Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Aktiivinen finanssipolitiikka on pitänyt päätösperäiset menot korkealla tasolla covid-19-pandemian aikana. Finanssipolitiikka on ollut voimakkaasti elvyttävää ja koronakriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaamalla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky.

Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan on osaltaan tuomassa uusia ja vaikeasti ennakoitavia uhkia ja riskejä kansantalouden ja valtiontalouden kehitykselle.

Inflaatio on kiihtynyt nopeasti muun muassa energian ja elintarvikkeiden hintojen käännyttyä nopeaan nousuun. Nopean inflaation taustalla on myös muita sekä kysyntä- että tarjontapuolen tekijöitä. Rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvien tarvikkeiden kysynnän kasvu ja hintojen nousu on ollut nopeaa. Tarjontapuolen tekijöitä ovat mm. kansainvälisen kaupan häiriöt, työvoimapula sekä auto- ja elektroniikkateollisuutta haittaava komponenttipula. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kohosi koronapandemian vuoksi 10 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen kriisiä. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui vuonna 2021. Vahva bruttokansantuotteen kasvu vaikutti suotuisasti velkasuhteen kehitykseen.

Suomen julkisen talouden rahoitus on pitkällä aikavälillä epätasapainossa. Julkisessa taloudessa on mittava kestävyysvaje, jonka arvioidaan olevan runsaat 2,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suurin syy rahoituksen epätasapainoon on väestön ikääntyminen, joka on jo kasvattanut eläkemenoja ja luo tulevina vuosikymmeninä merkittäviä kasvupaineita terveys- ja hoivamenoihin. Samalla julkisen talouden rahoituspohja kehittyy heikosti, kun työikäisen väestön määrän odotetaan supistuvan.

Hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ovat yhteiskunnan kannalta elintärkeitä ja keskeisiä ja niiden on pystyttävä toimimaan myös poikkeusoloissa, onnettomuustilanteissa ja erilaisissa häiriötilanteissa. Riskien hallinnan kannalta ensisijaisena tavoitteena on varmistaa alueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän häiriötön toiminta järjestämisvastuun siirron yhteydessä.

Toimintaympäristön muutostekijöitä, joilla on vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla ovat:

  • — Ilmastonmuutos ja luontokato
  • — Teknologia ja digitalisaatio
  • — Alueellinen eriytyminen, kaupungistuminen
  • — Väestörakenteen muutos
  • — Julkisen puheen muutos, kansalaisten osallisuus
  • — Data ja datatalous
  • — Geopolitiikan vaikutus talouteen
  • — Työn murros
  • — Maahanmuutto ja muuttoliike.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa mm. verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on kriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut ja on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Koronakriisi lisäsi huomattavasti etätyöskentelyä julkisessa hallinnossa, mikä luo mahdollisuuksia vähentää virkamatkustamista. Etätyö, paikkariippumattomuus ja yhteiskäyttöiset tilat vähentävät julkisen hallinnon tilatarpeita tulevina vuosina. Valtion toimitilaverkkoa uudistetaan mm. alueellisen läsnäolon suunnitelmalla, valtion toimitilastrategiassa, kiinteistöstrategiassa sekä valtion palvelu- ja toimitila-verkkohankkeessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen
  • — Verovaje on alhainen.
Sosiaalisesti kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee
  • — Työttömyys vähenee.
Ekologisesti kestävä kasvu
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Valtion yleiskatteellisella rahoituksella rahoitetaan hyvinvointialueita, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä 1.1.2023 alkaen.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja mahdollisuus monipaikkaisen työn tekemiseen tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan kokonaisuutena pitää hiilineutraaliustavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä tavoitteen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä on turvata julkisen sektorin rahoitus. Se mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen sekä panostukset myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle. Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että rahoitusmarkkinoiden sääntely edistää markkinoiden luotettavaa ja monipuolista toimintaa sekä rahoituspalveluiden tarjonnan turvallisuutta. Valtiovarainministeriö vastaa rahanpesulaista, annettavista säädöksistä ja kansallisen rahanpesun riskiarviosta, joilla vähennetään laittomia rahansiirtoja.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio

2023
esitys
       
28.10.02 Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus 118,3 118,3
28.30.04 Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 32,0 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2021—2023

    v. 2021
tilinpäätös
1000 €
v. 2022
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2023
esitys
1000 €
 
