Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              02. Tullin toimintamenot
              63. Takaisin maksetut verot
              97. Autoveron vientipalautus
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

10. Verotus ja tulliPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.

Verohallinto vastaa tulorekisterin toiminnasta. Tulorekisteri mahdollistaa tulotietojen reaaliaikaisen välittämisen, vähentää tulotietojen raportointia ja tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin toimintaa. Lisäksi Verohallinto edistää positiivisen luottotietorekisterin toteuttamista ja käyttöönottoa. Positiivisesta luottotietorekisteristä luotonantajat voivat nähdä reaaliaikaisesti lainanhakijan lainamäärät ja tulotiedot.

Tulli osana EU:n tulliliittoa tukee ulkomaan tavarakaupan sujuvuutta ja yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä asiakaslähtöisillä palveluilla sekä suojaa ihmisiä terveydelle haitallisilta tavaroilta ja ympäristöä vaarallisilta aineilta. Tullin päätehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä ja -verotuksesta, ulkomaan tavaraliikenteen valvonnasta, tullirikosten torjunnasta, ulkomaankaupan tilastoinnista ja tullilaboratoriotutkimuksista.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet

  • — Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti
  • — Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä
  • — Verotuksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia
  • — Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 395 961 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 81 80 80
Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 88 85 88
Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 77 77 79
Verovelkojen kertymä maksujärjestelyillä, ulosotolla ja konkurssiuhkaisilla maksukehotuksilla, % 37 30 30
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Sairauspoissaolot, pv/htv 8,2 8,5 8,5
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,7 3,7 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 419 715 408 304 399 661
Bruttotulot 5 161 3 700 3 700
Nettomenot 414 554 404 604 395 961
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 118 115    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 136 270    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alkoholin maahantuonnin haltuunottopäätösten menot 160
Arvonlisäverotuksen rajat ylittävän kaupan laajentuminen 400
Energiaverotuksen muutokset 420
Hallinnon digitalisointia ja läpinäkyvyyttä edistävät hankkeet (HO 2019) -8 000
Harmaan talouden torjunta -300
Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko 1 280
Kansallisen tulorekisterin rahoitus 2022 (siirto momentilta 28.10.03) 4 400
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus, investointimenot -995
Kiinteistöverotuksen arvostamisuudistus, siirtymäkauden lisämenot -180
Positiivisen luottotietorekisterin jatkuvat menot (siirto momentille 28.10.03) -1 775
Positiivisen luottotietorekisterin toteutus (siirto momentille 28.10.03) -4 800
JTS-miljardin tuottavuussäästö -2 057
Matkustussäästö -1 378
Palkkausten tarkistukset 5 535
Toimistotilasäästö -1 353
Yhteensä -8 643

2023 talousarvio 395 961 000
2022 II lisätalousarvio 6 077 000
2022 talousarvio 404 604 000
2021 tilinpäätös 432 710 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 398 359 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 395 961 000 euroon nähden on 2 398 000 euroa, mistä 1 280 000 euroa aiheutuu kaivosmineraaliveron käyttöönoton investointimenoista, 440 000 euroa solidaarisuusveron käyttöönoton investointimenoista ja 678 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 398 359 000
2022 II lisätalousarvio 6 077 000
2022 talousarvio 404 604 000
2021 tilinpäätös 432 710 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Valiokunta poistaa momentilta määrärahan 1 280 000 euroa, koska osaksi Verohallinnon toimintamenoja koskevan hallituksen esityksen (HE 145/2022 vp) julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi käsittely on eduskunnassa kesken, eikä lakiesitystä ole vielä hyväksytty.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 397 079 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) Verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 960 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevan lainsäädännön muutoksista.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp).


