Talousarvioesitys 2023
60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöstön yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin. Lisäksi luvun menoissa on mukana sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumistukivälineen pilarien 3 ja 4 toimenpiteiden rahoitukseen ohjatut rahat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokkaan. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on momentilla 28.89.31.
Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella valtion korvausta kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta. Lisäksi sosiaalihuoltolain (1301/2014) nojalla maksetaan valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille sekä suoritetaan yliopistoille korvausta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta (momentit 33.60.32 ja 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet.
Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumistukivälineen pilarin 4 investointien tavoitteena on purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tähän tarkoitukseen on vuonna 2023 varattu 110 milj. euroa. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. Vuonna 2023 kehittämistyö jatkuu toisen valtionavustushaun rahoituspäätösten myötä ensimmäisen valtionavustushaun rahoituksella tehdyn suunnittelun pohjalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluvastuulla olevan pilarin 3 investointien tavoitteena on vauhdittaa työllisyysasteen nostoa hallitusohjelman mukaisesti. Työkykyohjelman ja IPS-mallin (Individual Placement and Support/Sijoita ja valmenna) laajentamisella kehitetään monipuolista työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä TE-palveluista ja työllisyyspalveluista. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Pilarin 3 investoinneilla vahvistetaan mielenterveyttä ja työkykyä levittämällä vaikuttavia keinoja ja menetelmiä työpaikkojen ja työterveyshuollon käyttöön. Toimilla parannetaan myös työyhteisöjen resilienssiä ja siten kykyä vastata työelämän murrokseen. Lisäksi suunnataan toimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi koronakriisistä eniten kärsineille aloille. Toimenpiteisiin on varattu yhteensä 8,5 milj. euroa vuodelle 2023.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan hyvinvointialueille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.
Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja; järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023
| 2021 toteutunut |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Sosiaalipalvelut | |||
| Kotipalvelu, kotitalouksia vuoden aikana | 245 000 | 250 000 | 255 000 |
| Kotipalveluun sisältyvät tukipalvelut, saajia vuoden aikana | 130 000 | 132 000 | 134 000 |
| Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) | 4 000 | 3 000 | 2 000 |
| Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana | 52 000 | 53 000 | 53 000 |
| Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. | 53 000 | 55 000 | 54 000 |
| Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) | 18 500 | 19 500 | 20 000 |
| Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. | 450 | 400 | 350 |
| Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana | 89 500 | 89 000 | 89 000 |
| Kansanterveystyö | |||
| Hoitopäivät (milj.) | 2,1 | 2,1 | 2,1 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | |||
| — Lääkärin luona | 8,6 | 9,0 | 11,0 |
| — Muun ammattihenkilön luona | 14,8 | 17,00 | 19,0 |
| — Hammashuollon käynnit | 4,7 | 5,0 | 5,0 |
| — Kotisairaanhoidon käynnit | 5,70 | 5,70 | 5,7 |
| Somaattinen erikoissairaanhoito | |||
| Hoitopäiviä (milj.) | 2,3 | 2,5 | 2,5 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,62 | 0,7 | 0,7 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 3,7 | 3,7 | 3,7 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 9,2 | 9,2 | 9,2 |
| Psykiatrinen erikoissairaanhoito | |||
| Hoitopäiviä (milj.) | 1,00 | 1,00 | 1,00 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,04 | 0,04 | 0,04 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 25,00 | 25,00 | 25,00 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 2,40 | 2,40 | 2,40 |
1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.
2) Lukuun on laskettu mukaan kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat vuoden lopussa sekä vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
| 2021 toteutunut |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) | 1 364 | 1 389 | 1 416 |
| Tutkintokorvaus, euroa | 45 000 | 46 000 | 44 000 |
| Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa | 830 | 860 | 830 |
Mielentilatutkimustoiminta
| 2021 toteutunut |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä | 119 | 112 | 112 |
| — valtion yksiköt | 87 | 85 | 85 |
| — kunnalliset sairaalat | 20 | 17 | 17 |
| — vankeinhoitolaitoksen sairaalat | 12 | 10 | 10 |
Luvun nimike on muutettu.
