Talousarvioesitys 2023
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Oikeusministeriö asettaa Ulosottolaitokselle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi keskeisimmät toimenpiteet vuodelle 2023:
- — Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla. Oikeusturva paranee, kun työmenetelmiä yhtenäistetään. Henkilöstön ammattitaito syvenee, kun erikoistuminen ja keskittyminen rajatumpiin tehtäväkokonaisuuksiin on mahdollista.
- — Palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Sähköistä asiointia ja palveluja kehitetään seurannan kautta tulleet asiakaspalautteet huomioiden.
- — Yhteiskunnassa on hyvä maksumoraali ja luottoyhteiskunta on toimiva. Huolehditaan perinnän tuloksellisuuden säilymisestä ja etupainotteisuudesta. Johtamisessa hyödynnetään tilastointia ja raportointia ja esimiestyö tukee toiminnan laatua ja tuloksellisuutta.
- — Taloudellisten väärinkäytösten tekemis- ja hyötymismahdollisuudet ovat vähentyneet ja rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Ne velalliset, joiden taloudellisen tilanteen selvittäminen edellyttää laajempia selvittelytoimia, tunnistetaan ja tutkitaan ulosoton erityistäytäntöönpanomenettelyssä.
- — Ylivelkatilanteiden ennaltaehkäisy ja niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Ennakoivan talousneuvonnan tuottama sidosryhmäkoulutus ja -yhteistyö vakiinnutetaan. Sidosryhmäammattilaisia koulutetaan koko maassa.
Organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Ulosottolaitoksen käytäntöjä ja toimintakulttuuria yhtenäistetään. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan ulosoton laatuhankkeen tulokset.
Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan. Vaativaa perintää tehostetaan ja yritysperintään erikoistumista edistetään laajassa täytäntöönpanossa. Perustäytäntöönpanossa asioiden käsittely tehostuu vakiinnuttamalla työmenetelmiä.
Konkurssiasiamiehen toimisto toteuttaa konkurssien ja yrityssaneerausten asianhallintajärjestelmän (Kosti) kokonaisuudistusta yhteistyössä Oikeusrekisterikeskuksen ja valitun toimittajayhtiön kanssa. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa valvontatyötä ja yhteydenpitoa asianosaisten kanssa. Järjestelmä on tarkoitus ottaa tuotantoon vaiheittain vuoden 2022 aikana ja jatkaa sen kehittämistä vuonna 2023. Velallisen toiminnan erityistarkastuksia ja julkisselvityksiä kohdennetaan erityisesti tapauksiin, joissa talousrikosepäilyt liittyvät laajoihin ja monimutkaisiin yrityskokonaisuuksiin. Hyvän pesänhoitotavan kehittäminen turvaa menettelyn asianosaisten oikeuksien toteutumista.
Tietoja henkilöstöstä
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Ulosottolaitos | |||
| Henkilötyövuodet | 1 086 | 1 155 | 1 180 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 10,3 | 9,5 | 9,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,3 | 3,3 | 3,4 |
| Konkurssiasiamiehen toimisto | |||
| Henkilötyövuodet | 13 | 12 | 10 |
| Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 12,3 | 10,0 | 8,0 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,2 | 3,3 | 3,4 |
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 107 395 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ulosottokaaren vapaakuukausisäännösten muuttamisesta.
Ulosottoon arvioidaan saapuvan vireille 3,2 milj. asiaa (2,8 milj. asiaa v. 2021). Keskimääräisen käsittelyajan arvioidaan olevan 8,0 kuukautta (9,1 kuukautta v. 2021). Ulosoton perintätuloksen arvioidaan olevan 1 100 milj. euroa (1 203 milj. euroa v. 2021). Ulosotossa arvioidaan käsiteltävän 585 000 velallisen asioita (560 288 velallista v. 2021).
