Talousarvioesitys 2023
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksen pohja muodostuu vuonna 2023 pääasiassa kunnilta siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista ja niitä vastaavista rahoituksen siirroista. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon vaikuttavat hyvinvointialueille osoitettavat uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät, palvelutarpeen kasvuarvio sekä indeksikorotus.
Yhteensä kunnilta siirtyy hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyviä nettokustannuksia 21,2 mrd. euroa vuoden 2022 tasossa. Näitä nettokustannuksia vastaavasti kunnilta siirretään hyvinvointialueille peruspalvelujen valtionosuutta, verotulomenetysten korvauksia ja verotuloja.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueiden rahoitusta korotetaan varainhoitovuodelle ottaen huomioon 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta. Vuosina 2023 ja 2024 hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu otetaan kuitenkin huomioon täysimääräisesti. Lisäksi palvelutarpeen arvioitua vuosittaista kasvua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023—2029.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon myös kustannustason muutos hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueilla on oikeus saada lakisääteisen rahoituksen lisäksi valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Tarkoitusta varten tulee varata määräraha valtion talousarvioon.
Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Samassa yhteydessä myös pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lisäksi hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa siirtymäajan jälkeen kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisen laskennallisen valtionrahoituksen puitteissa.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa.
Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sisäministeriön pääluokassa.
(30.) Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 I lisätalousarvio | 155 746 000 |
| 2022 talousarvio | 47 146 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 973 000 |
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 20 657 872 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.
Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet
| Määräytymistekijä | % | 1 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta | 97,769 | 22 015 952 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve | 79,859 | 17 983 055 |
| Asukasmäärä | 12,960 | 2 918 469 |
| Asukastiheys | 1,448 | 326 110 |
| Vieraskielisyys | 1,931 | 434 814 |
| Kaksikielisyys | 0,483 | 108 703 |
| Saamenkielisyys | 0,013 | 2 826 |
| Saaristoisuus | 0,109 | 24 567 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 0,965 | 217 407 |
| Pelastustoimi yhteensä, josta | 2,231 | 502 359 |
| Asukasmäärä | 1,450 | 326 533 |
| Asukastiheys | 0,112 | 25 118 |
| Riskitekijät | 0,669 | 150 708 |
Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.
Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.
Määräraha hyvinvointialueittain1)1)
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas |
| Helsinki | 2 592 301 | 3 937 |
| Vantaa+Kerava | 959 854 | 3 472 |
| Länsi-Uusimaa | 1 637 184 | 3 418 |
| Itä-Uusimaa | 362 683 | 3 661 |
| Keski-Uusimaa | 738 791 | 3 660 |
| Varsinais-Suomi | 1 931 683 | 3 995 |
| Satakunta | 944 094 | 4 406 |
| Kanta-Häme | 697 649 | 4 099 |
| Pirkanmaa | 2 090 475 | 3 963 |
| Päijät-Häme | 834 616 | 4 069 |
| Kymenlaakso | 762 654 | 4 726 |
| Etelä-Karjala | 543 204 | 4 307 |
| Etelä-Savo | 668 484 | 5 076 |
| Pohjois-Savo | 1 139 378 | 4 588 |
| Pohjois-Karjala | 714 339 | 4 375 |
| Keski-Suomi | 1 100 506 | 4 036 |
| Etelä-Pohjanmaa | 847 789 | 4 421 |
| Keski-Pohjanmaa | 291 253 | 4 288 |
| Pohjanmaa | 741 189 | 4 210 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 681 736 | 4 046 |
| Kainuu | 369 391 | 5 184 |
| Lappi | 869 056 | 4 924 |
1) Hyvinvointialueiden määrärahajaon pohjana on vuoden 2023 kokonaistaso 22,5 mrd. euroa.
2) Syksyllä 2022 tehtävä laskelmapäivitys vaikuttaa edelleen alueelliseen jakoon.
Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 22 015 952 |
| Pelastustoimi | 502 359 |
| Yhteensä | 22 518 311 |
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 22,5 mrd. euroa vuoden 2023 tasolla, josta n. 1,86 mrd. euroa maksetaan alueille vuoden 2022 joulukuussa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.
Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu pääasiallisesti kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksia vastaavista rahoituksen siirroista. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirretään n. 5,36 mrd. euroa, kuntien verotulomenetysten korvauksista n. 1,94 mrd. euroa ja kuntien verotuloista n. 13,93 mrd. euroa. Verotulojen siirrosta kunnallisveron osuus on n. 13,11 mrd. euroa ja yhteisöveron n. 0,82 mrd. euroa. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan kunnallisveron siirrosta johtuen 12,64 prosenttiyksiköllä.
Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,52 % ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen 756 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvion arvioidaan olevan 253 milj. euroa vuodelle 2023. Palvelutarpeen kasvuarviossa on huomioitu hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen erillinen 0,2 prosenttiyksikön korotus johtuen muun muassa siirtymävaiheen kustannusten kasvusta. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.
Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan koko maan tasolla tilinpäätöstietojen mukaisia toteutuneita kustannuksia seuraavan tilikauden rahoitukseen.
Vuoden 2023 talousarvioesitykseen liittyvien lakien sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyvien lakien muutosten johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 37 000 000 euroa.
Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2022 vp), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 71 000 000 euroa. Lain tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja ns. hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi vammaispalvelulaiksi sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, sosiaalihuoltolain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 22 000 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta tarkoituksena selkeyttää mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen toteuttamista, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 18 000 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 600 000 euroa.
Lapsi- ja perhepalvelujen vahvistaminen ja muutosohjelman jatko lisäävät lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta 4 000 000 eurolla ja lastensuojelun henkilöstömitoitus 4 200 000 eurolla.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat myös eduskunnan jo aikaisemmin hyväksymät lainmuutokset, joiden voimaantulo jaksottuu osin vuodelle 2023. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muutoksen (565/2020) henkilöstömitoitusta koskeva siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus (vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti) tulee täysimääräisesti voimaan, jonka johdosta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 128 200 000 euroa v. 2023. Lastensuojelun jälkihuollon laajennus kasvattaa hyvinvointialueiden rahoitusta 12 000 000 eurolla v. 2023. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosten johdosta hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään 8 600 000 euroa v. 2023.
Viitaten momentin 26.10.01 selvitysosaan on poliisilain muuttaminen siten, että poliisin antama virka-apu olisi maksutonta lastensuojelun sekä sosiaalipäivystyksen tehtävissä, huomioitu momentilla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuun toteutus | 71 000 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen | 128 200 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen, sv-korvauksen vähentämisen aiheuttama kysynnän kasvu | 10 000 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (digitalisaatio) | -20 000 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (ostopalvelut ja kilpailuttaminen) | -20 000 |
| Hyvinvointialueiden joulukuun 2022 rahoituserän korjaus (ajoitusmuutos) | -979 948 |
| Hyvinvointialueille joulukuussa 2022 maksettavan osuuden poistuminen | -880 492 |
| Hyvinvointialueille joulukuussa 2022 maksettavan osuuden vähennys vuoden 2023 rahoituksesta | -880 492 |
| Kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen | 44 800 |
| Lapsi- ja perhepalvelut ja muutosohjelman jatko | 4 000 |
| Lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuus (siirto momentille 26.10.01) | -332 |
| Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
| Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus | 4 200 |
| Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen | 18 000 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen | 8 600 |
| Palvelujen kysynnän kasvu | 253 130 |
| Rahoituksen siirto kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (siirto momentilta 28.90.30) | 5 361 132 |
| Rahoituksen siirto kuntien verotuloista | 13 928 449 |
| Rahoituksen siirto kuntien verotulomenetysten korvauksista (siirto momentilta 28.90.35) | 1 944 000 |
| Sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamisen toimeenpanokulut hyvinvointialueille | 600 |
| Turva-auttamispalvelun poisto | -7 800 |
| Vammaispalvelujen kokonaisuudistus (invalidivähennys poistamalla) | 22 000 |
| Vuoden 2023 indeksikorotus | 756 333 |
| Yhteensä | 19 777 380 |
| 2023 talousarvio | 20 657 872 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 979 948 000 |
| 2022 talousarvio | 880 492 000 |
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |