Talousarvioesitys 2023
40. Rangaistusten täytäntöönpano
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin. Tavoitteena on oikeusturvan ja yhdenvertaisten käytäntöjen varmistaminen sekä suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen lisääminen.
Vankien määrä pysyi v. 2021 edelleen ennakoitua matalampana. Vapaudesta saapuneiden vankien määrä laski noin neljänneksellä. Syynä näihin olivat koronapandemian vuoksi tehdyt lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanon aloittamisen rajoitukset. Vuonna 2022 ja 2023 vankiluvun ennakoidaan palaavan koronaa edeltäneelle nousevalle suunnalle, mitä vahvistaa täytäntöönpanon rajoitusten takia siirtyneiden vankeusrangaistusten täytäntöönpano. Pidemmällä aikajänteellä vankiluvun ennakoidaan nousevan siten, että v. 2023 vankeja olisi n. 3 500. Myös yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ennakoidaan hieman nousevan v. 2023.
Toiminnan laajuus
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Vankeja keskimäärin | 2 809 | 3 100 | 3 100 |
| Vapaudesta vankilaan tulleet | 4 294 | 6 000 | 6 000 |
| Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa keskimäärin | 3 174 | 3 220 | 3 400 |
| Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset | 3 665 | 3 700 | 4 000 |
| Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot | 7 222 | 7 150 | 7 200 |
Tavoitteena on vähentää vapautumista suoraan suljetuista vankiloista ja lisätä avolaitossijoituksia. Valvotussa koevapaudessa arvioidaan v. 2023 olevan päivittäin keskimäärin 250 vankia. Vankiloiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen yhteistyötä lisätään ehdonalaisesti vapautuvien kohdalla. Vakavaan väkivaltaan syyllistyneiden kohdalla arvioidaan uusimisriski ennen vapautumista ja samalla suunnitellaan riittävät tukitoimet ehdonalaiseen vapauteen.
Vankien toimintoihin osallistumista ja sellin ulkopuolella viettämää aikaa sekä henkilökunnan ja rangaistusta suorittavien välistä vuorovaikutusta lisätään. Laajennetaan ja vakiinnutetaan sosiaalihuolto-, mielenterveys-, päihde- sekä työvoima- ja koulutuspalvelujen kanssa tehtävän yhteistyön aloittaminen jo seuraamuksen aloitusvaiheeseen viranomaispalvelujen yhteensovittamiseksi. Käynnistetään yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa sote-palvelujen osalta ja tarkennetaan yhteistyötä kuntien kanssa koulutuksen ja työvoimapalvelujen osalta. Lisätään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat voivat täyttää oppivelvollisuutensa seuraamuksen aikana. Yhteistyötä Vankiterveydenhuollon kanssa tehdään vankien mielenterveyden hoitojatkumoiden turvaamisessa, väkivallan riskiarvioinnissa sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työkyvyn tuen palveluihin ohjaamisessa.
Sakkovankien sijoittamista ulkopuoliseen kuntoutukseen jatketaan. Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävän väkivaltatyön osaamista sekä seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneiden rikosseuraamusasiakkaiden kuntouttavaa toimintaa lisätään. Selkeytetään Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävän sosiaalityön asemaa yhteiskunnan palvelukokonaisuudessa ja kehitetään Rikosseuraamuslaitoksen sosiaalityötä, sen näkyvyyttä sekä yhteyttä hyvinvointialueiden sosiaalityön kehittämiseen. Nuorille vangeille ja naisvangeille kohdennettuja palveluita ja tukitoimia kehitetään uusilla heille suunnatuilla osastoilla.
Rikosseuraamusasiakkaiden yhdenvertaisen ja lainmukaisen kohtelun toteutumista parannetaan tehostamalla Rikosseuraamuslaitoksen normiohjausta ja lisäämällä henkilökunnan koulutusta. Tavoitteen toteutumista edistetään myös säännöllisellä tarkastustoiminnalla ja yksiköiden omavalvontamenetelmällä. Jatketaan rikosseuraamusasiakkaiden sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Henkilöstön työturvallisuutta parannetaan maalittamista ehkäisemällä ja yksintyöskentelyyn liittyviä riskejä vähentämällä. Tavoitteena on lisätä täytäntöönpanon turvallisuutta ja ehkäistä järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksia vankiloissa. Vahvistetaan järjestäytyneestä rikollisuudesta irtautumisen tukitoimenpiteitä yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa ja kehitetään palveluohjausta yhteiskunnan normaalipalvelujen piiriin. Kehitetään toimintoja, joilla voidaan tunnistaa rikosseuraamusasiakkaiden radikalisoituminen sekä kohdentaa toimia tällaisiin henkilöihin.
