Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
              20. Erityismenot
              50. Avustukset
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion ja demokratian toimivuudesta. Tässä tarkoituksessa ministeriö:

  • — Edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista.
  • — Edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista.
  • — Turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset.
  • — Valmistelee toimialansa lainsäädäntöä.
  • — Kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.

Oikeusministeriö toimii yhtenäisen valtioneuvoston osana. Oikeusministeriön visiona on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2023.

1. Jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

  • — Pidämme yllä luottamusta yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja viranomaisten toimintaan.
  • — Huolehdimme demokratian kehittämisestä ja turvaamme vaalijärjestelmän toimivuuden.
  • — Tuemme avoimia ja monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, hyviä väestösuhteita ja kansalaisyhteiskuntaa.
  • — Turvaamme yhdenvertaisuuden, perus- ja ihmisoikeuksien, kielellisten oikeuksien sekä vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen.
  • — Toimimme avoimesti ja torjumme korruptiota.
  • — Tuemme oikeusvaltion kehittämistä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia myös EU:ssa ja kansainvälisesti.
  • — Kehitämme digitaalisten palvelujen saatavuutta huolehtien tietoturvasta ja tietosuojasta.

2. Oikeusjärjestys turvaa toimintamahdollisuudet ja edistää vakautta

  • — Vahvistamme ennakoivalla ja ajantasaisella sääntelyllä luottamusta ihmisten, yritysten ja yhteisöjen välillä.
  • — Tunnistamme lainsäädännön lisäksi muiden ohjauskeinojen mahdollisuudet.
  • — Etsimme uusia ratkaisuja, joilla voi parantaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia toimia.
  • — Varmistamme oikeusvaltion toimivuuden.
  • — Vaikutamme siihen, että myös EU-oikeus ja kansainväliset normit vahvistavat ennakoitavaa ja oikeusvarmaa toimintaympäristöä.

3. Laadukas lainvalmistelu on edellytys toimivalle yhteiskunnalle

  • — Kehitämme avoimuutta ja selkeää viestintää lainvalmistelussa.
  • — Osallistumme lainvalmistelukoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen valtioneuvostossa.
  • — Vahvistamme tietoperustaisuutta ja vaikutustenarviointia.
  • — Hyödynnämme teknologiaa ja vahvistamme ennakointiosaamista.
  • — Tuemme valtioneuvostoa erityisosaamisellamme julkisoikeudessa, EU-oikeudessa ja tietosuojalainsäädännössä.

4. Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

  • — Tuemme oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon edellytyksiä.
  • — Kehitämme asiakasprosessien sujuvuutta ja asiointipalveluiden käytettävyyttä.
  • — Tehostamme viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.
  • — Edistämme oikeusturvan saatavuutta digitalisaation avulla.
  • — Kehitämme vaihtoehtoisia keinoja ratkaista riita- ja rikosasioita.
  • — Vaikutamme oikeusturvan toteutumiseen myös rajat ylittävissä asioissa.

5. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät

  • — Vahvistamme rikollisuuden ehkäisyä yhteistyötahojen kanssa.
  • — Edistämme rikosvastuun oikeudenmukaista ja ennustettavaa toteutumista.
  • — Vahvistamme rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta.
  • — Ehkäisemme yhteiskunnan polarisoitumista ja edistämme hyviä väestösuhteita.
  • — Teemme kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
  • — Selkeytämme seuraamusjärjestelmää sekä kehitämme seuraamusten sisältöä uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi ja yhteiskuntaan integroitumisen edistämiseksi.

6. Suunnitelmallinen uudistuminen pohjaa ennakointiin

  • — Teemme työtä hyvinvoivan ja ammattitaitoisen työyhteisön eteen.
  • — Mahdollistamme laadukkaan ja tehokkaan toiminnan valmentavalla johtamisella, toimivalla organisaatiorakenteella ja kehittämällä toimitilaverkostoa.
  • — Parannamme palveluja ja tuottavuutta hyödyntämällä digitalisaatiota.
  • — Turvaamme taloudellisen liikkumavaran sekä huolehdimme hallinnonalan toimintaedellytyksistä ja resurssien oikeasuhtaisuudesta.
  • — Valmistelumme ja päätöksentekomme lähtökohtana on tietoperustaisuus.
  • — Vahvistamme ennakointiosaamista.
  • — Tunnistamme ja edistämme työssämme kestävää kehitystä.