Konkurssien määrän arvioidaan kasvavan edelleen verrattuna vuoteen 2021, jolloin hakemusten määrä lisääntyi 15,8 % ja aloitettujen konkurssimenettelyjen määrä 3,0 %. Konkurssiasiamiehen valvonnassa oli 31.12.2021 yhteensä 2 981 vireillä olevaa konkurssimenettelyä, joista 535 oli julkisselvityksessä. Yrityssaneeraushakemusten ja aloitettujen saneerausmenettelyjen määrien arvioidaan myös kasvavan verrattuna vuoteen 2021, jolloin hakemusten määrä väheni 1,5 % ja aloitettujen saneerausmenettelyjen määrä kasvoi 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on asettanut Ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toiminnalle vuodelle 2023 alustavasti seuraavat tavoitteet:
Tunnuslukutaulukko
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite/arvio |
|
| Käsitellyt asiat (1 000 kpl) | 2 793 | 3 100 | 3 200 |
| Peritty (milj. euroa) | 1 203 | 1 080 | 1 100 |
| Perityn euron kustannukset (euroa) | 0,09 | 0,10 | 0,10 |
| Perittyjen ja varattomien rahasaamisten suhde | |||
| Asiamääristä, % | 43 | 42 | 44 |
| Rahamääristä, % | 44 | 38 | 40 |
| Keskimääräinen käsittelyaika, kk | 9,1 | 8,4 | 8,0 |
| Taloudellisuus (euroa/käsitelty asia) | 37 | 34 | 34 |
| Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv) | 2 569 | 2 670 | 2 823 |
| Erikoisperinnästä tilitetty suoraan velkojille (milj. euroa) | 30 | 25 | 25 |
| Erikoisperinnän selvitettäväksi ottamat velalliset | 313 | 300 | 300 |
| Ratkaistujen ulosottokantelujen määrä | 55 | 60 | 60 |
| Ulosottokantelujen käsittelyaika, kk | 8,3 | 7,0 | 6,0 |
| Konkurssipesien erityistarkastuksia ja hallinnon tarkastuksia | 94 | 110 | 120 |
| Aloitetaan konkurssipesien julkisselvityksiä | 46 | 50 | 60 |
Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.20 kertyvän 82 milj. euroa. Ulosottomaksutulojen määrä vastaa noin 76 % Ulosottolaitoksen kokonaismenoista.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 106 745 | 107 216 | 107 645 |
| Bruttotulot | 313 | 250 | 250 |
| Nettomenot | 106 432 | 106 966 | 107 395 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 21 702 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 27 011 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) | -1 718 |
| Harmaan talouden torjunta (HO 2019) | -145 |
| Luottotietolain uudistaminen | 320 |
| Oikeudenhoidon turvaaminen | 801 |
| Ulosottokaaren vapaakuukausisäännösten muuttaminen (siirto momentilta 25.01.01) | 244 |
| Ulosottoverkon säilyttäminen nykyisellään (HO 2019) | 400 |
| URA ICT tuottavuushyötyä vastaava määrärahavähennys | -500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -263 |
| Matkustussäästö | -166 |
| Palkkausten tarkistukset | 1 614 |
| Toimistotilasäästö | -158 |
| Yhteensä | 429 |
| 2023 talousarvio | 107 395 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 985 000 |
| 2022 talousarvio | 106 966 000 |
| 2021 tilinpäätös | 111 741 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 109 193 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 107 395 000 euroon nähden on 1 798 000 euroa, mistä 1 106 000 euroa aiheutuu pakotetoimien lisääntymisestä, 385 000 euroa ulosoton suojaosan korottamisesta ja 307 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 109 193 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 985 000 |
| 2022 talousarvio | 106 966 000 |
| 2021 tilinpäätös | 111 741 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 109,2 milj. euroa, joka on runsaat 2 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Määrärahaa on korotettu mm. oikeudenhoidon turvaamiseksi (801 000 euroa), sekä lainsäädännön uudistamisesta aiheutuvien menojen kattamiseksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Ulosottolaitoksen rahoitusvaje nousee vuonna 2023 noin 5 milj. euroon, mutta siirtyvien määrärahojen vuoksi toiminnan ei arvioida vaarantuvan ensi vuonna. Pidemmällä tarkastelulla siirtyvät määrärahat vähenevät nopeasti, koska kehyspäätöksen mukaan ulosottotoimen rahoitus vähenee kehyskauden aikana noin 4 milj. eurolla. Tämä merkitsisi noin 120 henkilötyövuoden vähentämistä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että ulosottolaitoksen resurssitarpeet arvioidaan uudelleen seuraavassa kehyspäätöksessä. Ulosottolaitoksessa on toteutettu mittava rakenneuudistus, jonka yhteydessä on vähennetty jo noin 200 henkilötyövuotta. Vaikka esim. tietojärjestelmien kehittämisellä saatetaan saavuttaa vielä lisäsäästöjä, henkilöstövähennysten jatkaminen lisää henkilöstön kuormitusta ja se voi myös heikentää valtion fiskaalisia tavoitteita. Oikeudenhoidon selonteossa on arvioitu, että ulosottolaitoksen kehysrahoitusta tulee korottaa 6,5 milj. eurolla. Tämä mahdollistaisi hallitun henkilöstösuunnittelun ja kohdennettujen vähennysten toteuttamisen pidemmällä aikajänteellä automaatiota ja muita kehittyviä teknologioita hyödyntävien ratkaisujen myötä.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 109 193 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon ulosottomaksuista annetun lain (34/1995) ja ulosottomaksuista annetun asetuksen (35/1995) mukaisia tuloja, ulosottokaaren (705/2007) mukaisia valtiolle tilitettäviä vähäisiä ulosottovaroja eikä konkurssilain (120/2004) mukaan valtiolle tilitettäviä velkojien menettämiä jako-osuuksia.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 939 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 2 939 000 |
| 2023 talousarvio | 109 193 000 |
| 2022 tilinpäätös | 108 951 000 |
| 2021 tilinpäätös | 111 741 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 939 000 euroa.
95. Ulosoton säilytettävänä olevien varojen korkomenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen.
| 2023 talousarvio | 260 000 |
| 2022 talousarvio | 260 000 |
| 2021 tilinpäätös | 346 748 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulosoton virkavaraintilillä säilytettävänä olevien varojen korkomenojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 260 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siitä, että negatiivista korkoa ei enää kerry, joten määrärahalle ei ole enää tarvetta.
| 2023 II lisätalousarvio | -260 000 |
| 2023 talousarvio | 260 000 |
| 2022 tilinpäätös | 172 345 |
| 2021 tilinpäätös | 346 748 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 260 000 euroa.