yhteiskuntaan. Talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Väestönmuutos ja sen alueellinen eriytyminen aiheuttavat merkittäviä muutospaineita julkisten palveluiden järjestämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toiminnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle.
Suomalaisten koulutus- ja osaamistaso on kansainvälisesti vertaillen edelleen korkea, mutta kehityksessä on huolestuttavia merkkejä. Nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt kehittyneiden maiden keskitason alapuolelle, väestön koulutustason nousu on pysähtymässä ja inhimillisen pääoman ennakoidaan kääntyvän laskuun. Nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Oppimistulosten heikentyessä myös taustaan liittyvät erot tuloksissa ovat kasvaneet, eikä lasten ja nuorten hyvinvointi ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Työuran aikainen jatkuva oppiminen ei toteudu lisääntyviä tarpeita vastaavasti eikä kohdennu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisäävät poliittisen osallistumisen eriytyminen sekä yleinen asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet uhkaavat demokratiaa ja luottamusta.
Työllisyyden ja talouden kehitys on epävarmaa ja koulutetun työvoiman saatavuus vaikeuttaa yritystoimintaa sekä julkisten palvelujen tuotantoa. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kasvanut myös koulutuskentällä. Koronapandemian kaikki vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä, mutta sen aikana kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin ja syntynyt oppimisvaje on korjattava. Pandemian aikaiset rajoitukset ovat heikentäneet kulttuurin ja luovien alojen, liikunnan ja nuorisotyön toimintaedellytyksiä. Toisaalta ajankohtaiset kriisit tuovat mahdollisuuden ja välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala vahvistaa ja uudistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle kestävään kasvuun perustuvassa yhteiskunnassa. Taloudellinen kasvu perustuu ensisijaisesti teknologisen kehityksen ja osaamisen tuomalle tuotavuuskasvulle. Varhaiskasvatusta, koulutusta ja jatkuvaa oppimista edistävillä toimilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, korkeaa työllisyyttä ja tuottavuuskasvua. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla tuetaan teknologista kehitystä, tuottavuutta ja talouden rakennemuutosta. Luovat alat ja aineettomat sisällöt tukevat hyvinvointia ja kestävää kasvua. Tieteellinen tieto rakentaa sivistystä ja maailmankuvaa, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia sekä toimii päätöksenteon perustana ja käytäntöjen kehittäjänä.
Tieto, osaaminen ja luovuus ovat olennaisia myös kansakunnan henkiselle kriisinkestävyydelle. Koulutus, kulttuuri ja sivistys rakentavat ihmisten välistä luottamusta ja kunnioitusta sekä kriittistä ajattelua. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikkaa. Kaiken toiminnan lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen.
Hallituskaudella keskeisiä tavoitteita ovat koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen, oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen ja osaamiserojen kaventaminen. Tasa-arvoistavalla koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä nuorilla on aiempaa paremmat edellytykset jatko-opinnoissa, työssä ja elämässä pärjäämiseksi. Suomesta luodaan kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.
Tavoitteellisesti toimimalla Suomella on kaikki edellytykset säilyttää paikkansa maailman arvostetuimpien sivistys- ja hyvinvointivaltioiden joukossa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.
- — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
- — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
- — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
- — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
- — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
- — Aktiivinen kansalaisuus ja liikkuva elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään osana toisen asteen koulutuksen kehittämistoimia, joilla tuetaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten tavoitteiden toteutumista. Uudistusten keskeisinä tavoitteina on turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa. Näitä tavoitteita edistetään myös lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanossa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulujen henkilöstön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta edistävän hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä kansallisiksi politiikkatoimiksi, joilla voidaan vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suomalaisissa korkeakouluissa.
Kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita. Lisäksi Suomen elokuvasäätiö edistää naisten työllistymistä elokuva-alalla, alan toimijoina ja säätiön tuenhakijoina.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja. Hallinnonalan tulosohjaukseen sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.