Seurataan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiouudistuksen tavoitteiden toteutumista ja aloitetaan rikosseuraamuskeskusten organisaation ja johtamisen uudistaminen. Jatketaan tuottavuutta parantavien työ- ja toimintaprosessien sekä toimitilaverkoston kehittämistä ja suunnittelua. Virka- ja tehtävärakenteen muutoksia jatketaan strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta. Tehtävien sisältöjen ja osaamisen kehittämisessä painotetaan strategisia ydintehtäviä. Vuonna 2022 käyttöönotettua asiakastietojärjestelmää (Roti) jatkokehitetään.
Tietoja henkilöstöstä
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Henkilöstömäärä, htv | 2 569 | 2 626 | 2 565 |
| VMBaro johtajuusindeksi | 3,19 | 3,35 | 3,40 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 15,5 | 13,9 | 13,7 |
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 240 632 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen vangeille vankeuslain (767/2005) 7 luvun 5 §:n ja 9 luvun 6 §:n mukaisesti.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2023 alustavasti seuraavat tavoitteet:
Tunnuslukutaulukko
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Toiminnalliset tavoitteet | |||
| Laitosturvallisuusindeksi1) | 118 | 110 | 100 |
| Vankeusvangeista avolaitoksissa keskimäärin päivässä, % | 46 | 45 | 47 |
| — Naiset | 55 | 55 | 56 |
| — Miehet | 45 | 45 | 46 |
| Vankeusvangeista toimintaan osallistumattomia keskimäärin, % | 19 | 20 | 17 |
| — Naiset | 10 | 12 | 9 |
| — Miehet | 20 | 21 | 18 |
| Valvotun koevapauden kautta vapautuneet, % vapautuneista | 25 | 24 | 30 |
| — Naiset | 34 | 34 | 35 |
| — Miehet | 24 | 23 | 28 |
| Valvotun koevapauden loppuun suorittaneet, % päättyneistä | 81 | 80 | 82 |
| — Naiset | 75 | 76 | 78 |
| — Miehet | 82 | 81 | 83 |
| Yhdyskuntapalvelun loppuun suorittaneet, % päättyneistä | 86 | 84 | 84 |
| — Naiset | 89 | 88 | 88 |
| — Miehet | 85 | 83 | 83 |
| Tuottavuus | |||
| Vangit, keskimäärin päivässä/htv | 1,3 | 1,4 | 1,4 |
| Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa, keskimäärin päivässä/htv | 11,8 | 11,9 | 12,6 |
| Taloudellisuus | |||
| Toimintamenot (netto)/vanki | 72 530 | 68 530 | 65 100 |
| Toimintamenot (netto)/yhdyskuntaseuraamusta suorittava | 7 760 | 7 650 | 7 250 |
1) Vuosien 2011—2014 keskiarvo muodostaa indeksin arvon 100. Indeksin noustessa turvallisuustaso laskee.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 246 832 | 239 501 | 246 132 |
| Bruttotulot | 8 822 | 5 850 | 5 500 |
| Nettomenot | 238 010 | 233 651 | 240 632 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 513 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 26 567 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 237 842 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 790 000 euroa.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)1)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 4 520 | 3 170 | 3 000 |
| — muut tuotot | 878 | 1 000 | 600 |
| Tuotot yhteensä | 5 398 | 4 170 | 3 600 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 11 329 | 8 670 | 9 270 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 8 008 | 9 140 | 8 220 |
| Kustannukset yhteensä | 19 337 | 17 810 | 17 490 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -13 939 | -13 640 | -13 890 |
| Kustannusvastaavuus, % | 28 | 23 | 21 |
1) Sisältää työtoiminnan ja laitosmyymälöiden kustannusvastaavuuslaskelmat. Vuodesta 2022 lukien sisältää vain työtoiminnan kustannusvastaavuuslaskelman.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) | -1 276 |
| Hoitotakuun tiukentuminen | 300 |
| Lähestymiskiellon tehostaminen | 171 |
| Oikeudenhoidon turvaaminen: toimitilavuokrien indeksikorotukset | 1 339 |
| Oikeudenhoidon turvaaminen: Valtorin palvelumaksujen kasvu | 1 018 |
| Pohjois-Suomen uudet vankilat | 6 600 |
| Vankiloiden turvatekniikan uusiminen | -2 900 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -453 |
| Matkustussäästö | -547 |
| Palkkausten tarkistukset | 2 865 |
| Toimistotilasäästö | -136 |
| Yhteensä | 6 981 |
| 2023 talousarvio | 240 632 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 102 000 |
| 2022 talousarvio | 233 651 000 |
| 2021 tilinpäätös | 248 064 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 245 400 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 240 632 000 euroon nähden on 4 768 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 110 000 euroa henkilöstövoimavarasiirrosta momentille 25.30.01 sekä lisäyksenä 1 546 000 euroa tupakoinnin kiellosta suljettujen vankiloiden sisätiloissa ja 3 332 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 245 400 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 1 572 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 102 000 |
| 2022 talousarvio | 233 651 000 |
| 2021 tilinpäätös | 248 064 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 245,4 milj. euroa, joka on 11,7 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Määrärahan korotus aiheutuu mm. oikeudenhoidon turvaamiseen liittyvistä lisäyksistä (2,4 milj. euroa), Pohjois-Suomen uusiin vankiloihin liittyvistä menoista (6,6 milj. euroa) sekä kustannustason noususta.
