Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitusPDF-versio

Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksen pohja muodostuu vuonna 2023 pääasiassa kunnilta siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista ja niitä vastaavista rahoituksen siirroista. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon vaikuttavat hyvinvointialueille osoitettavat uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät, palvelutarpeen kasvuarvio sekä indeksikorotus.

Yhteensä kunnilta siirtyy hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyviä nettokustannuksia 21,2 mrd. euroa vuoden 2022 tasossa. Näitä nettokustannuksia vastaavasti kunnilta siirretään hyvinvointialueille peruspalvelujen valtionosuutta, verotulomenetysten korvauksia ja verotuloja.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueiden rahoitusta korotetaan varainhoitovuodelle ottaen huomioon 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta. Vuosina 2023 ja 2024 hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu otetaan kuitenkin huomioon täysimääräisesti. Lisäksi palvelutarpeen arvioitua vuosittaista kasvua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023—2029.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon myös kustannustason muutos hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti.

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueilla on oikeus saada lakisääteisen rahoituksen lisäksi valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Tarkoitusta varten tulee varata määräraha valtion talousarvioon.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Samassa yhteydessä myös pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lisäksi hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa siirtymäajan jälkeen kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

Vaikuttavuustavoitteet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisen laskennallisen valtionrahoituksen puitteissa.

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa.

Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sisäministeriön pääluokassa.

(30.) Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 I lisätalousarvio 155 746 000
2022 talousarvio 47 146 000
2021 tilinpäätös 14 973 000

31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 657 872 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.

Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet

Määräytymistekijä % 1 000 euroa
     
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta 97,769 22 015 952
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 79,859 17 983 055
Asukasmäärä 12,960 2 918 469
Asukastiheys 1,448 326 110
Vieraskielisyys 1,931 434 814
Kaksikielisyys 0,483 108 703
Saamenkielisyys 0,013 2 826
Saaristoisuus 0,109 24 567
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 0,965 217 407
Pelastustoimi yhteensä, josta 2,231 502 359
Asukasmäärä 1,450 326 533
Asukastiheys 0,112 25 118
Riskitekijät 0,669 150 708

Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.

Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.

Määräraha hyvinvointialueittain1)1)

Hyvinvointialue 1 000 euroa euroa/asukas
     
Helsinki 2 592 301 3 937
Vantaa+Kerava 959 854 3 472
Länsi-Uusimaa 1 637 184 3 418
Itä-Uusimaa 362 683 3 661
Keski-Uusimaa 738 791 3 660
Varsinais-Suomi 1 931 683 3 995
Satakunta 944 094 4 406
Kanta-Häme 697 649 4 099
Pirkanmaa 2 090 475 3 963
Päijät-Häme 834 616 4 069
Kymenlaakso 762 654 4 726
Etelä-Karjala 543 204 4 307
Etelä-Savo 668 484 5 076
Pohjois-Savo 1 139 378 4 588
Pohjois-Karjala 714 339 4 375
Keski-Suomi 1 100 506 4 036
Etelä-Pohjanmaa 847 789 4 421
Keski-Pohjanmaa 291 253 4 288
Pohjanmaa 741 189 4 210
Pohjois-Pohjanmaa 1 681 736 4 046
Kainuu 369 391 5 184
Lappi 869 056 4 924

1) Hyvinvointialueiden määrärahajaon pohjana on vuoden 2023 kokonaistaso 22,5 mrd. euroa.

2) Syksyllä 2022 tehtävä laskelmapäivitys vaikuttaa edelleen alueelliseen jakoon.

Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)

   
Sosiaali- ja terveydenhuolto 22 015 952
Pelastustoimi 502 359
Yhteensä 22 518 311

Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 22,5 mrd. euroa vuoden 2023 tasolla, josta n. 1,86 mrd. euroa maksetaan alueille vuoden 2022 joulukuussa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.

Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu pääasiallisesti kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksia vastaavista rahoituksen siirroista. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirretään n. 5,36 mrd. euroa, kuntien verotulomenetysten korvauksista n. 1,94 mrd. euroa ja kuntien verotuloista n. 13,93 mrd. euroa. Verotulojen siirrosta kunnallisveron osuus on n. 13,11 mrd. euroa ja yhteisöveron n. 0,82 mrd. euroa. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan kunnallisveron siirrosta johtuen 12,64 prosenttiyksiköllä.

Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,52 % ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen 756 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvion arvioidaan olevan 253 milj. euroa vuodelle 2023. Palvelutarpeen kasvuarviossa on huomioitu hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen erillinen 0,2 prosenttiyksikön korotus johtuen muun muassa siirtymävaiheen kustannusten kasvusta. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.

Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan koko maan tasolla tilinpäätöstietojen mukaisia toteutuneita kustannuksia seuraavan tilikauden rahoitukseen.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat lainmuutokset

Vuoden 2023 talousarvioesitykseen liittyvien lakien sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyvien lakien muutosten johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 37 000 000 euroa.

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2022 vp), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 71 000 000 euroa. Lain tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja ns. hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi vammaispalvelulaiksi sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, sosiaalihuoltolain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 22 000 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta tarkoituksena selkeyttää mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen toteuttamista, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 18 000 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 600 000 euroa.

Lapsi- ja perhepalvelujen vahvistaminen ja muutosohjelman jatko lisäävät lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta 4 000 000 eurolla ja lastensuojelun henkilöstömitoitus 4 200 000 eurolla.

Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat myös eduskunnan jo aikaisemmin hyväksymät lainmuutokset, joiden voimaantulo jaksottuu osin vuodelle 2023. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muutoksen (565/2020) henkilöstömitoitusta koskeva siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus (vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti) tulee täysimääräisesti voimaan, jonka johdosta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 128 200 000 euroa v. 2023. Lastensuojelun jälkihuollon laajennus kasvattaa hyvinvointialueiden rahoitusta 12 000 000 eurolla v. 2023. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosten johdosta hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään 8 600 000 euroa v. 2023.

Viitaten momentin 26.10.01 selvitysosaan on poliisilain muuttaminen siten, että poliisin antama virka-apu olisi maksutonta lastensuojelun sekä sosiaalipäivystyksen tehtävissä, huomioitu momentilla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoitotakuun toteutus 71 000
Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen 128 200
Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen, sv-korvauksen vähentämisen aiheuttama kysynnän kasvu 10 000
Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (digitalisaatio) -20 000
Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (ostopalvelut ja kilpailuttaminen) -20 000
Hyvinvointialueiden joulukuun 2022 rahoituserän korjaus (ajoitusmuutos) -979 948
Hyvinvointialueille joulukuussa 2022 maksettavan osuuden poistuminen -880 492
Hyvinvointialueille joulukuussa 2022 maksettavan osuuden vähennys vuoden 2023 rahoituksesta -880 492
Kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen 44 800
Lapsi- ja perhepalvelut ja muutosohjelman jatko 4 000
Lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuus (siirto momentille 26.10.01) -332
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 000
Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus 4 200
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen 18 000
Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen 8 600
Palvelujen kysynnän kasvu 253 130
Rahoituksen siirto kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (siirto momentilta 28.90.30) 5 361 132
Rahoituksen siirto kuntien verotuloista 13 928 449
Rahoituksen siirto kuntien verotulomenetysten korvauksista (siirto momentilta 28.90.35) 1 944 000
Sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamisen toimeenpanokulut hyvinvointialueille 600
Turva-auttamispalvelun poisto -7 800
Vammaispalvelujen kokonaisuudistus (invalidivähennys poistamalla) 22 000
Vuoden 2023 indeksikorotus 756 333
Yhteensä 19 777 380

2023 talousarvio 20 657 872 000
2022 II lisätalousarvio 979 948 000
2022 talousarvio 880 492 000

32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.


2023 talousarvio 1 000 000