2023 I lisätalousarvio 960 000
2023 talousarvio 397 079 000
2022 II lisätalousarvio 6 077 000
2022 talousarvio 404 604 000
2021 tilinpäätös 432 710 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 960 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 13 668 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 10 275 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 1 360 000 euroa kansainvälisen tuloverotuksen uudistamisesta, 890 000 euroa kiinteistöveromuutosten kustannuksista, 730 000 euroa automaattisen päätöksenteon lisämenoista, 315 000 euroa digitaalisen palveluväylän käyttöönoton menoista ja 120 000 euroa kaivosmineraaliveron käyttöönottohankkeen menoista sekä vähennyksenä 22 000 euroa siirtona momentille 28.10.03 vuokrankorotuksen kompensaatioon.


2023 II lisätalousarvio 13 668 000
2023 I lisätalousarvio 960 000
2023 talousarvio 397 079 000
2022 tilinpäätös 410 681 000
2021 tilinpäätös 432 710 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 13 668 000 euroa.

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 193 396 000 euroa.

Valtuus

EU-lähtöisiin tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen hankkeisiin saa sitoutua siten, että sitoumuksista aiheutuu, ottaen huomioon aiemmin myönnetyn valtuuden aiheuttamat menot, valtiolle menoja enintään 118 300 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Tulliselvityksen asiakastyytyväisyys, yritysasiakkaat, asteikko 1—5, mitataan joka toinen vuosi 3,7 ei mitata 4
Tulliselvityksen asiakastyytyväisyys, henkilöasiakkaat, asteikko 1—5 2,3 3,6 3,6
Tullausjärjestelmien saatavuus, järjestelmät pois käytöstä enintään, tuntia 201 58 58
Tuomioistuimen muuttamien tullauspäätösten määrä enintään 4 5 5
Verojäämä enintään, % 1,07 2 2
Takaisin saatu rikoshyöty vähintään, milj. euroa 32,1 20 20
Kiireellisistä laboratorionäytteistä tutkittu tavoiteajassa, % 61 81 70
Tavaraan kohdistuvat tarkastukset, osuma-% 14,6 14 14
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,1 10,8 10,8
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 3,6 3,6 3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 195 364 192 691 196 496
Bruttotulot 2 762 4 860 3 100
Nettomenot 192 602 187 831 193 396
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 26 405    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 28 979    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Galileo satelliittipaikannusjärjestelmän PRS -palvelun käyttöönotto 200
Harmaan talouden torjunta -70
Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko 370
Salassa pidettävien tietojen turvallinen käsittely 4 100
Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistaminen (RRF pilari2) -750
Tietojärjestelmien yhteentoimivuusasetuksen muutokset 175
Toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden turvaaminen 4 000
Tullin tehtävienhallinnan kehittäminen (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 350
Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen jatkaminen (v. 2022 rahoitus) -19 545
Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen jatkaminen (v. 2023 rahoitus) 14 208
Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) kulut 155
JTS-miljardin tuottavuussäästö -393
Matkustussäästö -442
Palkkausten tarkistukset 2 280
Toimistotilasäästö -73
Yhteensä 5 565

2023 talousarvio 193 396 000
2022 II lisätalousarvio 5 367 000
2022 talousarvio 187 831 000
2021 tilinpäätös 195 176 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 193 963 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 193 396 000 euroon nähden on 567 000 euroa, mistä 140 000 euroa aiheutuu luonnonmukaisesta tuotannosta annetun lain (1330/2021) Tullille aiheuttamista luomuvalvonnan lisätehtävistä ja 427 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 193 963 000
2022 IV lisätalousarvio 125 000
2022 II lisätalousarvio 5 367 000
2022 talousarvio 187 831 000
2021 tilinpäätös 195 176 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään noin 194 milj. euroa, joka on noin 6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2022 rahoitusta kuitenkin tarkistettiin lisätalousarvioiden kautta yhteensä noin 5 milj. euron lisäyksillä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahaan sisältyy 4 milj. euron kohdentamaton lisäys, joka helpottaa jonkin verran Tullin perustoiminnan rahoitusta. Lisäyksestä huolimatta taloudellinen tilanne tulee olemaan valiokunnan saaman selvityksen perusteella tiukka, eikä se täysin vastaa tarpeisiin.