Tietoja henkilöstöstä

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Oikeusministeriö      
Henkilötyövuodet 248 233 234
Työtyytyväisyysindeksi 3,8 3,8 3,8
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 3,6 6,2 6,2
       
Oikeusrekisterikeskus      
Henkilötyövuodet 163 163 163
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,5 7,5 7,5
       
Oikeusministeriön yhteydessä toimivat viranomaiset      
Henkilötyövuodet 121 130 135
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,0 7,0 7,0

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 284 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja ja rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten

2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksesta. Osittaisuudistuksen täytäntöönpanon vaikutuksia on lisäksi momentille 25.01.03 sekä valtiovarainministeriön pääluokassa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 23 852 25 923 24 384
Bruttotulot 1 557 1 100 1 100
Nettomenot 22 295 24 823 23 284
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 221    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 743    

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 22 584 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 700 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Avoimuusrekisteri; henkilöstö- ja tietojärjestelmäkustannukset (HO 2019) (siirto momentille 21.40.01) -100
Avustustoiminnan vaikutusten arviointi -75
Euroopan patenttituomioistuimen jäsenmaksu (siirto momentilta 25.10.03) 200
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentilta 25.01.21) 88
Hallitusohjelman tehokkaan toteuttamisen sekä valtioneuvoston lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden varmistaminen -1 000
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -141
Hyvinvointialuealoitejärjestelmän toteuttaminen -200
Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut (siirto momentille 25.01.66) -450
Lainvalmistelun laadun ja jatkuvuuden turvaaminen 1 000
Naisiin kohdistuvan väkivallan toimintaohjelma (siirto momentille 25.01.50) -250
Oikeudenhoidon turvaaminen 2
OM:n ohjelmien toteuttaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -750
Rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman hankkeet (siirto momentille 25.01.50) -120
Ulosottokaaren vapaakuukausisäännösten muuttaminen (siirto momentille 25.20.01) -244
Vaalitutkimus eduskuntavaalien yhteydessä 200
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus 53
JTS-miljardin tuottavuussäästö -59
Matkustussäästö -93
Palkkausten tarkistukset 400
Yhteensä -1 539

2023 talousarvio 23 284 000
2022 II lisätalousarvio 784 000
2022 talousarvio 24 823 000
2021 tilinpäätös 24 817 000

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 192 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, Onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon, vanhusasiavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Ilmoittajansuojasääntelyn täytäntöönpanon vaikutuksia on lisäksi momentille 25.10.03 sekä valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön pääluokkiin.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän STM:n valmistelussa olevan esityksen tasa-arvolain osittaisuudistukseksi.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59—60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa siten kuin laissa tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) säädetään.

Tietosuojavaltuutetulla on yleistoimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutetun valvontatehtävistä säädetään erityisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [EU] 2016/679) sekä sitä täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018). Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Vanhusasiavaltuutettu edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista sekä seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu tekee aloitteita ja lausuntoja sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi vanhusasiavaltuutettu laatii ja teettää selvityksiä ja julkaisee raportteja, edistää tiedotusta ja välittää ikääntyneitä koskevaa tietoa sekä edistää yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien sekä ikääntyneitä edustavien toimijoiden välillä. Vanhusasiavaltuutettu raportoi toiminnastaan säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 11 156 12 133 13 592
Bruttotulot 462 400 400
Nettomenot 10 694 11 733 13 192
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 919    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 131    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Lapsiasiavaltuutetun toiminta 745
Onnettomuustutkintakeskus 1 605
Tasa-arvovaltuutetun toiminta 1 095
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminta 475
Tietosuojavaltuutetun toiminta 4 627
Vanhusasiavaltuutetun toiminta 500
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta 2 473
Kriminaalipolitiikan instituutti 550
Palvelukeskusten maksut 1 122
Yhteensä 13 192

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -53
Ilmoittajansuojasääntelyn täytäntöönpanon vaikutukset 85
Lapsiasiavaltuutettu, lapsen oikeuksien ja edun toteutumisen turvaaminen 75
Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (HO 2019) 50
Oikeudenhoidon turvaaminen 98
Sisäministeriön lakihankkeisiin pohjautuvat lisämenot tietosuojavaltuutetulle (EU-järjestelmiä koskevat hankkeet) 166
Tasa-arvolain osittaisuudistus 45
Tietosuojan sertifiointielinten toiminnan käynnistäminen ja tietosuojavaltuutetun toimiston resurssit puuttua henkilötietojen tietoturvaloukkauksiin (kyber) 136
Tietosuojavaltuutetun lakisääteisten tehtävien turvaaminen 505
Tietosuojavaltuutetun uudet tehtävät -60
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus 263
JTS-miljardin tuottavuussäästö -18
Palkkausten tarkistukset 176
Toimistotilasäästö -9
Yhteensä 1 459

2023 talousarvio 13 192 000
2022 II lisätalousarvio 513 000
2022 talousarvio 11 733 000
2021 tilinpäätös 10 905 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 168 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 15 105 17 838 22 447
Bruttotulot 7 419 8 050 12 279
Nettomenot 7 686 9 788 10 168
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 506    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 612    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -373
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -50
Interoperability-hanke 164
Liiketoimintakieltojen välittäminen kaupparekisterien yhteenliittymään 170
Oikeudenhoidon turvaaminen 128
Oikeudenhoidon turvaaminen: Sähköisen asioinnin ja digitaalisen palvelun kehittäminen 250
Rajsa-täytäntöönpanojärjestelmän siltarahoitus 194
Sakkorangaistusten ja seuraamusmaksujen täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 700
Sakkorangaistusten ja seuraamusmaksujen täytäntöönpanojärjestelmän uudistamishanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 700
Seuraamusmaksujen määrän kasvu -44
Sormenjälkitunnisteiden vaihtaminen kolmansien maiden rikosrekisterien välillä (ECRIS-TCN) -146
JTS-miljardin tuottavuussäästö -19
Palkkausten tarkistukset 116
Toimistotilasäästö -10
Yhteensä 380

