Talousarvioesitys 2023
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
Selvitysosa:Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvalliset elinolot, ihmisoikeudet ja ihmisten mahdollisuus vaikuttaa asioihinsa, riittävä toimeentulo ja hyvä elinympäristö vahvistavat myös kansainvälistä turvallisuutta, taloutta ja ympäristöä.
Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030. Suomi tukee kehittyviä maita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.
Koronapandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntyneet kasvuun, ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Akuutin kriisin hoidon lisäksi toipumisvaihe edellyttää merkittävää kansainvälistä tukea ja Suomi osallistuu tähän yhteistyöhön kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Pandemian vaikutukset otetaan suunnittelussa huomioon kaikissa yhteistyömuodoissa. Käynnissä olevaan yhteistyöhön tehdään tarpeelliseksi harkittuja uudelleenkohdennuksia niin, että ne tukevat yhteiskuntien kriisinkestävyyttä ja toipumista pandemiasta.
Kriisin vaikutukset kehittyvien maiden talouksiin ja yhteiskuntiin ovat laaja-alaisia. Suomen kehityspolitiikan peruslähtökohtien ja päätavoitealueiden arvioidaan säilyttävän merkityksensä myös pandemian aikana ja sen jälkeen:
- — naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistuminen. Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeä painopiste. Tämä näkyy mm. Suomen YK- ja kansalaisjärjestöjen rahoituksessa ja maaohjelmissa
- — koulutus, Suomi vahvistaa tukea oppimisen kriisin ratkaisemiseen kehittyvissä maissa
- — kehittyvien maiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Suomi osoittaa varoja kehittyvien maiden investointien tukemiseen Finnfundin ja muiden kanavien kautta
- — toimivat yhteiskunnat ja demokratia, kehittyvien maiden verojärjestelmän kehittäminen sekä demokratia- ja oikeusvaltiotuki. Suomi kohdistaa rahoitusta kehittyvien maiden verotuskyvyn ja talousosaamisen kehittämiseen
- — ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, mukaan lukien metsät. Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta ottaen huomioon osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen mm. kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoinen tuki painottuu ilmastotoimiin.
Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Painotetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen.
Vuoden 2023 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi arvioidaan tässä talousarvioesityksessä n. 0,42 % bruttokansantulosta. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehittyviin maihin kohdistuvien investointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Näitä varoja käytetään erityisesti ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Suomen ilmastorahoitukseksi raportoitava osuus on arviolta noin 232 milj. euroa vuonna 2023. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille.
Suomen kehityspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Lisäksi pyritään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä. Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Kaikessa yhteistyössä edistetään aiempaa järjestelmällisemmin yhdenvertaisuutta, ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä sekä ympäristön suojelua painottaen luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Yhdenvertaisuuden edistämisessä vammaisten aseman vahvistaminen on yksi Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavista tavoitteista.
- — Uudet rahoituspäätökset ja kansainvälinen vaikuttamistyö kohdistetaan hallitusohjelman antamien suuntaviivojen mukaisesti
- — Humanitaarisiin tarpeisiin reagoidaan nopeasti ja rahoitus kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin. Humanitaarisen avun tasoa nostetaan hallituskauden aikana. Suomi pyrkii varmistamaan, että humanitaariset toimijat ottavat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset paremmin huomioon. Erityisesti pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista
- — Yksityisen sektorin rahoitusinstrumentteja ja kehittyviin maihin kohdistuvaa investointirahoitusta jatketaan. Tuetaan suomalaisten yritysten, kansalaisyhteiskunnan, korkeakoulujen ja julkisten laitosten mahdollisuuksia tukea kestävää kehitystä yhteistyössä kehittyvien maiden kanssa
- — Kehitysyhteistyörahoituksella vastataan Suomen kansainvälisiin ilmastorahoitussitoumuksiin. Toiminnassa tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään, samoin kuin siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen
- — Toimeenpannaan päivitettyä laatujärjestelmää ja seurataan sen toimeenpanoa.
- — Jatketaan kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamista tulosohjauksen avulla, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia mm. ottamalla käyttöön v. 2021 valmistuneen kehitysyhteistyön toimintatapauudistuksen tuottamat käytännöt sekä laaditaan kehityspolitiikan tulos- ja vaikuttavuusraportti.
Kehitysyhteistyölle annettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
2021 toteutuma1) |
2022 ennakoitu |
2023 tavoite |
|
Suomen kehityspolitiikan painopisteiden osuus kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä ja vaikuttamissuunnitelmien tavoitteista (%) | 84 | 90 | 90 |
Humanitaarisen avun osuus kehitysyhteistyöstä (%) | 9 | 7 | 8 |
Ilmastokestävyyttä edistävän kehitysyhteistyön arvo (milj. euroa) | 350 | 370 | 350 |
Sukupuolten tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuus (%) | 50 | 40 | 50 |
Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja kehitysyhteistyölainoihin kohdennettu osuus kehitysyhteistyöstä (milj. euroa) | 140 | 140 | 140 |
Vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdennettujen maksatusten osuus BKTL:sta (%) | 0,16 | 0,18 | 0,16 |
1) Vuoden 2021 toteutuma on laskettu ennakkotietojen mukaan.
