Talousarvioesitys 2023

Selvitysosa:Vero perustuu autoverolakiin (777/2020). Autovero määräytyy ajoneuvon hiilidioksidipäästön ja sen hinnan perusteella. Autoveroprosentti vaihtelee 0—48,9 prosentin välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen WLTP-mittaustavan mukaisesti. Autot, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, on vapautettu autoverosta 1.10.2021 lähtien. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella.

Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autojen rekisteröintimäärän ennustetaan nousevan vuosien 2020—2022 matalalta tasolta hieman vuonna 2023, mutta samalla sähköautojen myyntiosuuden kasvun sekä polttomoottoriautojen päästötasojen laskun myötä keskimääräinen autoveron määrä jatkaa selvää alenemistaan. Autoveron tuottoa korotti kertaluonteisesti vuonna 2022 vuoden 2021 alusta voimaan tullut verotusmenettelyn muutoksen seurauksena syntynyt käytettyjen autojen veropäätösten käsittelyruuhka. Tämän takia vuoden 2021 autoverokertymästä n. 100 milj. euroa siirtyi kertyväksi vasta vuoden 2022 puolella. Käsittelyruuhkan ennakoidaan jatkuvan yhä siten, että vuoden 2022 verotuottoa siirtyy kertyväksi vuonna 2023 n. 33 milj. euroa.

Vuonna 2021 täyssähköautojen autoveron alennuksen yhteydessä päätettiin korottaa vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Veronkorotus tulee voimaan 1.10.2023 jälkeisille veropäiville.

Ensirekisteröityjen uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuonna 2021 oli arviolta noin 103 g/km WLTP-mittaustavan mukaisesti. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuodesta 2008 lähtien.

Merkittävin autoveroennusteen riski liittyy verotettaviksi tulevien ajoneuvojen kysyntään. Uusien henkilöautojen kysynnän poikkeaminen ennustetusta 10 000 kappaleella vaikuttaisi verotuottoon n. 30 milj. euroa.

Autoverotukseen sisältyy useita verotukia. Tavallisten taksien verotuki poistui vuonna 2022.

Selvitysosa:Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vuonna 2023 varainsiirtoveron määrä on 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Muiden kuin asunto- tai kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtoveron määrä on 1,6 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Varainsiirtoveron tuotosta suurin osa kertyy asunto- ja kiinteistökaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta, samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Talousarvioesityksessä on käytetty oletusta, että vuonna 2023 asunto-osakekaupan arvo nousisi 2,8 % sekä kiinteistökaupan arvo nousisi 2,8 %. Varainsiirtovero tulee suorittaa 2—6 kuukauden kuluessa, uusien asunto-osakkeiden tapauksessa tätäkin myöhemmin, minkä johdosta asunto- ja kiinteistökaupassa tapahtuvat muutokset näkyvät varainsiirtoveron kertymässä jopa vuoden viiveellä.

Varainsiirtoveroon kohdistuu 11 verotukea, joista kolmelle pystytään laskemaan arvo. Merkittävimmät varainsiirtoverotuksen verotuet ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin.

Selvitysosa:Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Vero kertyy lähes kokonaan yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista, joista vero kerätään rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta.

Arpajaisverokannan määräaikainen alennus jatkuu vuonna 2023, mutta verokanta nousee 1,6 prosenttiyksikköä vuoden 2022 tasosta. Muutos kasvattaa arpajaisveron tuottoa n. 16 milj. euroa vuonna 2023 ja vuositasolla n. 19 milj. euroa. Määräaikaisella alennuksella kompensoidaan edunsaajille rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua vuosien 2021, 2022 ja 2023 osalta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi arpajaislain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, mikä nostaa arpajaisveron tuottoarviota 2 milj. eurolla vuonna 2023.

Selvitysosa:Vero perustuu ajoneuvoverolakiin (1281/2003). Vero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta.

Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero on määräytynyt vuodesta 2011 alkaen ajoneuvon hiilidioksidipäästön perusteella. Jos hiilidioksidipäästön määrästä ei ole merkintää ajoneuvorekisterissä, vero perustuu ajoneuvon kokonaismassaan. Veroa kannetaan vain niiltä päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäyttöön.

Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Henkilö- ja pakettiautojen käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa verorasituksen eroa. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on fiskaalisia ja EU-oikeudellisia perusteita.

Ajoneuvoverotukseen sisältyvien verotukien yhteismääräksi arvioidaan 19 milj. euroa. Merkittävin verotuki on invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta, jonka suuruudeksi arvioidaan 15 milj. euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu jäteverolakiin (1126/2010). Jäteveroa suoritetaan lain verotaulukossa mainitusta kaatopaikalle toimitetusta hyödyntämiskelpoisesta jätteestä. Jäteveron määrä on 70 euroa tonnilta jätettä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi jäteverolain muuttamisesta. Esityksessä jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi vuoden 2023 alusta. Lisäksi esitykseen sisältyisi ehdotus jäteveron veropohjan laajentamisesta tiettyihin hyödyntämiskelpoisiin jätteisiin.