Talousarvioesitys 2023

Selvitysosa:Valtioneuvoston oikeuskanslerin perustehtävänä on varmistaa perustuslain 1 §:ssä säädettyjen Suomen valtiosäännön perusarvojen ja -periaatteiden (ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauksien ja oikeuksien turvaaminen, oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa) sekä valtiojärjestyksen perusperiaatteiden kansanvaltaisuuden ja yksilön osallistumisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä parlamentarismin ja tuomioistuinten riippumattomuuden samoin kuin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tavoitteena on, että oikeuskanslerin harjoittama laillisuusvalvonta on vaikuttavaa, laadukasta ja joutuisaa sekä oikea-aikaista. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa oikeuskanslerin eri toimintamuotoja käytetään ja yhdistellään tarkoituksenmukaisesti, jolloin laillisuusvalvonnan eri keinoista muodostuu yhtenäinen ja johdonmukainen kokonaisuus.

Oikeuskanslerin toiminnassa on viime vuosina korostunut laillisuusvalvonnan rakenteellinen näkökulma, jolla pyritään lisäämään laillisuusvalvonnan vaikuttavuutta. Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisen tehtävienjaon uudistus (EV 40/2022 vp) korostaa entisestään oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan rakenteellista ja oma-aloitteista näkökulmaa sekä asettaa uusia vaatimuksia laillisuusvalvonnalle.

Covid-19-epidemian aiheuttaman työruuhkan arvioidaan helpottavan kuluvan vuoden aikana. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan työtä lisäävät tällä hetkellä merkittävästi äkilliset ulkoiset toimintaympäristömuutokset turvallisuuskysymyksissä. Työruuhka ei siten näyttäisi kokonaisuudessaan helpottuvan. Lisäksi oikeuskanslerille osoitetaan uusia tehtäviä valmisteltavana olevassa, EU:n sääntelyyn perustuvassa ilmoittajansuojeluhankkeessa. Asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvä esitys. Todetut uudet tehtävät edellyttävät lisäystä oikeuskanslerinviraston henkilöstöresursseihin (5 htv). Lisäresursseja tarvitaan ilmoitusten vastaanottamiseen, siirtämiseen toimivaltaisille viranomaisille, yleiseen tiedotukseen, neuvontaan, koulutukseen, ilmoitusmenettelyn seurantaan ja vuosittaiseen raportointiin EU:lle.

Kaikki valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyjen asiakirjat tarkastetaan etukäteen ja oikeuskansleri on läsnä istunnoissa sekä hallituksen neuvotteluissa ja iltakouluissa. Lisäksi tarkastetaan istuntojen pöytäkirjat. Istunnoissa vuosittain käsiteltyjen asioiden määrä vaihtelee vaalikauden aikana. Valtioneuvoston valvontaan liittyen vuonna 2021 virastossa tarkastettiin 1 715 valtioneuvoston yleisistunnossa ja 415 tasavallan presidentin esittelyssä käsiteltyä asiaa. Lisäksi oikeuskansleri valvoo jälkikäteen valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätöksentekoa ja sen valmistelua käsittelemällä sitä koskevia kanteluita.

Oikeuskansleri valvoo laillisuutta ja hyvän lainvalmistelutavan noudattamista mukaan lukien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden asianmukainen huomioon ottaminen lainvalmistelussa. Lausuntojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Lausuntojen, ennakkotarkastusten ja kuulemisten vuosittainen määrä riippuu ministeriöiden säädösvalmistelun etenemisestä sekä säädösten yhteiskunnallisesta ja oikeudellisesta merkittävyydestä.

Saapuneiden kanteluiden määrissä on vuosittaista vaihtelua. Vuosittain pyritään kuitenkin ratkaisemaan vähintään sama määrä kanteluasioita kuin mitä on saapunut.

Vuonna 2021 ns. seuraamusratkaisujen osuus on ollut noin 9,5 % selvittämistoimia edellyttäneistä kanteluasioista. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävienjakouudistus johtaa siihen, että eräissä asiaryhmissä kantelujen käsittely siirtyy eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi, mikä vähentää oikeuskanslerin selvittämistoimia edellyttävien kanteluiden määrää. Kokonaisuutena oikeuskanslerin käsiteltäviksi tulevien asioiden määrän ei arvioida kuitenkaan merkittävästi vähenevän. Jos lähtökohtaisesti oikeusasiamiehen käsiteltäväksi kuuluva kantelu olisi asiaan sisältyvän rakenteellisen kysymyksen vuoksi perusteltua ottaa oikeuskanslerin käsiteltäväksi, ei sitä siirrettäisi. Tällaiset kantelut ovat omiaan lisäämään oikeuskanslerin käsiteltäväksi jäävien asioiden keskimääräistä vaikeusastetta.

Omista aloitteista aiheutui vuonna 2021 yhteensä 41 seuraamusta. Tavoitteena on suunnata omat aloitteet sekä tarkastus- ja valvontatoiminta perus- ja ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sekä hyvän hallinnon kannalta olennaisiin rakenteellisiin kysymyksiin. Omiin aloitteisiin sisältyvä rakenteellinen näkökulma vaatii paljon työtä.

Vuonna 2021 rangaistustuomioiden tarkastuksen perusteella otettiin tarkemmin selvitettäväksi 65 asiaa. Asiaryhmän asioita ratkaistiin 73, joissa tuomioistuimille annettiin seuraamus 57 asiassa. Korkeimmalle oikeudelle tehtiin 5 esitystä tuomion purkamiseksi.

Hovioikeuksien tulee ilmoittaa oikeuskanslerille sellaisista tietoonsa tulleista alioikeuksien toimintaa koskevista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. Lisäksi oikeuskansleri on pyytänyt poliisia ilmoittamaan tutkittavaksi tulleista tuomarin epäiltyä lainvastaista menettelyä virkatoimessa koskevista asioista. Myös syyttäjillä on velvollisuus ilmoittaa, jos kyseisenlainen asia tai sitä koskeva ilmoitus tulee syyttäjälle. Vuonna 2021 annettiin seuraamus 13 asiassa. Lisäksi yhdessä asiassa tehtiin korkeimmalle oikeudelle esitys tuomion purkamiseksi.

Oikeuskansleri on pyytänyt poliisia ilmoittamaan tutkittavaksi tulleista syyttäjän tekemäksi epäilyä virkarikosta koskevista asioista. Syyttäjien virkarikosasioita tulee oikeuskanslerin käsiteltäviksi myös valtakunnansyyttäjän toimiston oikeuskanslerille ilmoittamina. Vuonna 2021 yhdessä asiassa annettiin seuraamus.

Valvonnassa tarkastetaan Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimivan valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätökset. Oikeuskanslerilla on oikeus hakea muutosta päätöksiin. Tavoitteena on ylläpitää luottamusta valvontajärjestelmän toimivuuteen sekä varmistaa, että oikeus oikeusturvaan ja siihen kuuluvaan mahdollisuuteen saada luotettavia ja laadukkaita oikeudellisia palveluita toteutuu. Tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvaan oikeuskanslerin valvontatoimeen voi usein kytkeytyä myös asianajovalvontaa ja asioiden siirtoa valvontalautakuntaan.