Talousarvioesitys 2023

Selvitysosa:Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä luotettavasti ja tehokkaasti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan. Poliisin liikenneturvallisuustyöllä vaikutetaan osaltaan liikennekuolemien vähentämiseen ja kaikkien liikennemuotojen turvallisuuden tunteen lisäämiseen.

Poliisin toiminnassa painotetaan toimintavalmiutta erityisesti kiireellisissä hälytystehtävissä ja ennalta estävyyttä sekä suunnataan tehokasta rikostorjuntaa erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpiin rikoksiin, mukaan lukien liikennerikoksiin. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön.

Poliisin näkyvyyttä ja palvelujen esteetöntä saatavuutta edistetään resurssien mahdollistamassa laajuudessa digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla pyritään varmistamaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen poliisilain muuttamisesta siten, että poliisin antama virka-apu olisi maksutonta lastensuojelun sekä sosiaalipäivystyksen tehtävissä.

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Poliisin näkyvyyttä ylläpidetään harvaan asutuilla ja alhaisemman palvelutason alueilla. Poliisin toiminnassa painotetaan ennalta estävää toimintaa. Liikenneturvallisuustyössä toimeenpannaan Valtioneuvoston periaatepäätöstä kansallisesta liikenneturvallisuusstrategiasta 2022—2026 ja poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelmaa 2021—2030 kohdentamalla valvontaa ohjelmassa määriteltyihin keskeisiin vaikuttavuuskohteisiin.

Laittoman maahantulon tilanne Suomessa säilytetään hallittuna tilanteen säilyessä vuoden 2021 tasolla. Toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. SIS 3 -asetusuudistuksen täytäntöönpanon tarkoituksena on parantaa tiedonvaihtoa.

Rikostorjunnassa tavoitteena on perustutkinnan turvaaminen ja rikosten tehokas esikäsittely, joka vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Toiminnassa painotetaan lisäksi henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eli henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten torjuntaa. Erityisesti huomioidaan lapsiin kohdistuvat rikokset ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunta sekä varmistetaan osapuolten ohjaus moniviranomaismalleihin ja tukipalveluihin. Lisäksi jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten torjuntaa ja vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista. Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden estäminen ja selvittäminen sekä tiedonhankinta korostuvat.

Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) ja poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus säilytetään nykytasolla. Seksuaalirikosten kokonaisuudistus tulee toteutuessaan voimaan vuonna 2023 vaikuttaen poliisin rikostorjuntaan. Rikosprosessiketjun nopeuttamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan syyttäjäyhteistyötä rikosprosessin kehittämistä yhteensovittaen.

Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan ja tuloksellisuuden säilyttämiseen v. 2022 tasolla. Rikoshyödyn tehokas takaisinsaanti huomioidaan eri rikoslajeissa. Talousrikostorjuntaa toteutetaan harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään. Ympäristörikostorjuntaa kehitetään poliisin osaamista lisäämällä ja moniviranomaistoimintaa hyödyntämällä. Ihmiskaupparikosten torjuntaa jatketaan ja tiivistetään edelleen moniviranomaisyhteistyötä.

Yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta haitallisinta tietoverkkorikollisuutta ja erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin kohdentuvaa tietoverkkorikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Yksittäisiin kansalaisiin kohdistuvaa tietoverkkorikollisuutta torjutaan erityisesti viestimällä uusista rikoksentekotavoista.

Poliisi paljastaa edelleen törkeää huumausainerikollisuutta, kiinnittää huomiota käyttäjien tehokkaaseen hoitoonohjaukseen viranomaisyhteistyössä ja panostaa verkkotiedusteluun. Poliisi pyrkii vaikeuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja integroitumista yhteiskuntarakenteisiin hallinnollisessa torjuntamenettelyssä sekä tukee henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet).

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut, myös erityisryhmien palvelutarpeet varmistaen. Sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla.

Lupapalvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti turvaten maksullisen lupahallinnon riittävä palvelutaso, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien.

Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan molemmilla kansalliskielillä annettavalla tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Poliisiammattikorkeakoulussa voi myös suorittaa pelastusalan päällystötutkinnon, jota toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusta järjestetään myös eri sidosryhmille sekä yksityisille toimijoille.

Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Koulutusten sisällöissä ja tavoitteissa painotetaan mm. kansainvälisen poliisiyhteistyön, monikulttuurisuuden ja uusien tietojärjestelmien edellyttämiä tietoja ja taitoa. Koulutusten tuottavuutta ja saavutettavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen tarjontaa. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisin henkilöstön osaaminen vastaa toimintaympäristön tarvetta. Työsuojelun keinoin varmistetaan työn turvallisuus ja terveellisyys. Erityistä huomiota kiinnitetään työkyvyn tukemiseen vartijoiden ja rikostutkinnassa työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä poliisin moninaisuutta edistetään. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti jatketaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvamaan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.

Selvitysosa:Suojelupoliisi on turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, joka torjuu Suomeen kohdistuvia kansallisen turvallisuuden uhkia ja tuottaa tietoa uhkien ennalta ehkäisemiseksi. Suojelupoliisin tehtävänä on hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi ja havaita, estää ja paljastaa ennalta toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä. Suojelupoliisin tuottama tiedustelutieto on oleellinen osa kansallisen turvallisuuden uhkien torjuntaa ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa.

Vuonna 2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön myötä suojelupoliisi sai uusia tehtäviä, jonka seurauksena tiedustelun merkitys toiminnassa on korostunut. Suojelupoliisi on saanut mm. oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden saada tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Lisäksi, Suojelupoliisi tuottaa Suomessa kaikki turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta. Suojelupoliisin toimintaa ohjaavat sisäministeriön asettamat siviilitiedustelun painopisteet, joilla viraston tiedonhankintaa ja raportointia ohjataan. Painopisteet yhteensovitetaan vuosittain sotilastiedustelun kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Turvallisuusympäristön kehitys entistä ennakoimattomampaan suuntaan korostaa tiedustelulla hankitun analysoidun tiedon merkitystä päätöksenteossa. Suojelupoliisi julkaisi uuden strategiansa syksyllä 2021. Sen avulla Suojelupoliisi haluaa parantaa erityisesti tiedonhankintaa, toimintakulttuuria ja yhteistyötä. Järjestelmällinen, tavoitteellinen ja kohdennettu tiedonhankinta on toiminnan perusta. Tieto on analysoitava ja tarjottava päätöksentekijöille oikeaan aikaan ja selkeässä muodossa. Suojelupoliisi hankkii tietoa, jota valtiojohto ja muut kumppanit eivät muualta saa.

Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla mahdollistetaan lainsäädännön mukaisten toimivaltuuksien tehokas ja asianmukainen soveltaminen, varmistetaan suojelupoliisin kyky vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen ja siten luodaan edellytykset kansallisen turvallisuuden täysipainoiselle suojaamiselle. Erityisesti tämä tarkoittaa henkilöstöresurssien lisäksi panostamista suojelupoliisin teknisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittävään ylläpitoon.

Selvitysosa:

Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisellä kenttäjärjestelmän (KEJO) keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus.

Poliisihallitus toimii KEJO-järjestelmän ja jatkokehitysohjelman omistajana. Poliisihallitus asetti viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmä-hankkeen 1. vaiheen ajalle 21.3.2011—31.12.2011. Hanke jatkui 1.1.2012 alkaen 2. vaiheeseen kenttäjärjestelmähankinnan valmisteluvaiheena. KEJO-hankkeen 3. vaihe (toteutusvaihe) asetettiin Poliisihallituksen asettamispäätöksellä ajalle 1.1.2013—31.12.2016.

Toteutusvaihetta on jatkettu usealla jatkoasettamispäätöksellä 30.6.2021 asti. KEJO-jatkokehitysvaihe muodostaa kenttäjärjestelmä-hankkeen 4. vaiheen. Ajalle 1.7.2021—31.12.2023 asetettavan KEJO-jatkokehitysohjelman tarkoituksena on varmistaa hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen siten, että tekninen käyttöönottovalmius kaikkien toimialojen osalta on saavutettu vuoden 2023 loppuun mennessä. Samalla toteutetaan hallittu siirtyminen pienkehitys- ja ylläpitovaiheeseen. Yhteiselle toimintamenomomentille budjetoidaan kaikkia toimialoja koskevien yhteisten jatkokehityskustannusten osuus.