Kehityspolitiikan painopisteet vuonna 2023 (momentti 24.30.66, arvio)
Ensisijainen tavoite (%) | Toissijainen tavoite (%) | |
1. Naiset ja tytöt | 12 | 41 |
2. Talous ja työ | 7 | 36 |
3. Koulutus ja toimiva yhteiskunta | 26 | 24 |
4. Ilmastonmuutos ja luonnonvarat | 14 | 25 |
Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 20211) | 2022 | |
Määrärahat yhteensä | 1 016,4 | 817,7 | 881,2 | 886,3 | 988,7 | 1 082,3 | 1 257,0 | 1 274,7 |
Maksatukset | 1 161,0 | 955,7 | 961,4 | 832,8 | 1 010,1 | 1 121,4 | 1 214,1 | |
%-osuus BKTL:sta | 0,55 | 0,44 | 0,43 | 0,36 | 0,42 | 0,47 | 0,47 |
1) Maksatukset ja BKTL-osuus ovat ennakkotietoja.
Valtion kehitysyhteistyöksi laskettavat menot vuonna 2023 hallinnonaloittain (1 000 euroa), arvio
Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 | 710 341 |
Ulkoministeriön hallinnonalan muilla momenteilla | 206 216 |
Sisäministeriön hallinnonalalla | 17 894 |
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla | 195 238 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla | 5 800 |
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla | 184 |
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla | 1 525 |
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla | 37 120 |
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla | 2 496 |
Ympäristöministeriön hallinnonalalla | 609 |
Yhteensä | 1 177 423 |
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään aiemmat tehdyt sitoumukset mukaan lukien 168 188 000 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.
2023 talousarvio | — |
2022 talousarvio | — |
2021 tilinpäätös | — |
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 713 212 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kehitysyhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, ja kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen
3) Finnfundin toteuttaman erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen enintään 10 % Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettujen sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteisen pääomamäärän vasta-arvosta enintään 150 000 000 euroa. Vuonna 2023 Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 1 500 000 euroa
4) ministeriön ja Euroopan komission yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen
5) Business Finlandin hallinnoimaan Developing Markets Platform -alustan kehitysinnovaatioiden rahoittamiseen Suomessa toimiville yrityksille ja muille yhteisöille valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti. Määrärahaa saa osana Developing Markets Platform -alustaa käyttää myös Suomessa toimivien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin
6) kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten tai näitä vastaavien organisaatioiden rahoittamiseen niissä toimivien asiantuntijoiden menojen maksamiseksi
7) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä valtioneuvoston päätöksellä kyseisen maan avunpyyntöön pohjautuen. Momentin määrärahoista veloitetaan myös valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Määrärahaa saa käyttää ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta välttämätöntä.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Monenkeskinen yhteistyö | 222 911 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 192 704 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | 28 691 000 |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 58 311 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 92 000 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu- ja tukitoiminnot | 5 695 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 050 000 |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 87 950 000 |
9. | Korkotuki-instrumentti | 22 900 000 |
Yhteensä | 713 212 000 |
1) Sisältää ministeriön ja Euroopan komission välisten yhteistoimintahankkeiden menoja yhteensä 2 871 000 euroa ja ministeriön ja Finnfundin erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen 1 500 000 euroa.
Vuoden 2023 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 397 485 000 euroa.
Finnfundille voidaan antaa Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia erityisriskirahoitukseen liittyvien tappioiden korvaamisesta valtioneuvoston muutoin määräämin ehdoin siten, että sitoumusten piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 150 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 24 900 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 271 600 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 28 655 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 43 500 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 830 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistiedotukselle | 10 000 000 |
9. | Korkotuki-instrumentti | 18 000 000 |
Yhteensä | 397 485 000 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 472 365 | 440 377 | 395 501 | 356 518 | 573 563 | 2 238 324 |
Vuoden 2023 sitoumukset | - | 121 144 | 129 123 | 111 819 | 35 399 | 397 485 |
Menot yhteensä | 472 365 | 561 521 | 524 624 | 468 337 | 608 962 | 2 635 809 |
Momentilta rahoitettavat erät tilastoidaan ja raportoidaan kokonaisuudessaan Suomen julkisena kehitysapuna (Official Development Assistance, ODA) taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle (OECD).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 222 911 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 24 900 000 euroa.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma, arvio (euroa)
YK-järjestöt | 115 334 000 |
Maailmanpankkiryhmä | 60 034 000 |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 27 313 000 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 20 230 000 |
Jakamaton | - |
Yhteensä | 222 911 000 |
Merkittävä osa määrärahoista käytetään Suomen maksuosuuksiin Maailmanpankin ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten lisärahoituksissa. Toinen kanava ovat yleisavustukset YK:lle. Käyttösuunnitelmakohdalta voidaan rahoittaa myös mainittujen toimijoiden kanssa tehtävää maailmanlaajuista teemakohtaista kehitysyhteistyötä sekä niiden jäsenmaksuja ja kumppanuusohjelmia.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan mm. Maailmanpankkiryhmää, YK:n väestörahastoa (UNFPA), Afrikan kehityspankkiryhmää, YK:n lastenrahastoa (UNICEF) ja YK:n tasa-arvojärjestöä (UN Women).
