Talousarvioesitys 2023
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Selvitysosa:Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet varhaiskasvatukselle, esi- ja perusopetukselle ja vapaalle sivistystyölle ovat:
- — Opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, oppimistulokset parantuvat, eriarvoisuus vähentyy ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee.
- — Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön perusta on vahva ja toimintakykyinen.
- — Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat.
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta mitataan kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimus- ja arviointihankkeilla.
Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tavoitteena on taata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle sekä edistää hyvinvointia, oppimista ja kasvua. Lähtökohtana on tutkittuun tietoon ja vahvaan pedagogiikkaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys oppijan kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta. Varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta kehitetään lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus- ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Esi- ja perusopetuksen osalta turvataan oppilas- ja opiskelijahuolto.
- — Varhaiskasvatusta toteutetaan laadukkaasti siten, että lasten kehitystä ja oppimista sekä heidän hyvinvointiaan edistetään kokonaisvaltaisesti ja tuen kokonaisuutta kehitetään edelleen.
- — Esi- ja perusopetus toteutetaan tasa-arvoisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen läpäisy entisestään paranee.
- — Toteutetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen Oikeus oppia -ohjelmaa mm. eräiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden ja esiopetuksen pilotointihankkeen osalta.
- — Lasten ja oppilaiden medialukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologian osaamista sekä ohjelmoinnin osaamista vahvistetaan valtakunnallisella Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmalla.
- — Edistetään oppijoiden hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi.
- — Edistetään lasten tunnetaitojen ja osallisuuden vahvistamisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn kehitetyn toimintamallin toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
- — Varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa jatketaan toimenpiteitä koronavirusepidemiasta johtuvien vaikutusten vähentämiseksi.
- — Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja.
- — Vakiinnutetaan sitouttavan kouluyhteisötyön malli koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä koulupudokkuuden torjumiseksi.
- — Edistetään jatkuvan oppimisen periaatteita vapaassa sivistystyössä kehittämällä yksilöityjä koulutusratkaisuja aikuisille, joilla on puutteita perustaidoissa.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2009—2018 ja tavoite 2022
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20221) tavoite |
|
| Lukutaito | 536 | 524 | 526 | 520 | 530—550 |
| Matematiikka | 541 | 519 | 511 | 507 | 530—550 |
| Luonnontiede | 554 | 546 | 531 | 522 | 530—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin: PISA-tutkimuksen pääalueen pistemäärän muutos sosioekonomisen kertoimen (ESCS1)) kasvaessa yhdellä keskihajonnalla1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20223) tavoite |
|
| Pääalue | Lukutaito | Matematiikka | Luonnontiede | Lukutaito | Matematiikka |
| Pistemäärä | 29 | 33 | 41 | 38 | 20—28 |
1) ESCS-indeksi (PISA Index of Economic, Social and Cultural Status) sisältää vanhempien ammatit ja koulutuksen sekä perheen varallisuuden.
2) Pistemäärä kuvaa sitä, kuinka paljon suorituspistemäärä keskimäärin muuttuu, kun sosioekonomisen indeksi arvo kasvaa yhden keskihajonnan verran. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä voimakkaampi on sosioekonomisen taustan yhteys suorituksiin.
3) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Oppilaiden välinen osaamisero PISA-tutkimuksessa (keskihajonta)1)
| 2009 toteutuma |
2012 toteutuma |
2015 toteutuma |
2018 toteutuma |
20222) tavoite |
|
| Lukutaito | 86 | 95 | 94 | 100 | 85—90 |
| Matematiikka | 82 | 85 | 82 | 82 | 75—80 |
| Luonnontiede | 89 | 93 | 96 | 96 | 85—90 |
1) Mitä suurempi keskihajonta on, sitä suurempi oppilaiden välinen osaamisero on.
2) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2010, 2013, 2016, 2019 ja 2023.
Tavoitteena on toimintakyvyn, saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää strategista ohjauksen kehittämistä.
- — Toimialan yleisiä suunnittelu- ohjaus- ja valvontatehtäviä vahvistetaan kehittämällä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietojohtamista. Varhaiskasvatuksen raportointia kehitetään tietovarannon tietojen pohjalta. Varhaiskasvatuksen tiedontuotantoa täydentämään perustetaan varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä. Toteutetaan esi- ja perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmä, jolla vahvistetaan perusopetuksen arvioinnin tietopohjaa.
- — Edistetään varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön tietopohjaa, tutkimusta ja tutkimusperustaista päätöksentekoa toteuttamalla tiedon hyödyntämisen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on edistää alan kansallisen tutkimusinfrastruktuurin syntymistä ja tuottaa tiedon avoimuuden käytänteet.
