Talousarvioesitys 2023
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksen pohja muodostuu vuonna 2023 pääasiassa kunnilta siirtyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista ja niitä vastaavista rahoituksen siirroista. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon vaikuttavat hyvinvointialueille osoitettavat uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät, palvelutarpeen kasvuarvio sekä indeksikorotus.
Yhteensä kunnilta siirtyy hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen liittyviä nettokustannuksia 21,2 mrd. euroa vuoden 2022 tasossa. Näitä nettokustannuksia vastaavasti kunnilta siirretään hyvinvointialueille peruspalvelujen valtionosuutta, verotulomenetysten korvauksia ja verotuloja.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueiden rahoitusta korotetaan varainhoitovuodelle ottaen huomioon 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta. Vuosina 2023 ja 2024 hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu otetaan kuitenkin huomioon täysimääräisesti. Lisäksi palvelutarpeen arvioitua vuosittaista kasvua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023—2029.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon myös kustannustason muutos hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti hyvinvointialueilla on oikeus saada lakisääteisen rahoituksen lisäksi valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslaissa turvattujen sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Tarkoitusta varten tulee varata määräraha valtion talousarvioon.
Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Samassa yhteydessä myös pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lisäksi hoivahenkilöstön sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä sekä tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa siirtymäajan jälkeen kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden sekä yhdenvertaisen saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen koko maassa hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisen laskennallisen valtionrahoituksen puitteissa.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy sekä väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa.
Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sisäministeriön pääluokassa.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 46/2022 vp (24.2.2023)
Momentille 28.89.31 ehdotetaan 155,6 milj. euron määrärahaa, josta 150 milj. euroa osoitetaan hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Kysymyksessä on vuoden 2024 tammikuussa maksettavan rahoituserän osittainen aikaistus. Muutos on valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraali, sillä ensi tammikuussa maksettava, vuoden 2022 tilinpäätöstietojen pohjalta laskettava korjauserä pienenee vastaavasti 150 milj. eurolla. Muutoksella pyritään tukemaan alueiden toimintaa niin, etteivät ne joutuisi turvautumaan vuoden 2023 aikana lyhytaikaiseen lainanottoon tai toteuttamaan lyhyen aikavälien rahoituskapeikkojen vuoksi sopeuttamistoimia, jotka olisivat epätarkoituksenmukaisia toiminnan kokonaisuuden kannalta.
Lisäksi momentille 28.89.33 ehdotetaan 350 milj. euron määrärahaa, joka on tarkoitettu avustukseksi sote-uudistuksen käynnistymisestä aiheutuviin tilapäisiin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Määrärahaa ei voida käyttää suoraan hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin, mutta se antaa mahdollisuuden rahoittaa toiminnan käynnistämiseen liittyviä kustannuksia, jolloin lakisääteisiin tehtäviin osoitettua yleiskatteellista rahoitusta voidaan ohjata aiempaa enemmän mm. hoitojonojen purkamiseen. Tämäkään tukimuoto ei nosta pysyvästi hyvinvointialueiden valtionrahoituksen tasoa, sillä rahoitus vähennetään hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 5 §:n mukaisesti valtion yleiskatteellisen rahoituksen perusteena olevista käyttökustannuksista.
Valiokunta on esitykseen tyytyväinen ja toteaa, että alueiden onnistunut aloitus on keskeistä paitsi palvelujen toimivuuden, myös julkisen talouden kannalta. On mm. tärkeää, että alueet saavat tietojärjestelmät toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotka tukevat ja edistävät palvelujen järjestämistä.
Samalla on tärkeää varmistaa, että lisärahoitus edistää välillisesti hoitojonojen purkamista, sillä hoitojonot ja palveluvelka ovat kasvaneet monilla sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelan euromääräistä suuruutta on käytettävissä olevien tietojen pohjalta vaikeaa arvioida, mutta sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa 2022 laatiman hyvin karkean arvion mukaan hoito- ja palveluvelkaa olisi yhteensä 793—1 133 milj. euroa. Kun huomioon otetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman mukainen lisärahoitus (256 milj. euroa), hoito ja palveluvelan korjaamisen lisäresurssitarve olisi arvion mukaan 537—878 milj. euroa.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hyvinvointialueet edistävät hoitoon pääsyä konkreettisesti ja varmistavat, että myös palvelujen tuottavuus paranee. Hoitojonojen määrätietoinen purkaminen on välttämätöntä myös valmistauduttaessa perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentumiseen, jota koskeva lainsäädäntö astuu voimaan asteittain 1.9.2023 lukien.
Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota lasten tehohoidon akuutteihin ongelmiin. Lasten tehohoitoa ei ole voitu tarjota riittävästi, minkä vuoksi mm. lasten sydänleikkauksia ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti ja sydänkirurgia on pahasti jonoutunut. Taustalla on erityisesti puute lasten tehohoitoon erikoistuneesta hoitohenkilökunnasta.
Saadun selvityksen mukaan tilanteeseen on pyritty löytämään ratkaisuja työryhmässä, jonka ehdotusten pohjalta on suunniteltu ja osin jo käynnistetty kehittämistoimenpiteitä lasten tehohoidon ja työnjaon kehittämiseksi. Työryhmän ehdottamien toimenpiteiden kustannusvaikutukset ovat vajaat 5 milj. euroa, jotka aiheutuvat mm. henkilöstön palkkauksen tarkistuksista ja hoitokapasiteetin lisäämisestä.
Valiokunta toteaa, että lasten tehohoidossa on kyse alueiden ja HUS-yhtymän lakisääteisestä tehtävästä, jota ei voida rahoittaa valtionavustuksella, vaan toiminta rahoitetaan rahoituslain yleiskatteellisella rahoituksella ja hyvinvointialueiden välisellä laskutuksella. On siksi tärkeää, että yleiskatteellisessa rahoituksessa otetaan jatkossa huomioon lasten tehohoidon toimintatapamuutokset ja merkittävästi kohonneet kustannukset. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön tulee huolehtia siitä, että erikseen rahoitettavat kehittämistoimet etenevät ripeästi ja kohdennetaan siten, että ne lisäävät aidosti lasten tehohoidon saatavuutta.
(30.) Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 I lisätalousarvio | 155 746 000 |
| 2022 talousarvio | 47 146 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 973 000 |
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 20 657 872 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella.
Valtion rahoituksen määräytymistekijöiden osuudet
| Määräytymistekijä | % | 1 000 euroa |
| Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä, josta | 97,769 | 22 015 952 |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve | 79,859 | 17 983 055 |
| Asukasmäärä | 12,960 | 2 918 469 |
| Asukastiheys | 1,448 | 326 110 |
| Vieraskielisyys | 1,931 | 434 814 |
| Kaksikielisyys | 0,483 | 108 703 |
| Saamenkielisyys | 0,013 | 2 826 |
| Saaristoisuus | 0,109 | 24 567 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | 0,965 | 217 407 |
| Pelastustoimi yhteensä, josta | 2,231 | 502 359 |
| Asukasmäärä | 1,450 | 326 533 |
| Asukastiheys | 0,112 | 25 118 |
| Riskitekijät | 0,669 | 150 708 |
Määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.
Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset. Lisäksi alueet saavat siirtymätasausta tai alueiden rahoituksesta vähennetään siirtymätasauksen mukainen erä lain 35 §:n mukaisesti.
Määräraha hyvinvointialueittain1)1)
| Hyvinvointialue | 1 000 euroa | euroa/asukas |
| Helsinki | 2 592 301 | 3 937 |
| Vantaa+Kerava | 959 854 | 3 472 |
| Länsi-Uusimaa | 1 637 184 | 3 418 |
| Itä-Uusimaa | 362 683 | 3 661 |
| Keski-Uusimaa | 738 791 | 3 660 |
| Varsinais-Suomi | 1 931 683 | 3 995 |
| Satakunta | 944 094 | 4 406 |
| Kanta-Häme | 697 649 | 4 099 |
| Pirkanmaa | 2 090 475 | 3 963 |
| Päijät-Häme | 834 616 | 4 069 |
| Kymenlaakso | 762 654 | 4 726 |
| Etelä-Karjala | 543 204 | 4 307 |
| Etelä-Savo | 668 484 | 5 076 |
| Pohjois-Savo | 1 139 378 | 4 588 |
| Pohjois-Karjala | 714 339 | 4 375 |
| Keski-Suomi | 1 100 506 | 4 036 |
| Etelä-Pohjanmaa | 847 789 | 4 421 |
| Keski-Pohjanmaa | 291 253 | 4 288 |
| Pohjanmaa | 741 189 | 4 210 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 1 681 736 | 4 046 |
| Kainuu | 369 391 | 5 184 |
| Lappi | 869 056 | 4 924 |
1) Hyvinvointialueiden määrärahajaon pohjana on vuoden 2023 kokonaistaso 22,5 mrd. euroa.