2023 talousarvio 10 168 000
2022 II lisätalousarvio 330 000
2022 talousarvio 9 788 000
2021 tilinpäätös 8 792 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 013 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden ja yleisen edunvalvonnan päämiehille hallintolain (434/2003) 26 §:n 3 momentin nojalla hankittavien tulkkaus- ja käännöspalvelujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten sekä äitiyden vahvistamiseen liittyvien tuomioistuimen määräämästä tutkimuksesta aiheutuvien vastaavien kustannusten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 11 413 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 600 000 euroa.


2023 talousarvio 12 013 000
2022 talousarvio 12 013 000
2021 tilinpäätös 12 084 845

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 23 583 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan

2) hallinnonalan tietohallintohankkeisiin ja digitalisaation edistämiseen

3) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Määrärahasta on varattu 500 000 euroa väliaikaisiin lisävoimavaroihin tuomioistuinlaitokselle ympäristölupien käsittelyyn (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Määrärahaa saa käyttää enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat sekä muut määrärahat tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Lisäksi määrärahasta on varattu ympäristölupien käsittelyn väliaikaisiin lisävoimavaroihin, joilla edistetään vihreää ja digitaalista siirtymää tukevia teollisuuden uudistuksia ja investointeja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Finlex-palvelun uudistaminen (siirto momentilta 28.70.20) 1 763
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirrot momentille 25.01.01 ja momenteilta 25.01.03, 25.01.05, 25.10.01, 25.10.02, 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01) 6 083
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 100
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 100
Oikeudenhoidon turvaaminen: ICT-järjestelmien ylläpitokehittäminen 5 000
Oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -925
Oikeushallinnon käyttövaltuushallinnan kehittämishanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 825
Oikeusministeriön hallinnonalan kyberturvallisuuden parantaminen: palautumiskyvykkyydet (kyber) 25
Vaalitietojärjestelmän (VAT) uusiminen (kyber) 3 250
Yhteensä 16 021

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 23 583 000
2022 II lisätalousarvio 2 215 000
2022 talousarvio 7 562 000
2021 tilinpäätös 3 395 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 660 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskuntavaalien arvonlisämenot 850
Yhteensä 850

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 50 660 000
2022 talousarvio 49 810 000
2021 tilinpäätös 48 757 302

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 11 692 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle

3) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

4) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

5) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle

6) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

7) valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 5 425
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 4 422
Muut avustukset ja avustushankkeiden vaikutuksen arviointi (enintään) 1 845
Yhteensä 11 692

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027 2028 lukien
             
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus            
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi
Vuoden 2023 sitoumukset - - - - - -
Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 62 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 11 630 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ihmisoikeusliitto ry -100
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma (siirto momentilta 25.01.01) 250
Nollalinjan toiminta -70
Pakolaisneuvonta ry -150
Rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman hankkeet (siirto momentilta 25.01.01) 120
Rauhantyön järjestöjen toiminta -100
Rikollisuuden ehkäisy (HO 2019 kertaluonteinen) -2 425
Rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille uusintarikollisuuden ehkäisyyn -80
Saamelaiskäräjien yleishallinnon ja saamen kielen toimiston turvaaminen 180
Saamelaiskäräjien yleishallinnon ja SOTE-toimialan resurssien vahvistaminen 180
Saamen kielilain mukaiset avustukset 140
Palkkausten tarkistukset 29
Yhteensä -2 026

2023 talousarvio 11 692 000
2022 II lisätalousarvio 107 000
2022 talousarvio 13 718 000
2021 tilinpäätös 14 179 066

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2023 talousarvio 19 000 000
2022 talousarvio 19 000 000
2021 tilinpäätös 15 608 750

66. Kansainväliset jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää oikeusministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Euroopan patenttituomioistuin 200 000
Euroopan neuvoston toimielin: The European Commission for Democracy through Law (Venetsian komissio) 42 000
Euroopan neuvoston toimielin: Group of States against Corruption GRECO 14 000
Nordiska Samarbetsrådet för Kriminologi NSfK 94 000
European Union Crime Prevention Network EUCPN 2 000
Hague Conference on Privat International Law HCCH 65 000
International Institute for the Unification of Private Law UNIDROIT 21 000
The International Anti-Corruption Academy (IACA) 5 000
Association of the European Network on Victims' Rights (AENVR) 7 000
Yhteensä 450 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut (siirto momentilta 25.01.01) 450
Yhteensä 450

2023 talousarvio 450 000