Talousarvioesitys 2023
10. Kriisinhallinta
Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi jatkaa osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan hallitusohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti. Työssä otetaan huomioon myös kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean antamia suosituksia kriisinhallinnan kehittämiseksi. Suomi painottaa kriisinhallinnassa kokonaisvaltaisuutta ottaen huomioon sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä rauhanvälityksen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhtymäkohdat. Suomelle on jatkossakin tärkeää taata riittävä osallistumistaso sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. Mahdollisiin nopeisiin muutoksiin kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on varauduttava vastaamaan myös kriisinhallinnan keinoin. Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista suorituskykyä ja valmiuksia. Suomen toiminnassa korostuu kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen.
Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan v. 2023 olevan enimmillään n. 400 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2023 n. 140 asiantuntijaa. Sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen alueelliset painopisteet ovat Libanonissa (UNIFIL) ja Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR), mutta Suomi osallistuu myös muilla alueilla oleviin operaatioihin mm. Kosovossa, Välimeren alueella ja Afrikassa. Siviilikriisinhallinnassa osallistumisen alueelliset painopisteet ovat Ukrainassa, Georgiassa, Irakissa ja Somaliassa. YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistutaan n. 20 poliisilla. Suomen osallistuminen keskitetään niihin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kannalta merkittäviin operaatioihin, joissa Suomen panoksella voidaan saavuttaa erityistä lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin.
Rauhanvälityksessä laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Toimintaa suunnataan erillishankkeiden rahoittamisesta aktiivisempaan vaikuttamiseen rauhantilan edistämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa suomalaisten rauhanvälitystoimijoiden verkostomaista toimintatapaa. Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston "Naiset, rauha ja turvallisuus" 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanprosesseihin painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksia. Nuorten rooli rauhanprosesseissa on edelleen vahvistuva painopistealue Suomen rauhanvälitystoiminnassa YK:n turvallisuusneuvoston "Nuoret, rauha ja turvallisuus" 2250-päätöslauselman mukaisesti.
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 50 680 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitetun kriisinhallintahenkilöstön palkkaus-, päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusmenojen sekä valtion eläkemaksun ja kriisinhallintahenkilöstölle palvelusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen sekä sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön ryhmätapaturmavakuutusta vastaavien etuuksien maksamiseen ja niistä aiheutuvien hallintokulujen maksamiseen
2) kansainvälisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin
3) kansainvälisen kriisinhallintatyön puitteissa yksittäisille maille annettavasta tuesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen puolustussektorilla ja vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen
4) kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden taloudellisesta tukemisesta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) kansallisen kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuvien menojen maksamiseen
6) yhdessä momentin 27.30.20 määrärahan kanssa enintään 450 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 04. | Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) | 2 180 000 |
| 05. | Yhteiset menot | 6 569 000 |
| 09. | Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, kansallisesta kriisinhallinnan veteraanikortista aiheutuviin menoihin, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin | 10 460 000 |
| 11. | EUTM/Somalian koulutusoperaation menot | 1 234 000 |
| 14. | Libanonin kriisinhallintaoperaation menot | 17 130 000 |
| 15. | EUTM/Malin koulutusoperaation menot | 1 405 000 |
| 16. | Malin YK-operaation menot (MINUSMA) | 1 287 000 |
| 18. | Irakin koulutusoperaation menot | 7 373 000 |
| 23. | Naton Irakin koulutusoperaation menot | 775 000 |
| 24. | EUNAVFOR MED, Irini-operaation menot | 1 671 000 |
| 25. | EUTM/Mosambikin koulutusoperaation menot | 596 000 |
| Yhteensä | 50 680 000 | |
Selvitysosa:Operaatioiden määrärahat on mitoitettu Suomen kriisinhallintajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi suunnittelee osallistuvansa v. 2023.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 50 280 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 400 000 euroa. Pääosa momentin määrärahoista siirretään puolustusvoimien käyttöön.
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot budjetoidaan puolustusministeriön pääluokkaan momentille 27.30.20.
YK:n maksamat palkkausmenokorvaukset on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Rotaatiokoulutuksen materiaalit ja ampumatarvikkeet (siirto momentille 27.30.20) | -2 400 |
| Yhteensä | -2 400 |
| 2023 talousarvio | 50 680 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -2 500 000 |
| 2022 talousarvio | 53 080 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 707 327 |
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 19 248 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvasta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien menojen ja Suomen siviilikriisinhallintatoiminnasta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen
2) vaalitarkkailijatoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle henkilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannusten maksamiseen
4) siviilikriisinhallinnan projekteihin ja koulutukseen
5) siviilikriisinhallintaa tukevien hankkeiden valtionavustuksiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 01. | Siviilikriisinhallinta | 18 948 000 |
| 02. | Vaalitarkkailijat | 300 000 |
| Yhteensä | 19 248 000 | |
|---|---|---|
Selvitysosa:Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Määrärahatasolla Suomi pystyy lähettämään operaatioihin n. 140 asiantuntijaa.
Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet budjetoidaan sisäministeriön pääluokkaan momentille 26.01.04.
Järjestöiltä saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 18 248 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa. Momentilta myönnettäviin valtionavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siviilikriisinhallinnan vahvistaminen (HO 2019) | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2023 talousarvio | 19 248 000 |
| 2022 talousarvio | 18 248 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 072 980 |
66. Rauhanvälitys (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sellaisen rauhanvälittämistoiminnan menoihin ja siihen liittyvän kapasiteetin vahvistamiseen, johon Suomi osallistuu
2) rauhanvälitystä tukeviin kahdenvälisiin ja monenkeskisiin hankkeisiin
3) kansainvälisissä järjestöissä ja niitä vastaavissa organisaatioissa toimivista asiantuntijoista näille organisaatioille aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rauhanvälittämistä tukevien hankkeiden valtionavustuksiin
5) rauhanvälitystoimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 300 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 550 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyden parantaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 500 |
| Yhteensä | -2 500 |
Momentin määrärahalaji on muutettu.
| 2023 talousarvio | 1 850 000 |
| 2022 talousarvio | 4 350 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 814 373 |