2) Syksyllä 2022 tehtävä laskelmapäivitys vaikuttaa edelleen alueelliseen jakoon.
Määräraha tehtävittäin (1 000 euroa)
| Sosiaali- ja terveydenhuolto | 22 015 952 |
| Pelastustoimi | 502 359 |
| Yhteensä | 22 518 311 |
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä n. 22,5 mrd. euroa vuoden 2023 tasolla, josta n. 1,86 mrd. euroa maksetaan alueille vuoden 2022 joulukuussa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.
Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu pääasiallisesti kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksia vastaavista rahoituksen siirroista. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirretään n. 5,36 mrd. euroa, kuntien verotulomenetysten korvauksista n. 1,94 mrd. euroa ja kuntien verotuloista n. 13,93 mrd. euroa. Verotulojen siirrosta kunnallisveron osuus on n. 13,11 mrd. euroa ja yhteisöveron n. 0,82 mrd. euroa. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan kunnallisveron siirrosta johtuen 12,64 prosenttiyksiköllä.
Valtion hyvinvointialueille myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisen rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain koko maan tasolla huomioimalla ennakoitu palvelutarpeen kasvu, kustannustason nousu sekä tehtävämuutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotus on 3,52 % ja sen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen 756 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun kustannusarvion arvioidaan olevan 253 milj. euroa vuodelle 2023. Palvelutarpeen kasvuarviossa on huomioitu hyvinvointialueiden rahoituslain mukainen erillinen 0,2 prosenttiyksikön korotus johtuen muun muassa siirtymävaiheen kustannusten kasvusta. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen kasvusta huomioidaan 80 %.
Hyvinvointialueiden rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan koko maan tasolla tilinpäätöstietojen mukaisia toteutuneita kustannuksia seuraavan tilikauden rahoitukseen.
Vuoden 2023 talousarvioesitykseen liittyvien lakien sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyvien lakien muutosten johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 37 000 000 euroa.
Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2022 vp), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 71 000 000 euroa. Lain tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja ns. hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi vammaispalvelulaiksi sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain, sosiaalihuoltolain, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 22 000 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta tarkoituksena selkeyttää mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen toteuttamista, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 18 000 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 600 000 euroa.
Lapsi- ja perhepalvelujen vahvistaminen ja muutosohjelman jatko lisäävät lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta 4 000 000 eurolla ja lastensuojelun henkilöstömitoitus 4 200 000 eurolla.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen vaikuttavat myös eduskunnan jo aikaisemmin hyväksymät lainmuutokset, joiden voimaantulo jaksottuu osin vuodelle 2023. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muutoksen (565/2020) henkilöstömitoitusta koskeva siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus (vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti) tulee täysimääräisesti voimaan, jonka johdosta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 128 200 000 euroa v. 2023. Lastensuojelun jälkihuollon laajennus kasvattaa hyvinvointialueiden rahoitusta 12 000 000 eurolla v. 2023. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosten johdosta hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään 8 600 000 euroa v. 2023.
