Talousarvioesitys 2023
90. Kuntien tukeminen
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun siirtyessä vuodesta 2023 alkaen hyvinvointialueille, kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ikäryhmittäisissä kustannuksissa painottuu erityisesti lapsi- ja nuorisoikäluokat, sillä merkittävä osa kuntien tehtävistä ja kustannuksista koskee varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukasmäärän kasvun sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat.
Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta. Harkinnanvaraista yhdistymisavustusta voidaan maksaa myös vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen. Lisäksi valtio voi maksaa kunnalle korvausta kuntien yhdistymisestä aiheutuvasta valtionosuuden vähenemisestä. Harkinnanvarainen yhdistymisavustus tulee käyttää uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärä vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Jos harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, jäljelle jäänyt osa palautetaan kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.
Kunnille on maksettu veroperustemuutoksista aiheutuvia kunnan verotulojen vähentymistä vastaavia kompensaatioita. Vuodesta 2020 lähtien kompensaatiot on maksettu erilliseltä momentilta.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta osoitetaan rahoitusta kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen.
Vuodesta 2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen yhteydessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia ja rahoituksen määräytymisperusteita muutetaan siten, että järjestelmä vastaa kunnille jäljelle jääviä tehtäviä ja niiden kustannusrakennetta.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on varhaiskasvatuksen, koulutuksen, perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 2 743 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen maksamiseen
3) kotikuntaa vailla olevien 6—15-vuotiaiden kotikuntakorvausten maksamiseen
4) yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveroa vastaavan euromäärän maksamiseen liittyen yksityisen perusopetuksen järjestäjille maksettaviin kotikuntakorvauksiin
5) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
6) enintään 600 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
7) enintään 1 800 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 9 631 914 |
| — ikärakenne | 8 011 858 |
| — työttömyys | 372 418 |
| — kaksikielisyys | 103 337 |
| — vieraskielisyys | 764 994 |
| — asukastiheys | 202 715 |
| — saaristoisuus | 14 618 |
| — saaristo-osakunta | 9 554 |
| — koulutustausta | 152 420 |
| Kuntien rahoitusosuus | 7 504 230 |
| Valtionosuus | 2 127 684 |
| Lisäosat | 270 213 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 818 756 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
| Oppilaitosten perustamiskustannusten valtioavustusten siirto | 600 |
| Kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 1 800 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 12 268 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 586 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | -505 008 |
| Yhteensä | 2 743 900 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 22,09. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2021/2022 asukasluku on 5 517 897.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 23,59 prosentista 22,09 prosenttiin vuonna 2023. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,33 prosenttiyksikköä liittyen työmarkkinatuen korjauserään, valtionosuusjärjestelmän vuoden 2010 järjestelmämuutoksen tasaukseen ja maakuntaliittojen tehtäviin liittyvien valtionosuuden lisäysten muuttamisesta määräaikaisista lisäyksistä pysyviksi lisäyksiksi sekä 0,12 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 1,08 prosenttiyksikköä liittyen uuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan rahoitukseen, 0,34 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuteen tehtäviin pysyviin vähennyksiin, 0,31 prosenttiyksikköä liittyen uuden asukasmäärän kasvun lisäosan rahoitukseen sekä 0,22 prosenttiyksikköä liittyen uuden syrjäisyyden lisäosan rahoitukseen.
Vuodesta 2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tästä johtuen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään 5 361 132 000 euroa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Samalla valtionosuuden määräytymisperusteita muutetaan siten, että järjestelmä vastaa kunnille jäljelle jääviä tehtäviä ja niiden kustannusrakennetta. Uusina määräytymistekijöinä järjestelmään lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa sekä asukasmäärän kasvun lisäosa. Lisäksi syrjäisyyden lisäosan laskentatapaa uudistetaan. Uudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuudesta poistetaan lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvä vähennys.
Valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta ei oteta huomioon vuonna 2023, sillä sote-uudistuksen yhteydessä peruspalvelujen valtionosuuslakiin tehdyn siirtymäsäännöksen mukaan kustannustenjaon tarkistus tehdään seuraavan kerran vasta valtion vuoden 2025 talousarvion yhteydessä.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perusopetuslain muuttamisesta (sitouttava kouluyhteisötyö), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 333 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (juomavesidirektiivin toimeenpano), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 280 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen laiksi tasa-arvolain muuttamiseksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän hallituksen esityksen laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi (varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 376 000 euroa.
Lakiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (377/2022) liittyen määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 270 000 euroa alueellisiin opiskeluhuollon yhteistyöryhmiin ja 60 000 euroa kuntien opiskeluhuoltosuunnitelmiin sekä 350 000 euroa opetuksen epäämistä ja turvallista opetukseen palaamista opetuksen epäämisen jälkeen koskevaan perusopetuslain muutokseen (163/2022) liittyen.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2023 lisäksi huomioitu uusina ja laajenevina tehtävinä 8 750 000 euroa varhaiskasvatuslain muuttamiseen liittyen ja 1 000 000 euroa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen. Valtionosuuden tasossa on otettu huomioon vähennyksenä 150 000 euroa kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin liittyen.
Osana hallituksen sopimia uudelleenkohdennuksia kuntien valtionosuuksien tasoa alennetaan pysyvästi 33 000 000 euroa, josta 9 000 000 euroa toteutetaan pienentämällä kuntien yhdistymisavustuksiin valtionosuudesta tehtäviä siirtoja. Lisäksi kuntien digitalisaation edistämiseen ei osoiteta vuonna 2023 enää rahoitusta siirtona kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Osana uudelleenkohdennuksia valtionosuuteen tehdään kuitenkin aikaisempaa digitalisaation kehittämiseen liittyvää siirtoa vastaava 10 000 000 euron määräaikainen vähennys vuodelle 2023. Yhteensä uudelleenkohdennukset vähentävät peruspalvelujen valtionosuutta 43 000 000 euroa vuonna 2023.
Vuonna 2023 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 3,8 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys 89 198 000 euroa.
Valtionosuuden tasossa on vuonna 2023 huomioitu 5 500 000 euron vähennys liittyen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen ja 5 500 000 euron vähennys liittyen kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen (siirto momentille 28.90.31).
Kuntien valtionosuuden harkinnanvaraiseen korottamiseen osoitetaan 10 000 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (8 010,94 euroa/as) | 2 372 392 |
| — 6-vuotiaat (8 499,51 euroa/as) | 483 342 |
| — 7—12-vuotiaat (7 071,51 euroa/as) | 2 616 098 |
| — 13—15-vuotiaat (12 129,17 euroa/as) | 2 251 623 |
| — 16 vuotta täyttäneet (62,57 euroa/as) | 288 404 |
| Työttömyyden mukaan (67,78 euroa/as) | 372 418 |
| Kaksikielisyyden mukaan (287,68 euroa/as) | 103 337 |
| Vieraskielisyyden mukaan (1 680,57 euroa/as) | 764 994 |
| Asukastiheyden mukaan (40,64 euroa/as) | 202 715 |
| Saaristoisuuden mukaan (395,97 euroa/as) | 14 618 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (289,65 euroa/as) | 9 554 |
| Koulutustaustan mukaan (27,82 euroa/as) | 152 420 |
| Yhteensä | 9 631 914 |
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 517 897 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 1 359,98 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 7 504 230 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (61,24 euroa/as) | 64 819 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (12,82 euroa/as) | 70 549 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (895,43 euroa/as) | 1 153 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa (18,89 euroa/as) | 104 233 |
| Asukasmäärän kasvun lisäosa (10,02 euroa/as) | 29 459 |
| Yhteensä | 270 213 |
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 921 103 | -102 346 | 818 756 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -134 708 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -110 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta | -334 598 |
| — kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän poistumiseen liittyvä määräaikainen vähennys | -10 000 |
| — kuntien valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | -10 000 |
| — siirto momentille 28.90.31 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -5 500 |
| — siirto momentille 28.90.31 kuntien harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen | -5 500 |
| — pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -1 000 |
| — sote-uudistuksen muutosrajoittimen neutralisointi | -3 591 |
| Yhteensä | -505 008 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 12 268 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 7 586 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueelliset opiskeluhuollon yhteistyöryhmät | 270 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutosten vaikutus | -915 |
| Indeksikorotus | 89 198 |
| Juomavesidirektiivin toimeenpano | 1 280 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | -200 |
| Kiusaamisen ehkäisy ja opetuksesta epääminen (siirto momentilta 29.10.20) | 350 |
| Kotikuntaa vailla olevien kotikuntakorvausten muutos | 1 144 |
| Kunnille sote-uudistuksen valmisteluun osallistumisesta maksetun korvauksen poistuminen | -2 000 |
| Kuntien automaattisen talousraportoinnin ylläpitokustannuksiin liittyvä vähennys (siirto momentille 28.20.01) | -150 |
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän poistumiseen liittyvä määräaikainen vähennys | -10 000 |
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään liittyvän siirron päättyminen (siirto momentilta 28.90.32) | 10 000 |