01. Kansallinen lapsistrategia-toiminto (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lapsistrategian toimeenpanon koordinaatiosta, arvioinnista, seurannasta ja johtamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Lapsistrategia-toiminnon tehtävät:
- — Tiedonkeruu
- — Lapsen oikeuksia koskeva koulutus
- — Lapsivaikutusten arviointi ja budjetointi
- — Lasten kuuleminen, osallisuus ja viestintä
- — Lapsistrategian lapsioikeusverkoston työn koordinointi ja parlamentaarisen yhteyden varmistaminen
- — Lapsistrategian arviointi, seuranta ja raportointi
- — Eurooppalaisen lapsistrategian koordinointi.
| 2023 talousarvio | 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevan lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus kehittää lapsibudjetointia ja lapsivaikutusten arviointia siten, että ne voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla vuosittaisessa talousarviossa mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä (EV 111/2021 vp—HE 241/2020 vp, lausuma 13). Lapsibudjetointi sisältyy myös kansalliseen lapsistrategiaan, jonka linjauksia toteutetaan strategian 7.10.2022 hyväksytyssä toimeenpanosuunnitelmassa. Valtiovarainministeriössä on myös toteutettu kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetointityön vahvistamista ym. koskeva selvitys (VM:n julkaisu 2022:55), jossa esitetään lapsibudjetoinnin käyttöönottoa vaiheittain pilotointien pohjalta.
Lapsibudjetoinnin käyttöönotto hyvinvointialueilla edellyttää perusteellista selvitys- ja valmistelutyötä lapsibudjetoinnin mallin kehittämiseksi. On mm. selvitettävä hyvinvointialueiden talousarviot ja talousprosessit sekä huolehdittava riittävästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta viranhaltijoille ja päättäjille. Jotta toimintamalli vastaa mahdollisimman hyvin sille asetettuihin odotuksiin, on lapsibudjetoinnin mallin toimivuutta tarkoituksenmukaista pilotoida muutamilla hyvinvointialueilla.
Valiokunta lisää momentille 340 000 euroa lapsibudjetoinnin pilotointiin hyvinvointialueilla.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 840 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lapsistrategian toimeenpanon koordinaatiosta, arvioinnista, seurannasta ja johtamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) lapsibudjetoinnin pilotoinnista aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen.
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien häiriötilanteiden ja onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Vakavia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys (Vantaa) on nimetty valtakunnallisiksi toimijoiksi ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen. HUS ja Vantaa ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.
| 2023 talousarvio | 350 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 30 000 000 |
| 2022 talousarvio | 350 000 |
| 2021 tilinpäätös | 350 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 350 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien häiriötilanteiden ja onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen
2) enintään kahdeksaa ja puolta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin, lastenasiaintalojen perustamiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palkkauksesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:LASTA-hankkeessa kehitetty lastenasiaintalomalli levitetään valtakunnallisesti. Lastenasiaintalossa selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä ja huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Kehittämisessä hyödynnetään Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja sekä yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä kehitettyä yhteistyömallia ja muita toimintakäytäntöjä.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin yksi neljäsosa ja siirtomenojen osuudeksi kolme neljäsosaa.
| 2023 talousarvio | 2 800 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 2 800 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen
2) enintään kahdeksaa ja puolta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin, lastenasiaintalojen perustamiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palkkauksesta aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| T&K-rahoituksen lisäys | 5 000 |
| Yhteensä | 5 000 |
| 2023 talousarvio | 30 000 000 |
| 2022 talousarvio | 25 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 25 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 30 milj. euroa, joka on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen.
On tärkeää, että momentin määräraha nousee 5 milj. eurolla, mutta rahoitus on edelleen riittämätön tarpeisiin nähden. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen (VTR) rahoitus on laskenut viime vuosikymmeninä, ja tutkimuksen rahoitus koostuu yhä enemmän ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Lisäksi tutkimuksen kustannukset ja pakolliset kulut sekä muut tukitoiminnot vievät yhä suuremman osan tutkimusrahoituksesta. Aiemmin kunnat ovat rahoittaneet myös epäsuoria kustannuksia, mutta saadun selvityksen mukaan VTR-rahoituksella ei voida rahoittaa tutkimusympäristön kuluja.