Viitaten momentin 26.10.01 selvitysosaan on poliisilain muuttaminen siten, että poliisin antama virka-apu olisi maksutonta lastensuojelun sekä sosiaalipäivystyksen tehtävissä, huomioitu momentilla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuun toteutus | 71 000 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen | 128 200 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen, sv-korvauksen vähentämisen aiheuttama kysynnän kasvu | 10 000 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (digitalisaatio) | -20 000 |
| Hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) rahoittaminen (ostopalvelut ja kilpailuttaminen) | -20 000 |
| Hyvinvointialueiden joulukuun 2022 rahoituserän korjaus (ajoitusmuutos) | -979 948 |
| Hyvinvointialueille joulukuussa 2022 maksettavan osuuden poistuminen | -880 492 |
| Hyvinvointialueille joulukuussa 2022 maksettavan osuuden vähennys vuoden 2023 rahoituksesta | -880 492 |
| Kotihoidon resurssien riittävyys ja omaishoidon kehittäminen | 44 800 |
| Lapsi- ja perhepalvelut ja muutosohjelman jatko | 4 000 |
| Lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuus (siirto momentille 26.10.01) | -332 |
| Lastensuojelun jälkihuollon laajennus | 12 000 |
| Lastensuojelun vähimmäishenkilöstömitoitus | 4 200 |
| Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen | 18 000 |
| Oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen | 8 600 |
| Palvelujen kysynnän kasvu | 253 130 |
| Rahoituksen siirto kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta (siirto momentilta 28.90.30) | 5 361 132 |
| Rahoituksen siirto kuntien verotuloista | 13 928 449 |
| Rahoituksen siirto kuntien verotulomenetysten korvauksista (siirto momentilta 28.90.35) | 1 944 000 |
| Sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamisen toimeenpanokulut hyvinvointialueille | 600 |
| Turva-auttamispalvelun poisto | -7 800 |
| Vammaispalvelujen kokonaisuudistus (invalidivähennys poistamalla) | 22 000 |
| Vuoden 2023 indeksikorotus | 756 333 |
| Yhteensä | 19 777 380 |
| 2023 talousarvio | 20 657 872 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 979 948 000 |
| 2022 talousarvio | 880 492 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 20 656 422 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 20 657 872 000 euroon nähden on 1 450 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 57 000 000 euroa iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoituksen voimaantulosäännöksen muutoksesta ja 1 750 000 euroa mielenterveys- ja päihdelainsäädännön kustannusarvion tarkentumisesta sekä lisäyksenä 300 000 euroa vammaispalvelujen kokonaisuudistuksen kustannusarvion tarkentumisesta ja harkinnanvaraisena lisäyksenä 57 000 000 euroa henkilöstömitoituksen muutokseen valmistautumiseen.
Hallitus antaa eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.
| 2023 talousarvio | 20 656 422 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 979 948 000 |
| 2022 talousarvio | 880 492 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on vuoden 2023 tasolla yhteensä n. 22,5 mrd. euroa, josta n. 1,86 mrd. euroa on maksettu alueille vuoden 2022 joulukuussa. Momentin ensi vuotta koskeva määräraha on siten n. 20,6 mrd. euroa. Lisäksi alueet saavat asiakasmaksuja ja muita toimintatuloja sekä rahoitustuottoja.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille vahva huoli siitä, että talousarvioesityksen mukainen rahoitus ei ole riittävä sote- ja pelastuspalveluihin liittyvien lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Rahoitusvajeen arvioidaan aiheutuvan monista eri syistä, mm. henkilöstökustannusten ja hintojen voimakkaasta noususta sekä hyvinvointialueiden uusista velvoitteista ja uudistuksista, joihin osoitetun lisärahoituksen ei arvioida vastaavan niiden todellisia kustannusvaikutuksia. Myöskään rahoituslaskelmissa huomioitu tilinpäätöstietoihin 2021 ja talousarviotietoihin 2022 perustuva siirtyvien kustannusten taso ei vastaa todellista vuoden 2022 kustannustasoa, eikä laskentamalli ota riittävästi huomioon aluekohtaista väestön ja palvelutarpeen kasvua.
Rahoitusvajetta arvioidaan aiheutuvan myös siitä, etteivät kaikki hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ole kirjautuneet täysimääräisesti rahoituksen pohjana oleviin tietoihin, minkä lisäksi tilannetta pahentavat koronasta aiheutunut hoitovelka sekä monien hoivapalveluntuottajien esittämät suuret hinnankorotusvaatimukset. Palvelutuotannon muutosten ja integraation tuottamat hyödyt eivät myöskään vähennä kustannuksia välittömästi uudistuksen alkuvaiheessa, vaan hyödyt on mahdollista saada vasta myöhempinä vuosina.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että nykyisellä mallilla kaikki hyvinvointialueet joutuvat hakemaan kustannusten nousun ja riittämättömän rahoituksen seurauksena kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana korotusta lainanottovaltuuteen ja että ne ajautuvat arviointimenettelyyn. Monet alueet joutuvat harkitsemaan myös palvelujen supistamista, koska hyvinvointialueen mahdollisesti vuonna 2024 saama takautuva korjaus rahoituksen tasoon ei ratkaise vuoden 2023 rahoitusvajetta. Rahoitusvaje on arvioitu niin suureksi, että sitä on mahdotonta kattaa pelkästään tuottavuutta parantamalla.
Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan lausuntoon (HaVL 28/2022 vp), jossa on kiinnitetty huomiota myös pelastustoimen rahoitukseen. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan hyvinvointialueiden rahoituspohja ei ole riittävä pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi.