| Kuntien harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen pienentyminen (siirto momentilta 28.90.31) | 4 500 |
| Kuntien opiskeluhuoltosuunnitelmat | 60 |
| Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitukseen liittyvän vähennyksen poistuminen | 22 565 |
| Muut muutokset | 1 441 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -400 |
| Oppivelvollisuuden laajentaminen | 1 000 |
| Perustoimeentulon kuntien maksuosuuden muutos | 22 360 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen muutos | 6 100 |
| Siirto hyvinvointialueiden rahoitukseen (siirto momentille 28.89.31) | -5 361 132 |
| Sitouttava kouluyhteisötyö | 3 333 |
| Sote-uudistuksen muutosrajoittimen neutralisointi | -3 591 |
| Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen pienentyminen (siirto momentilta 28.90.31) | 4 500 |
| Varhaiskasvatuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat | 376 |
| Varhaiskasvatuksen tuki | 8 750 |
| Vuoden 2022 valtionosuuden laskennassa käytettävien lopullisten määräytymistekijöiden vaikutus | -5 412 |
| Yksityisten opetuksenjärjestäjien ja yliopistojen arvonlisäveron muutos | 7 |
| Uudelleenkohdennus | -33 000 |
| Yhteensä | -5 239 566 |
| 2023 talousarvio | 2 743 900 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 334 000 |
| 2022 talousarvio | 7 983 466 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 700 340 026 |
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 16 §:n mukaisiin erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin
2) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaisiin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustuksiin
3) enintään 5 500 000 euroa kuntarakennelain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin kuntien harkinnanvaraisiin yhdistymisavustuksiin sekä 44 §:n mukaisiin valtionosuusmenetyksen kompensaatioihin.
Selvitysosa:Kuntarakennelain (1698/2009) 56 a §:n mukaan kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle kunnalle voidaan maksaa valtion talousarvion rajoissa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, jos yhdistyminen koskee vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa. Lisäksi kunnille voidaan maksaa kuntarakennelain 41 §:ssä säädettyä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota.
Määrärahasta 11 000 000 euroa on siirtoa kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (28.90.30). Jos yhdistymisavustuksiin varattua euromäärää ei kokonaisuudessaan käytetä varainhoitovuoden aikana, tulee jäljelle jäänyt osa kuntarakennelain 56 a §:n ja 59 §:n mukaan palauttaa kunnille asukasta kohden yhtä suurena osuutena varainhoitovuotta seuraavan vuoden aikana.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen pienentyminen (siirto momentille 28.90.30) | -4 500 |
| Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen pienentyminen (siirto momentille 28.90.30) | -4 500 |
| Yhteensä | -9 000 |
| 2023 talousarvio | 11 400 000 |
| 2022 talousarvio | 20 400 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 510 915 |
(32.) Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään liittyvän siirron päättyminen (siirto momentille 28.90.30) | -10 000 |
| Yhteensä | -10 000 |
| 2022 talousarvio | 10 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 17 000 000 |
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha)
Momentille myönnetään 862 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 33 §:n mukaisten veroperustemuutoksista johtuvien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kesken vuoden 2022 voimaan tulleet veroperustemuutokset (matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus), jonka johdosta kuntien verotulomenetysten korvauksia lisättiin 101 000 000 eurolla vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuoden 2022 veroperustemuutoksia koskevan arvion tarkentuminen, jonka johdosta kuntien verotulomenetysten korvauksia lisättiin 500 000 eurolla vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta. Siinä ehdotettavat veroperustemuutokset lisäävät verotulomenetysten korvauksia 75 000 000 euroa. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa, joka lisää verotulomenetysten korvauksia 1 000 000 eurolla.
Veroperustemuutoksista vuonna 2023 aiheutuva veromenetysten korvausten lisäys on aiemmin päätettyihin ja määräaikaisiin muutoksiin liittyvät vähennykset huomioiden 29 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Aiemmin päätettyjen veroperustemuutosten vaikutus vuoden 2023 kompensaation | -46 500 |
| Kesken vuoden 2022 voimaan tulleet veroperustemuutokset (matkakuluvähennyksen määräaikainen korotus) | 101 000 |
| Siirto hyvinvointialueiden rahoitukseen (siirto momentille 28.89.31) | -1 944 000 |
| Vuodelle 2023 esitettävien veroperustemuutoksien vaikutus | 76 000 |
| Vuoden 2022 verotulomenetyksiä koskevan arviotiedon tarkentuminen | 500 |
| Vuonna 2020 maksetun väliaikaisen kompensaation takaisinperinnän päättyminen | 27 000 |
| Yhteensä | -1 786 000 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 862 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 101 500 000 |
| 2022 talousarvio | 2 648 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 361 900 030 |