VTR-rahoituksella on keskeinen asema palvelujen sisällöllisessä ja laadullisessa kehittämisessä ja sillä on siten suora vaikutus lääke-, hoito- ja terveystieteiden kehitykseen. VTR-rahoituksella tehdyn tutkimuksen pohjalta on saatu aikaan merkittäviä edistysaskeleita mm. hoitomenetelmiin sekä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.
Tutkimusrahoituksen riittävyyteen liittyy suurta epävarmuutta myös sen vuoksi, että kunnat eivät enää jatkossa osallistu tutkimusmenojen maksamiseen. Kuntien tutkimus- ja kehittämistoimintaan käyttämä raha siirtyy tosin hyvinvointialueille siltä osin kuin se on kirjautunut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, mutta rahoituksen yleiskatteellisuuden vuoksi määrärahan kohdentumiseen ja rahoituksen tasoon liittyy epävarmuutta.
Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevat lakiehdotukset eduskunta edellytti, että hallitus turvaa yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuuden tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta (EV 111/2021 vp—HE 241/2020 vp, lausuma 8). Hallituksen 17.11.2022 tekemän linjauksen mukaisesti valtiovarainministeriö valmistelee rahoituslakiin lisättäväksi vuodesta 2024 eteenpäin käyttöön otettavan uuden rahoituksen määräytymistekijän, jolla osoitetaan lisärahoitusta yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille näiden asukasmäärien suhteessa. Lisärahoituksen suuruus koko maan tasolla olisi 116 milj. euroa vuonna 2029 vuoden 2022 tasossa laskettuna, ja muutos on tarkoitus toteuttaa vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta.
Valiokunta on tyytyväinen em. linjaukseen ja pitää tärkeänä, että esitys annetaan hyvissä ajoin, jotta eduskunta ehtii käsitellä sen kuluvien valtiopäivien aikana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan (StVL 13/2022 vp) tavoin valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että tutkimukseen ja koulutukseen käytettävän rahoituksen osuutta seurataan ja arvioidaan sen riittävyyttä, jotta voidaan varmistaa sekä palvelujen että tutkimuksen ja koulutuksen riittävä rahoitus.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 108 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen
3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen
4) korvauksen maksamiseen sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain nojalla sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvasta harjoittelusta.
Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 61 600 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 900 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 4 500 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta antaville yliopistoille sekä 12 000 000 euroa korvauksen maksamiseen sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvasta harjoittelusta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta, että sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvästä harjoittelusta hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille, HUS-yhtymälle ja yksityisille palvelun tuottajille maksetaan korvausta valtion varoista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korvaus sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvasta harjoittelusta | 12 000 |
| Yhteensä | 12 000 |
| 2023 talousarvio | 108 000 000 |
| 2022 talousarvio | 96 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 94 229 722 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 108 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen
3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen
4) korvauksen maksamiseen sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain nojalla sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoihin kuuluvasta harjoittelusta.
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1)—4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista hyvinvointialueille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena hyvinvointialueille
8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
| 2023 talousarvio | 15 200 000 |
| 2022 talousarvio | 15 200 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 905 849 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1)—4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista hyvinvointialueille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena hyvinvointialueille
8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen.
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 66 412 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 65 412 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyvien valtionavustusten maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Hyväksyttävä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijakohtainen kustannus on 320,16 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 86 000 000 euroa.
Selvitysosa:Kansaneläkelaitos vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä valtakunnallisesti. Kansaneläkelaitos huolehtii palvelujen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä hyväksyy opiskeluterveydenhuollon palveluverkon. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti. Säätiö tuottaa palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos lain mukaista tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, säätiö voi hankkia täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta.
Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2022 vp), minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 700 000 euroa. Lain tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja ns. hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja suun terveydenhuollossa.
Viitaten momentin 33.30.50 selvitysosaan on rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttaminen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden osalta huomioitu momentilla.