Suomen kehitysyhteistyö tärkeimpien monenkeskisten toimijoiden kanssa perustuu vaikuttamistavoitteisiin, joita on laadittu kehitysyhteistyön tulosohjauksen puitteiksi. Tärkeimmillä Suomen tukemilla monenkeskisillä toimijoilla on käytössään tulosperustainen toimintamalli.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 192 704 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 271 600 000 euroa.
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma, arvio (euroa)
Afrikka ja Lähi-itä | 104 100 000 |
Aasia | 47 050 000 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 35 740 000 |
Muut | 2 943 000 |
Yhteistoimintahankkeiden menot | 2 871 000 |
Jakamaton | - |
Yhteensä | 192 704 000 |
Määrärahojen kohdentamisen perustana ovat maaohjelmat, jotka määrittävät yhteistyötä kumppanien kanssa. Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä seuraavien kumppanimaiden kanssa: Tansania, Mosambik, Sambia, Etiopia, Kenia, Somalia, Afganistan, Nepal ja Myanmar. Suomi tukee myös seuraavia maita ja alueita: Lähi-itä (ml. Irak, Syyria ja lähialueet), Palestiinalaisalue, Pohjois-Afrikka, Eritrea, Ukraina ja Keski-Aasia. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kumppanimaiden sektoriohjelmien yhteisrahastoja, sektoribudjettitukea kumppanimaiden hallituksille, kehitysrahoituslaitosten ja YK-toimijoiden kanssa tehtävää maakohtaista tai alueellista temaattista kehitysyhteistyötä sekä valtionavustuksia suomalaisille tai kansainvälisille kansalaisjärjestöille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja säätiöille. Määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun toiminnan kannalta merkittävien maiden tai alueiden pitkittyneiden kriisien tai äkillisten kriisien ja katastrofien hoitamiseen sekä näiden kriisien ja katastrofien ennaltaehkäisyyn tai niistä toipumiseen.
Määrärahoja käytetään myös edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin sekä kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenojen maksamiseen.
Yhteistyön tuloksia arvioidaan hankearviointien ja maaohjelmamekanismin kautta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 28 691 000 euroa.
Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan Cotonoun sopimukseen perustuvaa EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Tuki kohdennetaan Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Osaa varoista hallinnoi Euroopan investointipankki (EIB). Suomi toimii sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti EIB:n kautta takaajana AKT-maille myönnettävissä lainoissa. EKR-osuuden maksukaton lisäksi varaudutaan mahdollisiin lainatakausmaksuihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 58 311 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 28 655 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysinnovaatio- ja liikekumppanuusohjelmia, humanitaarista miinanraivausta sekä YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen ja kehitysrahoituslaitosten sekä muiden monenkeskisten järjestöjen muita kuin tiettyyn maahan tai alueeseen liittyviä temaattisia hankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen asiantuntijaohjelmia ja näihin liittyviä rekrytointikuluja.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnetään tukea korkeakouluohjelmiin sekä valtionavustuksia kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 92 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 43 500 000 euroa.
Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan yleisavustukset keskeisille kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, joita ovat mm. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Määrärahasta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC). Yleisavustusten lisäksi käyttösuunnitelmakohdalta tuetaan maakohtaisia ja alueellisia avustusoperaatioita.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 5 695 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 830 000 euroa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa käytetään mm. kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen sekä sitä tukevien asiantuntijapalvelujen hankkimiseen, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutukseen, kehitysviestintään ja kehityskasvatukseen, kehityspoliittiseen suunnittelu- ja tutkimustoimintaan sekä asianajokuluihin ja asian selvittämisestä aiheutuviin muihin kuluihin väärinkäyttöepäilytapauksissa.
Käyttösuunnitelmakohdan määrärahoja käytetään myös vapaaehtoisrahoituksena OECD:n kehitysapukomitean ja tilastokomitean alaiseen työhön, kansainvälisen kehitysyhteistyön avoimuutta ja korruption vastaista työtä sekä Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen sekä toimialakohtaista kehittämistä tukeviin hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 050 000 euroa.