Muutos 2022—2023
    1000 € %
 
01. Hallinto 462 231 202 570 203 910 1 340 1
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 824 35 866 34 979 -887 -2
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (arviomääräraha) 1 845 345 345 0
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 871 3 306 3 306 0
25. Metallirahamenot (arviomääräraha) 7 415 4 400 5 460 1 060 24
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 146 826 153 773 155 000 1 227 1
(40.) Valtionavustus rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 2 v) 3 000 0
50. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus työkykyhankkeeseen (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) 10 450 2 380 2 320 -60 -3
(88.) Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 257 000 0
10. Verotus ja tulli 681 696 648 665 654 605 5 940 1
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 432 710 404 604 395 961 -8 643 -2
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 195 176 187 831 193 396 5 565 3
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 17 875 28 030 34 748 6 718 24
63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 5 191 2 000 2 000 0
95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 22 010 18 200 18 500 300 2
97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 8 734 8 000 10 000 2 000 25
20. Palvelut valtioyhteisölle 63 206 61 716 62 051 335 1
01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 392 37 016 37 251 235 1
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) 14 600 600 0
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu (arviomääräraha) 1 559 1 600 1 700 100 6
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -1 259 2 000 2 000 0
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 000 5 000 5 000 0
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 15 000 0
11. Verkkomaksaminen (siirtomääräraha 2 v) 500 500 500 0
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 117 312 123 391 132 343 8 952 7
01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 51 062 53 287 52 120 -1 167 -2
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 850 3 853 4 389 536 14
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 56 366 58 251 67 834 9 583 16
04. Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha) 6 034 8 000 8 000 0
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 65 317 64 500 70 698 6 198 10
01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 65 097 61 782 69 180 7 398 12
03. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 220 2 718 1 518 -1 200 -44
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 186 750 5 356 834 5 737 361 380 527 7
15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 859 836 5 001 708 5 354 108 352 400 7
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 910 3 399 3 038 -361 -11
50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 40 354 38 740 39 440 700 2
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 265 047 291 139 316 734 25 595 9
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha) 19 603 21 848 24 041 2 193 10
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 11 789 18 440 18 480 40 0
02. Erikseen budjetoidut henkilöstömenot (arviomääräraha) 409 2 500 2 500 0
10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 940 980 40 4
12. Osaamisen kehittäminen (arviomääräraha) 10 480 15 000 15 000 0
70. Valtionhallinnon kehittäminen 135 482 252 389 59 724 -192 665 -76
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 700 14 700 13 933 -767 -5
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 8 600 15 600 8 600 -7 000 -45
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus (siirtomääräraha 3 v) 74 534 175 300 5 100 -170 200 -97
20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 25 931 35 597 9 800 -25 797 -72
23. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke (siirtomääräraha 3 v) 2 617 692 1 091 399 58
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 8 100 10 500 21 200 10 700 102
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 299 827 306 734 296 066 -10 668 -3
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 194 917 202 470 200 066 -2 404 -1
(31.) Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 13 603 12 000 -12 000 -100
(33.) Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 10 207 0
34. Ahvenanmaan verotasoitus (arviomääräraha) 79 600 84 800 96 000 11 200 13
(35.) Elpymis- ja palautumisvälineen rahoitus Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 1 500 7 464 -7 464 -100
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 14 973 927 638 20 658 872 19 731 234 2127
(30.) Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v) 14 973 47 146 -47 146 -100
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha) 880 492 20 657 872 19 777 380 2246
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha) 1 000 1 000 0
90. Kuntien tukeminen 10 080 751 10 661 866 3 617 300 -7 044 566 -66
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 7 700 340 7 983 466 2 743 900 -5 239 566 -66
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 1 511 20 400 11 400 -9 000 -44
(32.) Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v) 17 000 10 000 -10 000 -100
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä (kiinteä määräraha) 2 361 900 2 648 000 862 000 -1 786 000 -67
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 231 979 106 000 89 500 -16 500 -16
41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 231 979 106 000 89 500 -16 500 -16
(80.) Lainat ja takaukset sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille (siirtomääräraha 2 v) 0
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 467 358 2 664 295 2 559 064 -105 231 -4
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 397 3 388 3 408 20 1
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 500 1 800 1 000 -800 -44
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 12 947 13 237 13 256 19 0
(60.) Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 9 174 0
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 13 924 13 200 14 600 1 400 11
69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 2 425 400 2 605 000 2 498 000 -107 000 -4
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset (arviomääräraha) 15 27 500 28 630 1 130 4
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 37 897 27 300 10 850 -16 450 -60
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 2 300 300 0
96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 2 000 0
97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 133 300 250 -50 -17
98. Kassasijoitusten riskienhallinta (arviomääräraha) 35 762 24 700 8 300 -16 400 -66
(99.) Kehysvaraukset 0
Yhteensä 19 856 568 21 422 338 34 170 824 12 748 486 60
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 761 12 831 12 835