Määrärahan mitoitus perustuu arvioituun 273 000 opiskelijan määrään.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuu, voimaantulo 1.9.2023 | 700 |
| Mielenterveyspalvelujen vahvistaminen vuosina 2023—2026 opiskelijoiden jaksamisen ja opiskelukyvyn parantamiseksi | 1 000 |
| YTHS terveydenhuollon palveluiden lukeminen koordinaatioasetuksen piiriin (siirto momentille 33.30.60) | -1 088 |
| Yhteensä | 612 |
| 2023 talousarvio | 66 412 000 |
| 2022 talousarvio | 65 800 000 |
| 2021 tilinpäätös | 65 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentilta ehdotetaan poistettavaksi 1 088 000 euroa, joka liittyy hallituksen esitykseen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 138/2022 vp). Koska esityksen käsittely eduskunnassa on vielä kesken, valiokunta poistaa esityksen budjettivaikutukset ja lisää momentille mainitun 1 088 000 euron määrärahan. Vastaava vähennys on tehty momentille 33.30.60.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 67 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää enintään 65 412 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 000 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyvien valtionavustusten maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Hyväksyttävä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijakohtainen kustannus on 320,16 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 86 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 66 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hyväksyttävä opiskelijakohtainen kustannus on 320,16 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 87 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 1 185 000 euroa Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 18 §:n mukaisen lisärahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Selvitysosa:Momentille vuoden 2023 talousarvion eduskuntakäsittelyssä palautettu 1 088 000 euroa (VaVM 37/2022) kohdistetaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamisen enintään-erään. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta aiheutuvat hyväksyttävät kokonaiskustannukset muutetaan lisäystä vastaavaksi.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevan lain (695/2019) 18 §:n mukainen lisämääräraha perustuu laskennalliseen 4,34 euron opiskelijakohtaiseen lisäykseen ja 273 000 opiskelijaan. Lisärahoituksen tarve johtuu sote-alan palkkaratkaisun vaikutuksesta henkilöstömenoihin.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 67 500 000 |
| 2022 tilinpäätös | 65 800 000 |
| 2021 tilinpäätös | 65 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 66 500 000 euroa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettu hyväksyttävä opiskelijakohtainen kustannus on 320,16 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 87 400 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 1 185 000 euroa Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 18 §:n mukaisen lisärahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
36. Valtionavustus sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 662 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 562 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen hyvinvointialueille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi
2) enintään 1 100 000 euroa valtionavustuksen maksamiseen Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen toimintaan.
Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden parantaminen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle kohdennettava valtionavustus | 1 100 |
| Yhteensä | 1 100 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 1 662 000 |
| 2022 talousarvio | 562 000 |
| 2021 tilinpäätös | 562 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 662 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 562 000 euroa valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen hyvinvointialueille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi
2) enintään 1 100 000 euroa valtionavustuksen maksamiseen Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen toimintaan.
37. Valtion korvaus hyvinvointialueille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin hyvinvointialueille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista.
Selvitysosa:Suomesta haki kansainvälistä suojelua vuonna 2015 noin 32 500 henkilöä ja vuonna 2016 hakemuksia rekisteröitiin noin 5 600. Vuonna 2020 suojelua haki 3 958 henkilöä ja vuonna 2021 3 349 henkilöä. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2020 yhteensä 4 721 ja vuonna 2021 yhteensä 4 086. Kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä on vuodesta 2015 lukien saanut kielteisen päätöksen hakemukseen noin 40 %. Vuonna 2020 kielteisten päätösten osuus oli 25 % ja vuonna 2021 22 %. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua sosiaalihuoltolain nojalla. Hyvinvointialueet voivat hakea tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista korvausta Kansaneläkelaitokselta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 500 |
| Yhteensä | 500 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 755 783 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin hyvinvointialueille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksista.
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää rajanylityspaikkojen covid-19 terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin erillistehtävän kustannuksiin valtionavustuksina Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Selvitysosa:Perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta maksaa valtionavustuksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Muutoksella mahdollistetaan rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistaminen.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2022 IV lisätalousarvio | 110 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 I lisätalousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | 1 615 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää rajanylityspaikkojen covid-19 terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin erillistehtävän kustannuksiin valtionavustuksina Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | -45 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2022 talousarvio | 132 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 184 800 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 9 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille myönnettävään valtionavustukseen sosiaalisessa luotonantotoiminnassa tarvittavan luottopääoman rahoittamiseksi.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta. Lain toimeenpano edellyttää luottopääoman alkurahoitusta.
| 2023 talousarvio | 9 500 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -9 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -45 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2022 talousarvio | 132 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 184 800 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Omaishoidon kehittäminen.Sote-uudistus on askel kohti omaishoidon yhtenäistymistä, kun omaishoidon tuen kriteerit ja käytännöt yhtenäistyvät hyvinvointialueiden sisällä. Kun tuen myöntämisperusteita yhtenäistetään, hyvinvointialueiden tulee huolehtia siitä, etteivät uudet kriteerit heikennä tuen saatavuutta.