Evaluointitoiminnan tavoitteena on tietoperustainen päätöksenteko. Kehitysyhteistyön evaluointitoimi on järjestelmällistä ja kattaa kaikki kehitysyhteistyömuodot ja rahoituskanavat. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan kehitysyhteistyötä koskevat keskitetyt evaluoinnit ja tuetaan evaluointitoiminnan kehittämistä ja evaluointiedon hyödyntämistä ulkoministeriössä ja sen yhteistyökumppanien parissa.
Sisäinen tarkastus arvioi ja antaa suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan edelleen kehittämiseksi kehitysyhteistyössä.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 87 950 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 10 000 000 euroa.
Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavalla avulla vahvistetaan kehittyvien maiden elinvoimaista, moniarvoisuuteen ja oikeusperustaisuuteen pohjautuvaa ja aktiivista kansalaisuutta edistävää yhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
Merkittävin osa määrärahoista kohdennetaan suomalaisten järjestöjen kautta ohjelmatukena. Käyttösuunnitelmakohdalta rahoitetaan myös muiden suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeita. Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea myönnetään kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin.
Ohjelmatukijärjestöille myönnettyä määrärahaa voidaan ohjata myös Suomen linjauksen mukaiseen humanitaariseen apuun kumppanimaiden tai -alueiden kohdatessa äkillisen kriisin tai katastrofin.
Käyttösuunnitelmakohdalta myönnettävien valtionavustusten hakijoille asetetaan valtionavustuslain mukainen vaatimus omarahoitusosuudesta.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 22 900 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä 18 000 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehittyviin maihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000). Käyttösuunnitelmakohdan määrärahaa voi käyttää myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan, hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvän teknisen avun tukemiseen. Määrärahaa ohjataan myös uuteen investointitukeen kehittyville maille (Public Sector Investment Facility).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 % ja siirtomenojen osuudeksi 97 %.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Euroopan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinen NDICI (siirto momentille 28.92.69) | -10 564 |
Kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten ja hankinnat ja investoinnit -erityisasiantuntija Suomen Washingtonin-suurlähetystössä (siirto momentille 24.01.01) | -300 |
Kertaluonteinen lisäys kehitysyhteistyöhön | -900 |
Opetussektorin erityisasiantuntija Suomen Kiovan-suurlähetystössä (siirto momentilta 24.01.01) | 68 |
Tuki Ukrainalle | 20 000 |
Turkin pakolaisavun koordinointiväline | -527 |
Yhteistoimintahankkeiden menot | 2 100 |
Uudelleenkohdennus | -40 000 |
Tasomuutos | 36 490 |
Yhteensä | 6 367 |
2023 talousarvio | 713 212 000 |
2022 II lisätalousarvio | 68 759 000 |
2022 talousarvio | 706 845 000 |
2021 tilinpäätös | 770 259 000 |
67. Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 2 960 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen ulkoministeriön toimialaan liittyville demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäville toimijoille.
Määrärahasta myönnettävä valtionavustus voi kattaa avustuksen kohteena olevasta toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahasta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Demo Finlandille, joka on suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö ja edistää moniarvoista demokratiakehitystä. Lisäksi määrärahasta on tarkoitus myöntää valtionavustusta Helsingin yliopiston yhteyteen perustetulle Oikeusvaltiokeskukselle. Oikeusvaltiokeskus on verkostomainen toimija, joka tukee oikeusvaltioperiaatteiden vahvistamista kehittyvissä maissa Suomen hallitusohjelman ja kehityspolitiikan painopisteiden toteuttamiseksi. Keskus myös kokoaa yhteen suomalaista oikeusalan asiantuntemusta tavoitteena ja edesauttaa Suomen kansainvälistä verkostoitumista oikeusvaltiokysymyksissä.
Momentilta myönnettävään rahoitukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 56 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 904 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Oikeusvaltio- ja demokratiatehtävien hoito 1.8.2023 alkaen (siirto momentille 24.01.01) | -40 |
Yhteensä | -40 |
2023 talousarvio | 2 960 000 |
2022 talousarvio | 3 000 000 |
2021 tilinpäätös | 3 000 000 |
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 10 000 000 |
2022 talousarvio | 10 000 000 |
2021 tilinpäätös | 9 999 910 |
89. Laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Afrikan kehitysrahastolle, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle ja tarjolla oleviin Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.
Vuoden 2023 määräraha kohdennetaan vuonna 2019 laaditun kehityspoliittisen investointisuunnitelman 2020—2023 antamien suuntaviivojen ja tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, Afrikan maiden kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2023 talousarvio | 129 730 000 |
2022 II lisätalousarvio | — |
2022 talousarvio | 129 730 000 |
2021 tilinpäätös | 129 730 000 |