Vuosi 2023 merkitsee suuren hallintouudistuksen toteutumista, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien. Alueiden rahoitus muodostuu siirroista, jotka tehdään kuntien peruspalvelujen valtionosuuden (n. 5,36 mrd. euroa) ja kuntien verotulomenetysten korvausten (n. 1,94 mrd. euroa) momenteilta sekä lisäyksestä, joka vastaa valtion tuloverojen sekä yhteisöveron tuoton kasvua uudistuksen veroperustemuutosten seurauksena. Rahoituksen siirto kuntien verotuloista on n. 13,93 mrd. euroa, josta kunnallisveron osuus on n. 13,11 mrd. euroa ja yhteisöveron n. 0,82 mrd. euroa vuoden 2022 tasossa.
Rahoituksessa otetaan huomioon väestön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu vuosittainen kasvu, jota lisäksi korotetaan mm. siirtymävaiheen kustannusten vuoksi 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023—2029. Palvelutarpeen kasvu (mukaan lukien 0,2 prosenttiyksikön korotus) huomioidaan vuosina 2023 ja 2024 täysimääräisesti. Valtiovarainministeriön mukaan palvelutarpeen kasvun kustannusarvio on vuonna 2023 noin 253 milj. euroa. Rahoituksen indeksitarkistus vuodelle 2023 on 3,52 prosenttia, joka lisää rahoitusta 756 milj. eurolla. Lisäksi hyvinvointialueiden uudet ja laajenevat lakisääteiset tehtävät kasvattavat rahoitusta nettomääräisesti noin 250 milj. eurolla. Vuonna 2026, kun kaikki kuluvalla hallituskaudella linjatut päätösperäiset muutokset ovat voimassa, julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 on kustannusvaikutukseksi hyvinvointialueiden rahoitukseen arvioitu nettona n. 580 milj. euroa vuodessa.
Em. korotukset huomioon ottaen rahoitus kasvaa kaikilla alueilla asukasta kohden keskimäärin 233 euroa vuoteen 2022 verrattuna, ja koko maan tasolla rahoitus on ensi vuonna n. 1,3 mrd. euroa korkeampi kuin vuoden 2022 sote- ja pelastustoimen kustannukset.
Uusi rahoitusmalli sisältää kuitenkin siirtymävaiheessa tietopohjaan liittyviä epävarmuuksia, ja rahoitus perustuu aluksi osittain arviotietoon. Rahoitukseen liittyvät korjausmekanismit toimivat takapainoisesti, sillä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset lasketaan vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella. Näin vuoden 2023 aikana saadaan vuoden 2022 lopulliset tilinpäätöstiedot, jolloin rahoitus päivitetään uusien tietojen mukaiseksi. Vuoden 2022 talousarviotietojen ja tilinpäätöstietojen välinen erotus on tarkoitus korvata jälkikäteen vuonna 2024 siten, että korjaus kirjataan jo vuoden 2023 tilinpäätöksiin (HE 309/2022 vp). Muutoksen tavoitteena on tasoittaa rahoituksen jakautumista vuosien 2023 ja 2024 välillä ja parantaa hyvinvointialueiden vuoden 2023 tulosta. Ehdotus vaikuttaisi sitä kautta myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 lainanottovaltuuksien määrittelyyn ja mahdolliseen alijäämän kattamiskauden alkamiseen.
Vuoden 2022 lähtötason korjaus maksetaan kertakorvauksena alueittain tammikuussa 2024, ja vuonna 2025 tehtävä jälkikäteistarkistus korjaa vuoden 2023 tason. Hyvinvointialueiden rahoitus täsmäytetään näin ensimmäisen kerran lopullisesti vuonna 2025.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 13/2022 vp) tavoin valtiovarainvaliokunta pitää lähtökohtaisesti oikeudenmukaisena rahoituksen perustana palvelutarpeeseen liittyville tekijöille painottuvaa laskennallista rahoitusmallia, johon sisältyy myös kustannusten kasvua hillitseviä elementtejä. On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy epävarmassa tilanteessa, kun monet ennalta arvaamattomat tekijät, kuten koronapandemian aikana pahentunut hoitovaje, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje sekä energian hinnan ja yleisen kustannustason voimakas nousu, lisäävät tuntuvasti alueiden kustannuksia.