Saadun selvityksen mukaan määrärahat antavat hyvät lähtökohdat toiminnan nykyisen tason ylläpitämiseksi, mutta se ei vastaa Rikosseuraamuslaitokselle asetettuja tavoitteita eikä rikosseuraamusasiakkaiden tarpeita. Henkilöstön määrä on riittämätön toiminnan laajuuteen, käytössä olevaan laitosrakenteeseen sekä täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin nähden. Myös Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet huomiota Rikosseuraamuslaitoksen liian pieneen henkilöstömäärään. Henkilöstön määrää tulisi lisätä merkittävästi, jotta vankilahenkilökunnan yksintyöskentelyä kyettäisiin vähentämään ja vangeille kyettäisiin järjestämään rikoksettomaan elämäntapaan valmentavaa ja tukevaa toimintaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että valvontahenkilökunnan koulutusta lisätään ja että vankiloiden henkilöresursseja vahvistetaan niin, että ne pystyvät huolehtimaan sekä turvallisuudesta että järjestämään toimintaa, joka edistää vapautuvien vankien sopeutumista yhteiskuntaan ja vähentää rikosten uusimista.
Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus antoi talousarvioesitystä täydentävän esityksen yhteydessä myös esityksen (HE 272/2022 vp), jossa vankien tupakointi kiellettäisiin vankiloiden sisätiloissa, mutta vangeille ja tutkintavangeille varattaisiin mahdollisuus tupakoida ulkotiloissa. Asiaa käsiteltiin jo vuonna 2020 annetun hallituksen esityksen pohjalta (HE 165/2020 vp), mutta perustuslakivaliokunnan mukaan (PeVL 40/2020 vp) vankien tupakointia ei voida kieltää kokonaan suljetuissa vankiloissa. Asian käsittely keskeytettiin ja uudistuksen toimeenpanon esitetyt määrärahat poistettiin talousarviosta. Nyt uudistuksen toimeenpanoon esitetään ensi vuodelle noin 1,5 milj. euroa, joka sisältyy talousarvioesitystä täydentävään hallituksen esitykseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 245 400 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen enintään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen vangeille vankeuslain (767/2005) 7 luvun 5 §:n ja 9 luvun 6 §:n mukaisesti.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 500 000 euroa nuorisorikollisuuden ehkäisemisestä ja vähennyksenä 200 000 euroa siirtona momentille 29.80.30 valtionavustuksiin yleisten kirjastojen toimintaan.
| 2023 I lisätalousarvio | 300 000 |
| 2023 talousarvio | 245 400 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 1 572 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 5 102 000 |
| 2022 talousarvio | 233 651 000 |
| 2021 tilinpäätös | 248 064 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 4 926 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 4 926 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 300 000 |
| 2023 talousarvio | 245 400 000 |
| 2022 tilinpäätös | 240 325 000 |
| 2021 tilinpäätös | 248 064 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 4 926 000 euroa.
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa.
Määrärahaa saa käyttää valtion, kunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden ylläpitämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin. Kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteissa tehtävää työtä voidaan myös opinnollistaa. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Työkohteet ovat mm. Suomenlinnan hoitokunnan, Metsähallituksen, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen sekä kuntien kohteissa. Tavoitteena on työllistää avolaitosvankeja.
| 2023 talousarvio | 4 700 000 |
| 2022 talousarvio | 4 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 700 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Määrärahaa saa käyttää momentin kolmen vuoden käyttöaikana enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan neljännen kappaleen.
| 2023 talousarvio | 4 700 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 4 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 700 000 euroa.
Määrärahasta saa käyttää enintään 1 700 000 euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa.
Määrärahaa saa käyttää valtion, kunnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa olevien rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sekä kansallisomaisuuden ylläpitämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin. Kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Työkohteissa tehtävää työtä voidaan myös opinnollistaa. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen.
Määrärahaa saa käyttää momentin kolmen vuoden käyttöaikana enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.