- — Valmistellaan ja otetaan käyttöön koulutuspoliittisen selonteon mukaisesti peruspalveluiden yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun, laadun arviointiin sekä väestökehitykseen liittyvää tietotuotantoa ja toimialan strategiseen kehittämiseen liittyviä toimia sekä toteutetaan selvitys- ja tutkimustyötä.
Tavoitteena on uudistaa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten opiskeluympäristöjä ja toimintakulttuuria niin, että esi- ja perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.
- — Toteutettava varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys ja sitä tukevat digitaaliset ratkaisut ja arviointikäytänteet edistävät digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
- — Kehitetään varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden digitaalisia palveluita ja oppimateriaaleja sekä niiden yhteentoimivuutta, parannetaan oppijoiden medialukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista sivistystä.
- — Edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa sekä demokratiakasvatusta osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria.
- — Vahvistetaan koulujen edellytyksiä purkaa sukupuolisegregaatiota sekä kehittää oppilaiden osaamisidentiteettiä ja vahvuuksia tukevaa pedagogiikkaa.
Lapsi- ja oppilasmäärät vuosina 2020—2023
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Varhaiskasvatus1) |
245 255 | 237 000 | 232 000 | 229 000 |
| Esiopetus2) |
58 162 | 62 974 | 62 000 | 52 000 |
| Perusopetus, vuosiluokat 1—92) | 556 271 | 553 820 | 558 000 | 555 000 |
| Aikuisten perusopetus | 4 802 | 4 668 | 4 700 | 4 700 |
| Lisäopetus / tutkintokoulutukseen valmentava koulutus3) | 1 019 | 1 013 | 1 000 | 1 000 |
| Esi- ja perusopetuksen vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 790 | 1 762 | 1 800 | 1 700 |
| Esi- ja perusopetuksen muut vammaisoppilaat | 9 777 | 9 747 | 9 900 | 9 500 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 3 517 | 4 545 | 4 600 | 4 600 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 2 186 | 2 174 | 2 200 | 2 200 |
1) Vuoden 2021 määrä on muista kohdista poiketen arvio. Arvioissa varhaiskasvatusasteen oletetaan pysyvän vuoden 2020 tasolla.
2) Esi- ja perusopetuksen toteutumat ovat toteutumavuoden syksyn 20.9. toteutumatietoja (kunnat, kuntayhtymät, valtio, yliopistot, yksityiset opetuksen järjestäjät). Esiopetuksen oppilasmäärätoteutumaan ja -arvioon 2021—2022 vaikuttaa kyseisinä vuosina käynnissä oleva kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu.
3) Lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus yhdistyvät 1.8.2022 alkaen yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus). Vuosien 2022—2023 arviossa on otettu huomioon vain perusopetuksen yhteydessä järjestettävän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijat.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 066 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaitoksina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista ja edistää yhdessä kotikunnan kanssa tuen tarpeessa olevan koulunkäyntiä monialaisella asiantuntijuudella. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 815 | 818 | 825 | 847 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 685 | 703 | 705 | 705 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 326 | 314 | 316 | 314 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 493 | 401 | 450 | 450 |
| Koulukotien perusopetus | 103 | 98 | 107 | 98 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 286 | 290 | 284 | 291 |
| Yhteensä | 2 708 | 2 624 | 2 687 | 2 705 |
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | ||||
| — ohjauskäyntejä | 590 | 869 | 1100 | 1200 |
| — ohjauspalveluja käyttäneiden kuntien määrä | 218 | 213 | 225 | 225 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
| — tukijaksopäivät | 2 340 | 3 302 | 3 290 | 3 300 |
| — tukijaksojen oppilaat | 425 | 575 | 520 | 525 |
Henkilötyövuodet
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 76 | 77 | 76 | 76 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 75 | 75 | 80 | 80 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 530 | 522 | 537 | 540 |
| Eurooppa-koulut | 27 | 27 | 30 | 30 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 61 | 61 | 62 | 62 |
| Yhteensä | 769 | 762 | 785 | 788 |
| Työtyytyväisyys (1—5) | 3,7 | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 6 190 000 |
| Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri | 26 983 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 226 000 |
| Eurooppa-koulut | 2 168 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 3 499 000 |
| Yhteensä | 40 066 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 52 180 | 63 014 | 60 766 |
| Bruttotulot | 8 764 | 20 500 | 20 700 |
| Nettomenot | 43 416 | 42 514 | 40 066 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 14 282 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 13 126 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 419 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.20.35 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun peruskorjaus | 340 |
| Toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittämishankkeet (siirto momentille 29.01.01) | -3 000 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -230 |
| Matkustussäästö | -102 |
| Palkkausten tarkistukset | 567 |
| Toimistotilasäästö | -23 |
| Yhteensä | -2 448 |
| 2023 talousarvio | 40 066 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 314 000 |
| 2022 talousarvio | 42 514 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 260 000 |
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 25 305 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön ja sivistystyötä tekevien järjestöjen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis-, arviointi- ja seurantahankkeista sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvästä EU- ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
2) OECD:n ja EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) tilastoinnista, tietoteknisistä palveluista sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmistä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) 15 228 000 euroa valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin
5) 1 000 000 euroa opetussuunnitelmatyöstä yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
6) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, vapaan sivistystyön toimialan strategisia tavoitteita. Toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien tavoitteena on parantaa tiedon saatavuutta ja laatua, edistää sähköistä asiointia ja tuottaa kattavaa tietoa muun muassa päätöksenteon ja lainsäädäntömuutoksien tueksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 80 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 20 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| AV-kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirron palautus momentilta 32.20.40) | 250 |
| Kiusaamisen ehkäisy ja opetuksesta epääminen (siirto momentille 28.90.30) | -350 |
| Opetussuunnitelmatyö yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseksi yläkouluun (B1 kieli) | 1 000 |
| Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -60 000 |
| Vapaan sivistystyön osuus oppilashuollosta (siirto momentilta 29.10.31) | 500 |
| Varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | -80 000 |
| Varhaiskasvatuksen tilastotuotannon aloittaminen (siirron palautus momentilta 28.30.01) | 80 |
| Varhaiskasvatuksen tilastotuotannon tukeminen (siirto momentille 28.30.01) | -30 |
| Varhaiskasvatuksen tuki | -8 750 |
| Matkustussäästö | -30 |
| Yhteensä | -147 330 |
| 2023 talousarvio | 25 305 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -196 000 |
| 2022 talousarvio | 172 635 000 |
| 2021 tilinpäätös | 156 545 000 |
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 666 777 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 9 583 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen
3) enintään 22 550 000 euroa edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten maksamiseen
4) edellä mainitun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen
5) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi
6) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen
7) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla
8) enintään 60 000 000 euroa turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi tarkoitettujen avustusten maksamiseen
9) enintään 12 000 000 euroa avustusten maksamiseen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus) | |
| 1. Esi- ja perusopetus | |
| 1.1. Perusopetukseen valmistava opetus | 161 020 000 |
| 1.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus | 50 823 000 |
| 1.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat viisivuotiaat | 3 512 000 |
| 1.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus | 3 800 000 |
| 1.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen | 3 907 000 |
| 1.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus | 3 922 000 |
| 1.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset | 57 449 000 |
| 1.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset | 206 359 000 |
| 1.9. Sisäoppilaitoslisä | 2 850 000 |
| 1.10. Koulukotikorotus | 824 000 |
| 1.11. Joustavan perusopetuksen lisä | 6 000 000 |
| 1.12. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus | 8 300 000 |
| 1.13. Yksityisten kielikoulujen kaksivuotisessa esiopetuksessa olevat viisivuotiaat | 398 000 |
| 2. Aamu- ja iltapäivätoiminta | |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä | 559 404 000 |
| VALTIONAVUSTUKSET | |
| 3. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset (enintään) | 9 583 000 |
| 3.1. Digitaalisten oppimisympäristöjen, osaamisen, valmiuksien ja pedagogisten käytänteiden kehittämiseen, alueellisen ja yksilöllisen yhdenvertaisuuden tukemiseen, digitalisaation yhteentoimivuuden edistämiseen digitalisaation viitekehystyötä toimeenpanevan kehittämisohjelman toimenpiteillä sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainväliseen toimintaan | 3 800 000 |
| 3.2. Laajamittainen ja suppea kaksikielisen opetuksen järjestäminen sekä kielikylpytoiminta | 842 000 |
| 3.3. Kerhotoiminnan tukeminen | 2 865 000 |
| 3.4. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin | 2 076 000 |
| 4. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset | 24 750 000 |
| 4.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin mukaisiin valtionavustuksiin saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisesti | 2 200 000 |
| 4.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) | 75 000 |
| 4.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) | 22 475 000 |
| 5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 46 §:n mukaiset valtionavustukset | |
| 5.1 Turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatus (enintään) | 60 000 000 |
| 6. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset | |
| 6.1. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 240 000 |
| 6.2. Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen (enintään) | 12 000 000 |
| 7. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset | |
| 7.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki | 500 000 |
| 7.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaiset menot | 300 000 |
| Valtionavustukset yhteensä | 107 373 000 |
| Yhteensä | 666 777 000 |
Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa | 7 436,67 euroa/asukas |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden perushinnan arvion tarkentuminen | -15 023 |
| Lakisääteisten kustannuspohjaan vaikuttavien muutosten päättyminen | -3 646 |
| Lisäopetus tutkintokoulutukseen valmentavaksi opetukseksi | -274 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen perusopetuksessa ja toisella asteella | 400 |
| Perusopetukseen valmistava opetus (maahanmuuttokokonaisuus) | 120 000 |
| Suomi/ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetus (maahanmuuttokokonaisuus) | 2 500 |
| Turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatus (maahanmuuttokokonaisuus) | 60 000 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,8 %) | 14 211 |
| Yhteensä | 178 168 |
| 2023 talousarvio | 666 777 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 126 000 000 |
| 2022 talousarvio | 488 609 000 |
| 2021 tilinpäätös | 490 713 396 |
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 182 081 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu -nimiselle oppilaitokselle, mistä valtionosuuteen oikeuttavien yksikköjen enimmäismäärän estämättä enintään 16 830 000 euroa 100 %:n valtionosuutena maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksyttyyn koulutukseen
2) enintään 3 515 000 euroa edellä mainitun lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin.
Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt
| enimmäismäärä | yksikkö | |
| Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin | 1 698 839 | opetustunti |
| Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin | 241 834 | opiskelijaviikko |
| Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin | 158 984 | opetustunti |
| Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin | 52 711 | opetustunti |
Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista suunnataan enintään 4 160 opiskelijaviikkoa Snellman-korkeakoulu -nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärästä kansanopistojen ylläpitäjille myönnetään oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen 100 % valtionosuuteen oikeuttavia suoritteita siten, että niistä aiheutuvat menot ovat enintään 3 500 000 euroa.
Opetustuntien tai opiskelijaviikkojen enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa:
Valtionosuuksien ja -avustusten arvioitu jakautuminen (euroa)
| Valtionosuus | Valtionavustus | Yhteensä | |
| Kansalaisopistot | 90 739 000 | 2 149 000 | 92 888 000 |
| Kansanopistot | 47 937 000 | 1 166 000 | 49 103 000 |
| Opintokeskukset | 18 033 000 | 150 000 | 18 183 000 |
| Kesäyliopistot | 5 027 000 | 50 000 | 5 077 000 |
| Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus | 16 830 000 | - | 16 830 000 |
| Yhteensä | 178 566 000 | 3 515 000 | 182 081 000 |
Vapaan sivistystyön valtionosuuksilla ja valtionavustuksilla mahdollistetaan vapaan sivistystyön strategisten tavoitteiden toteutuminen. Määräraha käytetään vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävään järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Valtionavustusten painotuksena on tukea vapaan sivistystyön rakenteellista kehittämistä, laatua ja vaikuttavuutta sekä koulutuspoliittisesti tärkeiden kohderyhmien koulutusmahdollisuuksia.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat
| Kansalaisopistot | 93,04 euroa/opetustunti |
| Kansanopistot | 298,63 euroa/opiskelijaviikko |
| Opintokeskukset | 174,25 euroa/opetustunti |
| Kesäyliopistot | 159,40 euroa/opetustunti |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kotoutumiskoulutus (maahanmuuttokokonaisuus) | 5 000 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon menot (siirto momentille 29.10.20) | -500 |
| Valtionosuuden indeksikorotus (3,8 %) | 4 340 |
| Yhteensä | 8 840 |
| 2023 talousarvio | 182 081 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2022 talousarvio | 173 241 000 |
| 2021 tilinpäätös | 169 770 477 |
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 7 763 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 518 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin
2) 5 727 000 euroa avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle ja järjestöille sivistystyöhön
3) 1 518 000 euroa avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kehittämiskeskus Opinkirjo ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle, Karjalan Liitto ry:lle, Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:lle sekä Kriittiselle korkeakoululle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan | 2 195 000 |
| Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan | 1 916 000 |
| Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistys- ja kulttuuritoimintaan | 1 117 000 |
| Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin | 518 000 |
| Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan | 499 000 |
| Suomi-koulujen toiminnan tukemiseen | 429 000 |
| Yleissivistävän koulutuksen järjestöille | 271 000 |
| Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja kotiperuskoulu/hemgrundskola -toiminnan tukemiseen | 398 000 |
| Karjalan Liitolle | 131 000 |
| Kesälukioseura ry:lle | 128 000 |
| Sofia-opiston kannatusyhdistys ry:n ulkosuomalaisten sivistystoimintaan | 83 000 |
| Kriittisen korkeakoulun toimintaan | 78 000 |
| Yhteensä | 7 763 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin rahoituksen vahvistaminen | 250 |
| Kertalisäysten poistuminen | -1 400 |
| Yhteensä | -1 150 |
| 2023 talousarvio | 7 763 000 |
| 2022 talousarvio | 8 913 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 718 000 |