Vaikka jälkikäteen tehtävä korjaus parantaa alueiden rahoitustilannetta, on erittäin tärkeää, että hallitus seuraa tiiviisti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ja varmistaa, että alueet pystyvät huolehtimaan asianmukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistään. Hallituksella tulee olla myös valmiutta arvioida indeksitarkistuksen riittävyyttä ja ryhtyä tarvittaessa toimiin palveluiden turvaamiseksi yhtäläisesti kaikilla alueilla.
Hallituksen on myös seurattava ja tarvittaessa korjattava kustannustason tarkistusmekanismin toimivuutta, sillä jälkikäteen tapahtuvan korjauksen on arvioitu vaikeuttavan palveluiden kehittämistä nykyistä vaikuttavammiksi ja taloudellisesti tehokkaammiksi. On myös tärkeää arvioida, ottaako rahoitusmalli riittävällä tavalla huomioon alueellisia eroja esimerkiksi palvelutuotannon olosuhteissa, kuten väestörakennetekijöissä tai palvelutuotannon kustannuksissa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että lainanottovaltuuksiin liittyvän menettelyn toimivuutta arvioidaan ja varmistetaan, että se tukee muutosten ja palveluprosessien kehittämistä ja antaa mahdollisuuden riittäviin investointeihin.
Valiokunta korostaa tiedolla johtamisen merkitystä ja painottaa tietopohjan ja tilastoinnin kehittämistä niin, että alueilla on käytettävissään ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto mm. palveluiden tarpeesta sekä niiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta.
Yliopistosairaaloiden rahoitus.Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevan hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa (EV 111/2021 vp — HE 241/2020 vp). Asian valmistelu on kuitenkin viivästynyt, eikä esitystä ole vielä annettu eduskunnalle.
Hallituksen asettama epävirallinen ministerityöryhmä linjasi 17.11.2022, että valtiovarainministeriö valmistelee rahoituslakiin vuodesta 2024 eteenpäin käyttöön otettavan uuden rahoituksen määräytymistekijän, jolla osoitetaan lisärahoitusta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille näiden asukasmäärien suhteessa. Muutos on tarkoitus toteuttaa vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta, jolloin lisärahoituksen suuruus koko maan tasolla olisi 116 milj. euroa vuonna 2029 vuoden 2022 tasossa laskettuna. Muutoksen tuottama lisärahoitustarve katetaan rahoitusjärjestelmään osoitettavalla lisärahalla.
Valiokunta pitää yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen turvaamista välttämättömänä, mutta edellyttää, ettei rahoitus vähennä muiden alueiden rahoitusta.
On kaiken kaikkiaan ensiarvoisen tärkeää, että asetettujen tavoitteiden mukaisesti uudistuksella mm. kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut ja parannetaan palveluiden saatavuutta. Samalla on tärkeää, että hyvinvointialueet itse hyödyntävät mahdollisuutensa palveluiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. On löydettävä uudenlaisia palveluprosesseja, joilla voidaan laajemmissa kokonaisuuksissa hillitä menojen kasvua. Erityisen tärkeää on vahvistaa peruspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta siten, että raskaiden ja kalliiden hoitojen tarve vähenee.
Henkilöstön saatavuus.Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön heikko saatavuus Suomessa on jatkunut jo pitkään, ja tilanteen ennustetaan heikentyvän vuosikymmenen loppuun mennessä. Sote-alan työvoimapulaa pahentavat eläköitymisen lisäksi myös henkilöstötarvetta lisäävät lainsäädäntömuutokset. Talousarvioesityksen (s. Y 86) mukaan hyvinvointialueiden uudet ja laajentuvat tehtävät edellyttävät vuonna 2023 lisää henkilöstöä (htv) seuraavasti: lähihoitaja 4 300, sairaanhoitaja 400, sosiaalityöntekijä ja sosionomi 60 ja lääkäri 230. Kaikkiaan uudistuksista johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarve kasvaa hallituksen esitysten vaikutusarvioiden mukaan laskennallisesti noin 8 500 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Valiokunta toteaa, että osaavan ja riittävän sekä myös hyvinvoivan sote-henkilöstön turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan henkilöstön saatavuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tarvitaan mm. koulutuspaikkojen lisäämistä, eri ammattiryhmien työnjaon tarkastelua, toimintatapojen uudistamista, työhyvinvoinnin parantamista, kansainvälistä rekrytointia sekä työn pito- ja vetovoiman lisäämistä. On myös tärkeää edistää teknologian ja digitalisaation tehokasta hyödyntämistä.