Erityisesti Tullin ICT-menoihin kohdistuu kasvupaineita. Käynnissä on ollut vuodesta 2015 alkaen mittava EU-lainsäädäntöön perustuva tulliselvityksen tietojärjestelmien uudistaminen (14 milj. euroa vuonna 2023), jonka aikataulu on venynyt alkuperäisestä suunnitelmasta. Siirtymäkausi on siksi pidentynyt ja aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia uudesta ja vanhasta järjestelmästä. Samanaikaisesti muut vuosittaiset ICT-menot ovat kasvaneet noin 24—26 milj. eurosta reiluun 34 milj. euroon vuonna 2021 ja edelleen 40 milj. euroon vuonna 2022.

Valiokunta nostaa esiin myös Tullin valvontateknologian kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeän merkityksen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuudelle sekä laillisen ulkomaankaupan tavaravirtojen häiriöttömälle liikkumiselle. Tulli hoitaa EU:n ulkorajamme valvonnan lisäksi ainoana viranomaisena valvontaa sisärajoilla (satamat, lentokentät sekä Ruotsin ja Norjan rajat), joilla tavaraliikenne on kasvanut. Saadun selvityksen mukaan valvonnan painopiste saattaakin muuttua pysyvästi, koska Venäjän-kauppa on tyrehtynyt, eikä sen arvioida palautuvan entiselleen pitkiin aikoihin. Lisärahoituksella Tulli hankkisi valvontateknologiaa ja päivittäisi valvontakyvykkyyttään rajoilla sekä nopeuttaisi konkreettista valvontatyötä tukevan automaation käyttöönottoa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Tullin määrärahojen riittävyydestä huolehditaan, ja toteaa, että merkittävä epävarmuustekijä rahoituksen riittävyydessä on kustannustason nousu. Esimerkiksi Tullin hankintasopimuksissa on pääsääntöisesti indeksiehto, mitä esityksessä ei ole otettu huomioon.

HE 145/2022 vp. Momentille esitetään 370 000 euroa, joka liittyy hallituksen esitykseen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 193 593 000 euroa.

Valtuus

EU-lähtöisiin tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistuksen hankkeisiin saa sitoutua siten, että sitoumuksista aiheutuu, ottaen huomioon aiemmin myönnetyn valtuuden aiheuttamat menot, valtiolle menoja enintään 118 300 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 316 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 235 000 euroa aiheutuu CCEI-rahoitusvälineen kansallisen 20 prosentin omarahoitusosuudesta, 803 000 euroa hiilirajamekanismin (CBAM) toimeenpanon vaatimista rekrytoinneista ja hankinnoista sekä 278 000 euroa julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevan lainsäädännön muutoksista.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp).


2023 I lisätalousarvio 2 316 000
2023 talousarvio 193 593 000
2022 IV lisätalousarvio 125 000
2022 II lisätalousarvio 5 367 000
2022 talousarvio 187 831 000
2021 tilinpäätös 195 176 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 316 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 4 198 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2023 II lisätalousarvio 4 198 000
2023 I lisätalousarvio 2 316 000
2023 talousarvio 193 593 000
2022 tilinpäätös 193 323 000
2021 tilinpäätös 195 176 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 4 198 000 euroa.

03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 748 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) positiivisen luottotietorekisterin hankehallintaan, rekisterin ja sen hallinnoinnin vaatimusmäärittelyyn, hankintaprosessiin sekä rekisterin määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja käyttöönoton vaatimaan valmisteluun

3) positiivisesta luottotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilös­tö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Sairauspoissaolot, pv/htv 8,2 8,0 8,5
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 4,1 4,0 4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 21 439 28 030 34 748
Bruttotulot - - -
Nettomenot 21 439 28 030 34 748
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 783    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 219    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisen tulorekisterin rahoitus 2022 (siirto momentille 28.10.01) -4 400
Positiivisen luottotietorekisterin jatkuvat menot (siirto momentilta 28.10.01) 1 775
Positiivisen luottotietorekisterin toteutus (siirto momentilta 28.10.01) 4 800
Tulorekisterin perustoiminnan jatkuvat menot 4 400
Palkkausten tarkistukset 143
Yhteensä 6 718

2023 talousarvio 34 748 000
2022 II lisätalousarvio 4 395 000
2022 talousarvio 28 030 000
2021 tilinpäätös 17 875 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 36 808 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 060 000 euroa talousarvioesityksen 34 748 000 euroon nähden aiheutuu tulorekisterin käyttövarmuuden turvaaminen -investointihankkeen vuoden 2023 ulkoisista menoista.

Talousarvioesitykseen nähden momentin määrärahalaji on muutettu.


2023 talousarvio 36 808 000
2022 II lisätalousarvio 4 395 000
2022 talousarvio 28 030 000
2021 tilinpäätös 17 875 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 808 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tulotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilöstö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) positiivisen luottotietorekisterin hankehallintaan, rekisterin ja sen hallinnoinnin vaatimusmäärittelyyn, hankintaprosessiin sekä rekisterin määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja käyttöönoton vaatimaan valmisteluun

3) positiivisesta luottotietojärjestelmästä annetussa laissa Verohallinnolle keskitetyn jatkuvan toiminnan henkilös­tö-, ylläpito-, käyttö- ja muiden toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 117 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 200 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja 22 000 euroa siirtona momentilta 28.10.01 vuokrankorotuksen kompensaatioon sekä vähennyksenä 105 000 euroa siirtona momentille 28.01.01 positiivisen luottotietorekisterin toteutukseen.


2023 II lisätalousarvio 117 000
2023 talousarvio 36 808 000
2022 tilinpäätös 32 425 000
2021 tilinpäätös 17 875 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 117 000 euroa.

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2023 talousarvio 2 000 000
2022 II lisätalousarvio 3 000 000
2022 talousarvio 2 000 000
2021 tilinpäätös 5 190 803

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi tuomittujen ELV-vahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vuonna 2023 tehdyn veronhuojennuspäätöksen (VN/27170/2022) mukaisesta takaisinmaksusta.


2023 I lisätalousarvio 1 800 000
2023 talousarvio 2 000 000
2022 II lisätalousarvio 3 000 000
2022 talousarvio 2 000 000
2021 tilinpäätös 5 190 803

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu aiempien verovuosien huojennuspalautuksista, joita suoritetaan vuonna 2023 aiemmin arvioitua enemmän.


2023 II lisätalousarvio 2 300 000
2023 I lisätalousarvio 1 800 000
2023 talousarvio 2 000 000
2022 tilinpäätös 3 663 307
2021 tilinpäätös 5 190 803

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 euroa.

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 18 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005)

3) autoverolain (1482/1994) 65 §

4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 §:n 1 momentti

5) tullilain 93 § (304/2016)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994)

7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio 300
Yhteensä 300

2023 talousarvio 18 500 000
2022 II lisätalousarvio 5 000 000
2022 talousarvio 18 200 000
2021 tilinpäätös 22 010 492

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 18 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu korkokannan muutoksiin liittyvästä tarkentuneesta ennusteesta.


2023 II lisätalousarvio 3 000 000
2023 talousarvio 18 500 000
2022 tilinpäätös 18 812 177
2021 tilinpäätös 22 010 492

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarkentunut arvio 2 000
Yhteensä 2 000

2023 talousarvio 10 000 000
2022 II lisätalousarvio 2 000 000
2022 talousarvio 8 000 000
2021 tilinpäätös 8 733 677

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu autoverolain muuttamisesta annetun lain (5/2009) voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu hakemusmäärien kasvusta ja tarkentuneesta ennusteesta.


2023 II lisätalousarvio 10 000 000
2023 talousarvio 10 000 000
2022 tilinpäätös 11 314 849
2021 tilinpäätös 8 733 677

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.