Eräitä toimialan tunnuslukuja sukupuolen mukaan
2019 | 2020 | 2021 | |||||||
lkm | miehet | naiset | lkm | miehet | naiset | lkm | miehet | naiset | |
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet | 71 778 | 45 % | 55 % | 65 208 | 45 % | 55 % | 68 004 | 45 % | 55 % |
Ylioppilastutkinnon suorittaneet | 29 078 | 42 % | 58 % | 29 370 | 42 % | 58 % | 29 811 | 41 % | 59 % |
Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot | 27 645 | 39 % | 61 % | 28 239 | 39 % | 61 % | 28 572 | 38 % | 62 % |
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot | 31 266 | 42 % | 58 % | 35 445 | 41 % | 59 % | 31 029 | 40 % | 60 % |
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet (tuhatta henkilöä) | 1 565 | 27 % | 73 % | 1 244 | 27 % | 73 % | - | - | - |
Valtion taiteilija-apurahat | 304 | 44 % | 56 % | 289 | 43 % | 57 % | 298 | 39 % | 61 % |
Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet | 58 | 59 % | 41 % | 61 | 52 % | 48 % | 63 | 62 % | 38 % |
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret (15—28 -vuotiaat) | 20 924 | 57 % | 43 % | 20 237 | 58 % | 42 % | 20 339 | 57 % | 43 % |
Nuorten työpajatoiminta (alle 29-vuotiaat) | 14 424 | 57 % | 43 % | 12 456 | 58 % | 42 % | 11 849 | 57 % | 43 % |
Urheilija-apurahapäätökset | 368 | 49 % | 51 % | 362 | 48 % | 52 % | 242 | 48 % | 52 % |
Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävää kehitystä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Nämä tekijät mahdollistavat kulttuurisen muutoksen kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda2030:een pohjautuvan Suomen kestävän kehityksen toimikunnan strategian 2022—2030 tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteutumista.
Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa ja osaamista. T&K-tiekartta viitoittaa reitin osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaan kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.
Korkeakoulut ovat ministeriön kanssa vuosille 2021—2024 solmituissa sopimuksissa sitoutuneet sisällyttämään kestävän kehityksen opintoja koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.
Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Uuden kulttuuriperintöstrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Kestävien elinympäristöjen kehittäminen on uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman pääsisältöä. Kestävän kulttuurimatkailun kehittämistä tukee uusi kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavustusta saavilta järjestöiltä kestävän kehityksen tavoitteiden ottamista huomioon toiminnassaan. Liikuntapaikkojen rakentamisessa edistetään energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena. Muun muassa etsivä nuorisotyö auttaa nuoria koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan.
Osana valtionhallintoa ministeriö kehittää edelleen vastuullisuusraportointiaan.
Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2021 TP |
2022 TA |
2023 TAE |
2022/2023 muutos |
29.01.30 | Lasten ja nuorten harrastustoiminta | 14 500 | 14 500 | 14 500 | - |
29.10.30 | Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) | 490 713 | 488 609 | 666 777 | 178 168 |
29.10.31 | Vapaa sivistystyö | 169 770 | 173 241 | 182 081 | 8 840 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 987 512 | 1 015 393 | 1 032 841 | 17 448 |
29.20.35 | Lukiokoulutus | 200 515 | 240 403 | 277 906 | 37 503 |
29.80.30 | Kirjastot | 5 811 | 4 894 | 4 000 | -894 |
29.80.31 ja 52 | Museot ja esittävä taide | 129 197 | 147 495 | 153 808 | 6 313 |
29.80.34 | Taiteen perusopetus | 97 228 | 90 522 | 94 387 | 3 865 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset2) | 18 805 | 17 783 | 18 379 | 596 |
29.90.52 | Kuntien liikuntatoimi | 19 586 | 19 616 | 19 666 | 50 |
29.91.51 ja 52 | Kuntien nuorisotyö | 7 821 | 7 748 | 7 690 | -58 |
Yhteensä | 2 141 458 | 2 220 204 | 2 472 035 | 251 831 |
1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.
2) Sisältää valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2023 on 54,82 % lisättynä 16,39 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jonka mukaan valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon sekä kustannustason tarkistusta ei tehdä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vuonna 2023 koronapandemian ja siihen liittyvien toiminnan rajoitusten vuoksi.
Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 384,25 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan 2 milj. euroa ja tuoton alenemaa on kompensoitu yhteensä 29,05 milj. eurolla, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 415,3 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 milj. euroa. Lisäksi tuottoarvion alenemista on kompensoitu yhteensä 118,3 milj. euron lisäyksillä budjettimomenteille.
Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2016 TP |
2017 TP |
2018 TP |
2019 TP |
2020 TP |
2021 TP |
2022 TA |
2023 TAE |
|
Tiede | 424,9 | 432,7 | 453,1 | 463,0 | 504,0 | 485,2 | 562,8 | 535,6 |
— voittovarat | 103,2 | 104,4 | 106,2 | 107,3 | 71,3 | 72,0 | 71,5 | 74,7 |
— budj.varat2) | 321,7 | 328,3 | 346,9 | 355,7 | 432,7 | 413,2 | 491,3 | 460,9 |
Taide | 458,6 | 460,8 | 460,3 | 452,6 | 582,7 | 743,6 | 612,5 | 597,4 |
— voittovarat | 233,3 | 233,4 | 238,8 | 247,0 | 182,3 | 181,1 | 159,6 | 179,8 |
— budj.varat | 225,4 | 227,4 | 221,4 | 205,5 | 400,4 | 562,4 | 452,9 | 417,6 |
Liikunta | 154,9 | 178,6 | 171,8 | 159,3 | 190,7 | 217,3 | 153,2 | 153,7 |
— voittovarat | 147,1 | 166,2 | 163,3 | 154,0 | 100,2 | 102,2 | 102,1 | 115,4 |
— budj.varat | 7,8 | 12,3 | 8,5 | 5,3 | 90,5 | 115,2 | 51,0 | 38,3 |
Nuoriso | 73,1 | 76,8 | 75,0 | 78,0 | 95,3 | 81,8 | 81,4 | 77,3 |
— voittovarat | 52,7 | 52,6 | 53,3 | 55,0 | 36,3 | 36,3 | 36,8 | 41,5 |
— budj.varat | 20,4 | 24,2 | 21,7 | 23,1 | 59,0 | 45,5 | 44,7 | 35,8 |
Voittovarat yhteensä | 536,3 | 556,7 | 561,6 | 563,3 | 390,1 | 391,6 | 370,0 | 411,43) |
1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
3) Vuoden 2023 voittovaroihin on sisällytetty tuoton aleneman kompensaatio, 29,1 milj. euroa ja niistä on vähennetty momentille 29.40.51 siirretty tieteen määrärahojen osuus, 3,9 milj. euroa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
||
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 390,5 | 427,5 | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | 55,6 | 55,6 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 1,0 | 1,0 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023
v. 2021 tilinpäätös 1000 € |
v. 2022 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2023 esitys 1000 € |
Muutos 2022—2023 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 318 357 | 295 700 | 328 131 | 32 431 | 11 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 18 114 | 18 574 | 22 012 | 3 438 | 19 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 65 471 | 64 026 | 62 076 | -1 950 | -3 |
03. | Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 222 | 5 058 | 9 598 | 4 540 | 90 |
04. | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 49 100 | 14 450 | 39 820 | 25 370 | 176 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) | 3 161 | 2 611 | 2 516 | -95 | -4 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 31 237 | 34 000 | 34 000 | — | 0 |
30. | Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v) | 14 500 | 14 500 | 14 500 | — | 0 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) | 1 577 | 1 597 | 1 547 | -50 | -3 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) | 4 743 | 3 772 | 3 807 | 35 | 1 |
52. | Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) | 116 984 | 118 856 | 122 661 | 3 805 | 3 |
53. | Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) | 6 210 | 16 010 | 13 348 | -2 662 | -17 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 2 037 | 2 246 | 2 246 | — | 0 |
10. | Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö | 868 007 | 885 912 | 921 992 | 36 080 | 4 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 42 260 | 42 514 | 40 066 | -2 448 | -6 |
20. | Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 156 545 | 172 635 | 25 305 | -147 330 | -85 |
30. | Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 490 713 | 488 609 | 666 777 | 178 168 | 36 |
31. | Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 169 770 | 173 241 | 182 081 | 8 840 | 5 |
51. | Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) | 8 718 | 8 913 | 7 763 | -1 150 | -13 |
20. | Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus | 1 230 286 | 1 287 711 | 1 332 660 | 44 949 | 3 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 453 | 8 455 | 8 617 | 162 | 2 |
21. | Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 33 806 | 23 460 | 13 296 | -10 164 | -43 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) | 987 512 | 1 015 393 | 1 032 841 | 17 448 | 2 |
35. | Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 200 515 | 240 403 | 277 906 | 37 503 | 16 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 3 307 844 | 3 454 556 | 3 522 422 | 67 866 | 2 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 11 970 | 11 975 | 11 935 | -40 | 0 |
02. | Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 935 | 19 548 | 19 658 | 110 | 1 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 431 | 4 547 | 4 459 | -88 | -2 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 682 | 1 679 | 2 181 | 502 | 30 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) | 31 789 | 29 944 | 39 746 | 9 802 | 33 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 893 903 | 1 875 165 | 1 992 888 | 117 723 | 6 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) | 307 774 | 375 896 | 345 566 | -30 330 | -8 |
53. | Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha) | 71 998 | 71 501 | 74 715 | 3 214 | 4 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | 47 132 | 55 631 | 55 631 | — | 0 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 896 993 | 919 696 | 954 190 | 34 494 | 4 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) | 20 237 | 21 974 | 21 453 | -521 | -2 |
(89.) | Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) | — | 67 000 | — | -67 000 | -100 |
70. | Opintotuki | 629 698 | 703 111 | 757 108 | 53 997 | 8 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 647 | 647 | 644 | -3 | 0 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) | 118 465 | 132 200 | 132 600 | 400 | 0 |
53. | Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 6 000 | 6 000 | 0 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) | 456 086 | 476 800 | 515 200 | 38 400 | 8 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) | 15 984 | 35 564 | 35 564 | — | 0 |
59. | Koulumatkatuki (arviomääräraha) | 38 516 | 57 900 | 67 100 | 9 200 | 16 |
80. | Taide ja kulttuuri | 743 555 | 612 477 | 599 355 | -13 122 | -2 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 84 174 | 4 265 | 4 427 | 162 | 4 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 803 | 2 105 | 2 115 | 10 | 0 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 22 992 | 23 987 | 23 925 | -62 | 0 |
05. | Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 5 510 | 5 641 | 5 581 | -60 | -1 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 7 357 | 7 201 | 7 351 | 150 | 2 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) | 18 572 | 19 953 | 21 307 | 1 354 | 7 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) | 16 901 | 17 264 | 17 264 | — | 0 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) | 5 811 | 4 894 | 4 000 | -894 | -18 |
31. | Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 128 747 | 140 237 | 141 111 | 874 | 1 |
34. | Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 97 228 | 90 522 | 94 387 | 3 865 | 4 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) | 263 | 252 | 252 | — | 0 |
41. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 26 648 | 26 648 | 26 648 | — | 0 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) | 90 008 | 53 640 | 18 790 | -34 850 | -65 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) | 16 964 | 16 978 | 17 256 | 278 | 2 |
52. | Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha) | 181 109 | 159 551 | 179 753 | 20 202 | 13 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) | 23 182 | 24 961 | 26 160 | 1 199 | 5 |
55. | Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 950 | 2 100 | 2 200 | 100 | 5 |
(58.) | Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v) | — | 7 500 | — | -7 500 | -100 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) | 989 | 839 | 739 | -100 | -12 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | 12 347 | 3 899 | 4 049 | 150 | 4 |
89. | Rahoitus Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 2 000 | 2 000 | 0 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) | 0 | 40 | 40 | — | 0 |
90. | Liikuntatoimi | 217 315 | 153 182 | 153 702 | 520 | 0 |
(30.) | Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v) | 23 500 | — | — | — | 0 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) | 102 153 | 102 145 | 115 404 | 13 259 | 13 |
52. | Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha) | 47 524 | 46 337 | 33 798 | -12 539 | -27 |
(54.) | Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen (siirtomääräraha 3 v) | 37 937 | — | — | — | 0 |
56. | Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 6 200 | 4 700 | 4 500 | -200 | -4 |
91. | Nuorisotyö | 81 811 | 81 433 | 77 282 | -4 151 | -5 |
50. | Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) | 36 308 | 36 772 | 41 530 | 4 758 | 13 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) | 32 112 | 39 083 | 22 272 | -16 811 | -43 |
52. | Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) | 13 391 | 5 578 | 13 480 | 7 902 | 142 |
Yhteensä | 7 396 873 | 7 474 082 | 7 692 652 | 218 570 | 3 |
Henkilötyövuosien kokonaismäärä | 2 475 | 2 426 | 2 404 |