Saadun selvityksen mukaan koulutuspaikkoja on jo lisätty tuntuvasti, ja myös ensi vuoden talousarvioon sisältyy lisäresursseja hoiva-avustajien koulutukseen. Lisäksi poikkihallinnollisen sote-alan henkilöstön riittävyys- ja saatavuusohjelman puitteissa linjataan lähes 50 toimenpidettä, jotka toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Näillä varmistetaan riittävät koulutusmäärät ja osaaminen myös jatkossa, linjataan eri ammattiryhmien roolia ja tehostetaan kansainvälistä rekrytointia. On myös tärkeää, että ensi vuoden talousarvioon sisältyy 2 milj. euron määräraha em. työryhmän ehdotusten toimeenpanoon.
Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenpiteiden toimeenpanoon sitoudutaan pitkäjänteisesti yli vaalikausien ja että niiden riittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä määrärahatarpeita seurataan tiiviisti. Hoitoalan työntekijöiden saatavuuden sekä alan veto- ja pitovoiman turvaaminen ovat koko yhteiskunnan toiminnan ja talouskasvun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä.
Määrärahamuutos.Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vammaispalvelujen kokonaisuudistuksen aiheuttamat kustannukset, jotka ovat ensi vuoden talousarviossa 22,3 milj. euroa. Valiokunta poistaa momentilta mainitun määrärahan (22 300 000 euroa), koska asiaa koskevan hallituksen esityksen HE 191/2022 vp käsittely eduskunnassa on kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 20 634 122 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 155 600 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 5 600 000 euroa aiheutuu hallituksen esityksestä eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 191/2022 vp). Uudistuksen vaikutukset hyvinvointialueiden rahoitukseen on arvioitu siten, että uudistus tulisi voimaan 1.10.2023 alkaen.
Lisäyksestä 150 000 000 euroa aiheutuu hyvinvointialueille osittain etukäteen maksettavasta alueiden vuoden 2023 rahoitusta korjaavasta kertakorvauksesta. Lisäyksellä vahvistetaan hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien rahoitusta vuoden 2023 aikana ilman, että alueet joutuvat turvautumaan lyhytaikaiseen lainanottoon kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksia koskevien talousarvio- ja tilinpäätöstietojen eroavaisuuksien vuoksi.
Lisäys maksetaan hyvinvointialueille viimeistään toukokuussa 2023. Maksettava kertakorvaus tarkistetaan myöhemmin kuntien vuoden 2022 lopullisten palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen mukaiseksi tekemällä hyvinvointialueen rahoitukseen erillinen lisäys tai erillinen vähennys tammikuussa 2024.
Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 309/2022 vp) täydentämiseksi.
| 2023 I lisätalousarvio | 155 600 000 |
| 2023 talousarvio | 20 634 122 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 979 948 000 |
| 2022 talousarvio | 880 492 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 155 600 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 12 720 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennyksestä 5 600 000 euroa aiheutuu hallitusohjelmaan perustuvasta uudistetun vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisestä 1.1.2025 ja 7 120 000 euroa hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen (0,7) voimaantulon siirrosta 1.1.2028.
| 2023 II lisätalousarvio | -12 720 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 155 600 000 |
| 2023 talousarvio | 20 634 122 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 860 440 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 12 720 000 euroa.
32. Hyvinvointialueiden lisärahoitus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 11 §:n mukaan 2—4 luvussa säädetyn lakisääteisen rahoituksen lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus saada valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lisärahoitus myönnetään rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella.
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valtion talousarvioon lisätään vuodesta 2023 lukien erillinen arviomäärärahamomentti, jonka avulla varaudutaan tilanteeseen, jossa valtio myöntää alueelle lisärahoitusta rahoituslain 26 §:n mukaisen menettelyn perusteella. Kysymyksessä on silloin tilanne, jossa rahoituksen riittämätön taso vaarantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisen.
Lisärahoitus myönnetään lisätalousarviomenettelyn kautta ja edellyttää eduskunnan päätöksen, mikä turvaa myös eduskunnan budjettivaltaa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 11 §:n mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen.
33. Valtionavustus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle järjestämisvastuun siirtymisestä aiheutuviin tilapäisiin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle 1.1.2023. Määrärahalla tuetaan näiden toiminnan vakiinnuttamista ja kehittämistä.
Myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).
| 2023 I lisätalousarvio | 350 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle järjestämisvastuun siirtymisestä aiheutuviin tilapäisiin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.