Talousarvioesitys 2023
61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 118 500 000 euroa.
Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:
1) enintään 70 000 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4)
2) enintään 10 000 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4)
3) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)
4) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)
5) enintään 4 000 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3)
6) enintään 4 500 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3)
7) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen, palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahasta 8 500 000 euroa kohdentuu työllisyysasteen ja osaamistason nostamisen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari3) investointeihin. Työkykyohjelman ja IPS-mallin (Individual Placement and Support/Sijoita ja valmenna) laajentamisella kehitetään monipuolista työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä TE-palveluista ja työllisyyspalveluista. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Investoinneilla vahvistetaan lisäksi mielenterveyttä ja työkykyä levittämällä vaikuttavia keinoja ja menetelmiä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön. Lisäksi suunnataan toimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi koronavirustilanteesta eniten kärsineille aloille.
Määrärahasta 110 000 000 euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden (pilari4) investointeihin. Investointien tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti.
Rahoitusta voidaan jakaa valtionavustuksina hyvinvointialueille, kunnille, kuntayhtymille, elinkeinoelämälle ja kolmannen sektorin toimijoille, lisäksi sitä voidaan osoittaa sopimuksella käytettäväksi julkisen sektorin laitoksille ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin ja sen kansalliseen koordinointiin sekä hallinnointiin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuun toteutumisen edistäminen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purku (RRF pilari4) | -10 000 |
| Hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistaminen (RRF pilari4) | -5 000 |
| Mielenterveyden ja työkyvyn vahvistaminen työelämässä (RRF pilari3) | 2 000 |
| Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentaminen (RRF pilari3) | -1 000 |
| Yhteensä | -14 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 118 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 132 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 118 500 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 32.01.03 TE-toimiston työkykykoordinaattoreiden määräaikaiseen resursointiin.
| 2023 talousarvio | 118 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 132 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Hoitoon pääsy, nuorten mielenterveysongelmat.Momentille osoitetaan 118 milj. euroa, josta 110 milj. euroa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden investointeihin. Tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa mm. uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Rahoitus on osa Kestävän kasvun ohjelmaa, jota toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla.
Hoitoon pääsyn kannalta on merkittävää, että eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista (StVM 21/2022 vp—HE 74/2022 vp). Uudistus tulee voimaan porrastetusti siten, että 1.9.2023 tulee voimaan 14 vrk:n hoitotakuu ja 1.11.2024 seitsemän vrk:n hoitotakuu. Ensi vuoden osalta uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan 72,7 milj. euroa.
Lisäresurssit, hoitoon pääsyä edistävät kehittämishankkeet sekä hoitotakuun kiristäminen ovat erittäin tärkeitä myös erikoissairaanhoidon ruuhkien helpottamiseksi. Saadun selvityksen mukaan erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy on huonontunut vuoden 2020 alusta ensin koronaepidemian vuoksi, minkä jälkeen tilanne on pahentunut mm. koronan aiheuttaman mielenterveyden kuormituksen, henkilöstöpulan sekä hoito- ja palveluketjujen toimimattomuuden vuoksi. Erityisen vaikea hoitoon pääsyn tilanne erikoissairaanhoidossa koskee lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatriaa, silmätauteja ja kirurgiaa. Erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden määrän voimakkaan kasvun arvioidaan aiheutuvan osittain siitä, ettei perustason palveluita ole tarjolla riittävästi.
Valiokunta on tyytyväinen, että jatkossa hoitoon pääsyn enimmäisajat koskevat yhtäläisesti kaikkien sairauksien hoitoa, joten em. lainmuutos tiukentaa hoitoon pääsyn enimmäisaikaa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen myös mielenterveyden hoidossa. On niin ikään tärkeää, että lasten ja nuorten psyykkinen kuormittuneisuus otetaan huomioon Kestävän kasvun ohjelmassa, kuten myös nuoret, jotka ovat pudonneet opinnoista tai työelämästä koronaepidemian aikana.
Valiokunta painottaa perustason palveluiden parantamista ja etenkin varhaisen puuttumisen, ennalta ehkäisyn sekä matalan kynnyksen palveluiden valtakunnallista kehittämistä. Näin voidaan vähentää kalliiden ja raskaampien palvelujen tarvetta sekä erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä on myös tarpeen rakentaa saavutettava mielenterveys- ja päihdehoidon palvelumalli, joka toimii moniammatillisesti yhteistyössä nuoren elämään kuuluvien tahojen kanssa.
Valiokunta korostaa myös henkilöstöresurssien riittävyyttä, sillä saadun selvityksen mukaan esimerkiksi perus- ja esiopetuksen psykologeista puuttuu rekrytointivaikeuksien vuoksi valtakunnallisesti noin 30 prosenttia ja suurissa kaupungeissa jopa puolet. Koronan aikana kunnat siirsivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta terveydenhoitajia koronan jäljitystyöhön, mikä on osaltaan lisännyt koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitovelkaa. Näitä vajeita paikataan nyt mm. edellä mainitulla Suomen kestävän kasvun ohjelmalla. Valiokunta pitää myös tärkeänä koulutuksen sekä henkilöstön osaamisen lisäämistä perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.
Valiokunta painottaa kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä myös mielenterveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä, sillä kunnilla on uudessa sote-rakenteessa keskeinen rooli kuntalaisten hyvinvointia ja terveyden edistämistä tukevien palveluiden järjestäjänä.
Määräraha. Talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä momentin määrärahasta on vähennetty 500 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.01.03 TEK-toimiston työkykykoordinaattoreiden määräaikaiseen resursointiin. Momentin päätösosan toisen kappaleen kohtaan 5) tehdään tätä vastaava korjaus.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.
Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:
1) enintään 70 000 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4)
2) enintään 10 000 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4)
3) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)
4) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)
5) enintään 3 500 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3)
6) enintään 4 500 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3)
7) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen, palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 31 786 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 31 786 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 79 427 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4), enintään 14 899 000 euroa hoitotakuu toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4) ja enintään 37 460 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4).
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja sillä varmistetaan EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavan Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano. Ohjelma on käynnissä vuosina 2021—2025.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2023 II lisätalousarvio | 31 786 000 |
| 2023 talousarvio | 118 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 132 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 31 786 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 31 786 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 79 427 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4), enintään 14 899 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4) ja enintään 37 460 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4).