Talousarvioesitys 2023
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 43 140 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Helmi-ohjelmaan sisältyvä soiden ennallistaminen ja perinnebiotooppien kunnostus, osuus hallituskauden tavoitteesta (yhteensä 14 000 ha) % | 41 | 85 | 100 |
| Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista % | 63 | 80 | 82 |
| Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl | 56 | 25 | 30 |
| Hyvässä kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet % | 41 | 45 | 45 |
| Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (milj. kävijää) | 9,46 | 9,5 | 9,5 |
| Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa | 460 | 465 | 475 |
| Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) | 4,4 | 4,4 | 4,4 |
- — tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmi-elinympäristöohjelman luonnonhoito- ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja merkittävässä määrin
- — osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua
- — edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää
- — laatii NATA-arviointeja ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa inventoinnein ja seurannoin näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan
- — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien (ULJAS) ylläpidosta ja tietosisältöjen laadun parantamisesta, ja käynnistää luonnonsuojelun tietojärjestelmien uudistamisen
- — ylläpitää kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden suojelu- ja käyttöarvoja
- — ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden perusteena olevien luontoarvojen säilymisestä
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 4 620 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallispuistot ja luontokohteet | -1 535 |
| Luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen kehittäminen ja kunnostaminen | 2 000 |
| Luonnonsuojelurahoituksen (HO 2019 kertaluonteinen) uudelleenkohdennus | -600 |
| Luonnonsuojelurahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -14 000 |
| Palkkausten tarkistukset | 521 |
| Yhteensä | -13 614 |
| 2023 talousarvio | 43 140 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 314 000 |
| 2022 talousarvio | 56 754 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 48 987 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 43 140 000 euroon nähden on 5 847 000 euroa, mistä 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.21 Helmi-ohjelman toteuttamiseen, 899 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 digikehittämisen kokonaisuuden toteuttamiseen, 1 900 000 euroa aiheutuu Sanginjoen luonnonsuojelualueen haltuunotosta ja kehittämisestä ja 48 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 48 987 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 314 000 |
| 2022 talousarvio | 56 754 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 49 milj. euroa, joka on noin 7,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa johtuen lähinnä määräaikaisten tulevaisuusinvestointien päättymisestä. Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa 2,0 milj. euroa kertaluonteisesti Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen (osa ns. Itä-Suomi pakettia). Lisäksi Metsähallitukselle esitetään määrärahaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla 8,6 milj. euroa (momentti 30.64.50).
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että perusrahoituksen osuus on tällä hallituskaudella nostettu aiemmasta noin 30 milj. eurosta noin 41 milj. euroon. Lisäksi vuosien 2020—2022 määräaikaisella rahoituksella on maksettu lähes kokonaan virkistyskäytön retkeily- ja opastuspalvelujen korjausvelka (noin 39,4 milj. euroa vuonna 2019) ja parannettu digitaalisia palveluja. On myös tehty merkittävä panostus kansallispuistoihin ja muihin luonnonsuojelualueisiin luontokadon pysäyttämiseksi, esimerkiksi kunnostamalla soita ja perinnebiotooppeja.
Valiokunta korostaa, että tarjottavilla luontopalveluilla on terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella merkittävä työllisyysvaikutus, joka oli noin 550 henkilötyövuotta vuonna 2021. Myös palveluiden kysyntä Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla jatkaa yhä kasvuaan. Kävijöitä on jo joissakin kansallispuistoissa ohjattu muille alueille, jotta kävijäpaine jakautuisi tasaisesti ja voitaisiin varmistaa käytön kestävyys.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että palvelujen kestävän tason turvaaminen ja uuden korjausvelan muodostumisen estäminen on haastavaa esitetyllä määrärahatasolla. Lisärahoitusta tarvitaan myös digitaalisten palvelujen sekä ympäristöhallinnon yhteisen tietojärjestelmän kehittämiseen.
Kulttuurihistorialliset kohteet.Metsähallituksen vastuulla on lisäksi lukuisia kulttuurihistoriallisia kohteita, joiden korjausvelkaa ei ole vähennetty (70,3 milj. euroa vuonna 2019). Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että korjausvelkalaskelmat päivitetään pikaisesti ja priorisoidaan kohteet sekä laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma kohteiden suojelemisesta. Saadun selvityksen mukaan kohteiden korjaaminen vaatisi vähintään 5 milj. euroa vuodessa kahden seuraavan vaalikauden ajan, minkä lisäksi niiden hoitoon ja ylläpitoon tarvittaisiin 4 milj. euroa. Vuonna 2023 tarkoitukseen olisi käytössä 300 000 euroa. Tarpeen on ratkaista myös Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevien vastaavien rakennusten korjausvelka. Tätä työtä tehdään valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka linjausten on tarkoitus valmistua tammikuussa 2023.
Saimaan norppasaaristo lisättiin Suomen kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon tammikuussa 2021. Hakemuksen tueksi on tehty esiarviointia Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) toimesta. Esiarvioinnin pohjalta arvioidaan alkuvuodesta 2023, onko hakemusvalmisteluja perusteltua jatkaa. Jo nyt on selvää, että esiin on tuotava myös muita seikkoja kuin norppa, kuten Saimaa jääkausireliktilajien elinympäristönä ja kyky vastustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jos hanke hyväksytään ehdolle Unescon arviointiin, mahdollinen hyväksyminen maailmanperintölistalle voisi olla vuonna 2026. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen jatkuessa huolehditaan myös sen jatkorahoituksesta.
Valiokunta lisää momentille 1 750 000 euroa, josta kohdistetaan
- — 300 000 euroa Svartholman merilinnoituksen välttämättömien korjauksien tekemiseen
- — 300 000 euroa laitureiden rakentamiseen Norrskärin majakalle
- — 300 000 euroa valmistelussa olevan Saimaan Unescon luonnonperintöalueen luontomatkailuinfraan
- — 250 000 euroa Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuteen (Kuuskajaskari, Iso-Enskeri, Seliskeri ja Munakari)
- — 100 000 Perämeren kansallispuiston saavutettavuuteen (Kemi-Tornio)
- — 100 000 euroa Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksen ja Kituskosken alueen kehittämiseen
- — 100 000 euroa Teerisuon-Lososuon rakenteisiin sekä erämatkailun edistämiseen Kuhmossa
- — 90 000 euroa Limingan lintutornin kunnostukseen
- — 80 000 euroa virkistysalueiden ja retkikohteiden kehittämiseen sekä melonta/SUP-reittien kartoitukseen/reititykseen ja melontalaitureiden rakentamiseen Suomussalmella
- — 80 000 euroa retkeilyn ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeiden kohteiden rakenteiden kunnostustöihin Jääkärinpirtillä ja Komulankönkäällä
- — 50 000 euroa Korvatunturin majan ja Nuortin retkeilyreitin kunnostukseen Savukoskella.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 50 737 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 600 000 euroa aiheutuu Pallastunturin luontokeskuksen uudisrakentamisesta ja 600 000 euroa hallinnansiirrossa Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä Luontopalveluiden hallintaan siirrettävien kohteiden kiinteistönmuodostamistoimista.
| 2023 I lisätalousarvio | 2 200 000 |
| 2023 talousarvio | 50 737 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 314 000 |
| 2022 talousarvio | 56 754 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 200 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 585 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 585 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 200 000 |
| 2023 talousarvio | 50 737 000 |
| 2022 tilinpäätös | 58 068 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2023 vp (9.11.2023)
Metsähallituksen määrärahojen maksatus tapahtuu laskua vastaan, jolloin valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella tarpeelliseksi lisätä momentin päätösosaan: ”Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.”
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 585 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.