Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2023

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 64 507 milj. euroa vuonna 2023. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 33 % vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2023 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2023 verotuloennusteissa. Vuoden 2023 verotuottoon vaikuttaa osaltaan myös koronapandemian johdosta yritysten tukemiseksi tehty maksujärjestelyhuojennus. Maksujärjestelyä helpotettiin ja velkojen viivästyskorkoa alennettiin tilapäisesti, mikä siirtää arviolta 130 milj. euroa vuosien 2020, 2021 ja 2022 valtion verotuloja kertyväksi vasta vuonna 2023. Suurin osa veronmaksun lykkäämisestä koskee arvonlisäveroja.

Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sote-uudistus. Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialuille ja niiden rahoitusvastuu kunnilta valtiolle. Kuntien tuloja pienennetään siirtyviä kustannuksia vastaavasti alentamalla valtionosuuksia, verotulomenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta kasvaa ja valtion ansiotuloverotusta kiristetään kunnallisveron keventämistä vastaavasti. Kaiken kaikkiaan kuntien verotuloja leikataan n. 14,8 mrd. euroa ja valtion verotuloja kasvatetaan n. 14,5 mrd. euroa. Jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuudessaan n. 0,37 mrd. euroa. Verotuksen invalidivähennykset poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Lisäksi verotuloja alentavat ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus, kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettava määräaikainen sähkövähennys, perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus, matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen voimassaolon jatkaminen sekä osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta käyttöön otettava lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen kompensoimiseksi. Verotuloja alentavat myös sähköenergiaan ja henkilökuljetuksiin sovellettavien arvonlisäverokantojen määräaikaiset alentamiset.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan. Välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotusta laajennetaan. Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan. Verovuonna 2023 otetaan käyttöön luonnollisen henkilön arvonnousuvero sekä taloudellisen työnantajan käsite. Peitelty osinko verotetaan täysimääräisesti ansiotulona.

Parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista sekä tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia jatketaan. Jäteveroa korotetaan ja lämmitysbiokaasun verotukea pienennetään. Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2023 voimaan tulevien verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2023 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2023
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -584 -637
— valtionverotuksen invalidivähennyksen poistaminen 10 11
— sote-uudistuksen vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon 12 432 13 562
— valtion ansiotuloverotuksen sote-verokevennys -338 -369
— asuntolainan korovähennyksen poistuminen 11 12
— ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus -67 -73
— määräaikainen sähkövähennys -225 -264
— perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun alentaminen -2 -2,5
— matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen jatkaminen -16 -17
— tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys -2 -4
— välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotus 3 3
— peitellyn osingon verottaminen sataprosenttisesti ansiotulona 0 2
— taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto 2 2
— luonnollisten henkilöiden arvonnousuvero 0 3,5
Yhteisövero    
— tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys -38 -76
— korkovähennysrajoitussäännön muutokset -1 0
— kuntien yhteisövero-osuuden korottaminen -90 -100
— sote-uudistuksen vaikutus valtion yhteisöveron tuottoon 763 909
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus1) 13 59
— parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen 33 40
Arvonlisävero    
— sähköenergian verokannan määräaikainen alentaminen 10 prosenttiin -209 -209
— henkilökuljetusten verokannan määräaikainen alentaminen 0 prosenttiin -52 -52
Muut verot ja veronluonteiset tulot    
— arpajaisveron määräaikaisen alennuksen jatko 16 19
— väylämaksun puolituksen jatko -36 -36
— täyssähköautojen ajoneuvoveron korotus2) 1 2
— jäteveron korotus 1 1
Yhteensä 11 626 12 787
— josta verotuottoa lisäävät 13 286 14 627
— josta verotuottoa vähentävät -1 660 -1 840
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä 130  

1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus myös vuonna 2023 on 59 milj. euroa verrattuna vuoteen 2022.

2) Ajoneuvoveron perusveron korotusta vastaava autoveron vapautus täyssähköautoille tuli voimaan vuonna 2022.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2021—2023 (milj. euroa)

  2021
tilinpäätös
2022
TA +
LTAt
2023
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 15 881 16 843 30 857
Liikevaihtoon perustuvat verot 21 200 22 552 23 461
Valmisteverot 6 803 7 483 7 417
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 870 2 859 2 772
Yhteensä 46 753 49 736 64 507

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2021 2022 2023
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 42,4 42,0
Valtio 20,6 20,7 25,5
Kunnat 10,3 9,9 4,5
Soturahastot 12,1 11,8 12,0
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 42,4 42,0
Välittömät verot 17,0 17,1 16,6
Tuotannon ja tuonnin verot 13,8 13,5 13,5
Sosiaalivakuutusmaksut 12,1 11,8 12,0
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.

Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Lainsäädännön muututtua normiverojärjestelmään on tehty viime vuosina joitain muutoksia. Verotukien raportointia ja esimerkiksi uusien tukien määrittelyä ohjaa verotukiraportoinnin ohjausryhmä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.

Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.

Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.

Tunnistettujen verotukien määrä vaihtelee hieman vuosittain, kun uusia verotukia tunnistetaan tai verotukia poistuu. Viime vuosina verotukia on tunnistettu yhteensä noin 200 kappaletta, joista noin neljäsosa on henkilöverotuksen verotukia ja noin viidesosa elinkeinoverotuksen verotukia. Verotukia kohdistuu kuitenkin laajasti kaikkiin verolajeihin. Tarkemmat kuvaukset verotuista löytyy kunkin verolajin momenttien selvitysosista. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.

Verotuet 2023

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2023 yhteensä 193 kappaletta. Verotukien lukumäärä kasvaa vuonna 2023 sähköenergian arvonlisäveron määräaikaisen alentamisen, kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettavan määräaikaisen sähkövähennyksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen vuoksi. Vuonna 2023 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2022 verrattuna covid-19-pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden määräaikaisen arvonlisäverotuen päättyminen sekä covid-19 kotitestien määräaikaisen nollaverokannan päättyminen. Myös parafiinisen dieselin verotuki poistetaan, energiaintensiivisten yritysten veronpalautusta pienennetään ja asuntolainan korkovähennys poistetaan. Lisäksi sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavan verouudistuksen yhteydessä valtion- ja kunnallisverotuksen invalidivähennykset poistetaan ja valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykset yhdistetään. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.

Osaston tuloarviot vuosina 2021—2023

    v. 2021
tilinpäätös
1000 €
v. 2022
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2023
esitys
1000 €
 
Muutos 2022—2023
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 15 880 847 15 646 000 30 857 000 15 211 000 97
01. Ansio- ja pääomatuloverot 11 342 834 10 944 000 23 876 000 12 932 000 118
02. Yhteisövero 3 686 273 3 831 000 5 998 000 2 167 000 57
03. Korkotulojen lähdevero 25 590 16 000 80 000 64 000 400
04. Perintö- ja lahjavero 826 149 855 000 903 000 48 000 6
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 21 200 232 22 551 600 23 461 000 909 400 4
01. Arvonlisävero 20 152 198 21 462 000 22 333 000 871 000 4
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 847 514 885 000 921 000 36 000 4
03. Apteekkivero 200 521 204 600 207 000 2 400 1
08. Valmisteverot 6 802 603 7 485 000 7 417 000 -68 000 -1
01. Tupakkavero 1 031 459 1 212 000 1 215 000 3 000 0
04. Alkoholijuomavero 1 423 175 1 540 000 1 518 000 -22 000 -1
05. Virvoitusjuomavero 203 384 211 000 213 000 2 000 1
07. Energiaverot 4 129 215 4 506 000 4 455 000 -51 000 -1
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 370 16 000 16 000 0
10. Muut verot 2 736 889 2 876 000 2 653 000 -223 000 -8
03. Autovero 524 117 726 000 541 000 -185 000 -25
05. Varainsiirtovero 994 597 987 000 984 000 -3 000 0
06. Arpajaisvero 81 266 53 000 60 000 7 000 13
07. Ajoneuvovero 1 133 796 1 104 000 1 060 000 -44 000 -4
08. Jätevero 3 113 6 000 8 000 2 000 33
(09.) Kaivosvero 0
19. Muut veronluonteiset tulot 132 736 120 286 119 486 -800 -1
04. Eräät viestinnän maksut 43 099 30 012 30 312 300 1
05. Eräät liikenteen maksut 22 898 18 738 23 438 4 700 25
06. Väylämaksut 44 667 51 000 45 000 -6 000 -12
09. Muut verotulot 12 100 9 555 8 965 -590 -6
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 395 4 963 5 530 567 11
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 010 3 388 3 408 20 1
12. Säteilytoimintavero 2 569 2 630 2 833 203 8
Yhteensä 46 753 308 48 678 886 64 507 486 15 828 600 33