Jatkossa on myös edistettävä omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja hoitopalkkioiden valtakunnallista yhtenäistämistä. Asiasta on THL:n toimesta laadittu syyskuussa 2022 julkaistu selvitys1), johon sisältyy ehdotus tuen valtakunnallisiksi myöntämisperusteiksi. Tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna THL:n ehdotus lisäisi omaishoidon tuen piirissä olevia omaishoitajia noin 6 100 henkilöllä ja omaishoidon tuen menoja arviolta 100—300 milj. eurolla. On tärkeää, että selvitystä hyödynnetään seuraavan hallitusohjelman laadinnassa ja arvioitaessa omaishoidon tuen kehittämistä koskevia jatkotoimia.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota läheistään hoitaviin työssäkäyviin omaisiin, joita arvioidaan olevan noin 700 000. Valiokunta painottaa, että omaishoitajien työssäkäyntiä tulee tukea ja lainsäädäntötoimin edistää työn ja omaishoidon yhteensovittamista, esim. osa-aikatyönä tai joustavina työaikoina. Näin voidaan tukea työssäkäyvien omaishoitajien hyvinvointia ja parantaa heidän työssäkäyntimahdollisuuksiaan.
Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitajien työpanosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi, sillä saadun selvityksen mukaan hoivasta 80 prosenttia on omaishoitajien ja muiden läheisten vastuulla. Vuonna 2020 laaditun tutkimuksen mukaan iäkkäiden hoidon kustannukset olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa nykyistä enemmän vuodessa. Omaishoitotyö tulisi nähdä koko yhteiskuntaa tukevana voimavarana, jonka avulla säästetään yhteiskunnan resursseja ja mahdollistetaan hoidettavien kotona asuminen (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36/2020).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 9 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille myönnettävään valtionavustukseen sosiaalisessa luotonantotoiminnassa tarvittavan luottopääoman rahoittamiseksi.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää 5 000 000 euroa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle myönnettäviin valtionavustuksiin.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 9 500 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -9 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -45 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | -15 000 000 |
| 2022 talousarvio | 132 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 184 800 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää 5 000 000 euroa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle myönnettäviin valtionavustuksiin.
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 36 635 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtion omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yhteistyöalueiden ensihoitokeskukset terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.
Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.
Määrärahan tason muutos aiheutuu ilmailupalvelun omaan tuotantoon siirtymisestä ja uusien tukikohtien toteutuksesta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 3 635 |
| Yhteensä | 3 635 |
| 2023 talousarvio | 36 635 000 |
| 2022 talousarvio | 33 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 27 835 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 36 635 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 24 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 98 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi prosenttia.
| 2023 talousarvio | 24 550 000 |
| 2022 talousarvio | 24 550 000 |
| 2021 tilinpäätös | 25 550 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 24,6 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa.
Turvakotien rahoitus sekä paikkamäärät ovat kehittyneet hyvin vuoden 2015 jälkeen. Rahoitus on kasvanut 11,55 milj. eurosta nykyiseen 24,55 milj. euroon, ja turvakotien määrä on kasvanut 19 turvakodista 29 turvakotiin. Perhepaikkojen määrä on kasvanut 114:stä nykyiseen 228 perhepaikkaan.
Vaikka turvakotiverkostoa on kehitetty, sitä tulee kuitenkin edelleen vahvistaa alueilla, joilta palvelut puuttuvat kokonaan sekä alueilla, joissa palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävän hyvin saatavilla. Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) edellyttää perustettavaksi riittävässä määrin helposti saavutettavia turvakoteja, jotta väkivallan uhreille voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti. THL:n vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan turvakotien perhepaikkojen tarve Suomessa on noin 262—367 perhepaikkaa, jolloin turvakotipalveluiden vuosittainen rahoitustarve olisi 29,6—36,7 milj. euroa.
Saadun selvityksen mukaan turvakotipalvelujen menot tulevat olemaan ensi vuonna suuremmat kuin ehdotettu rahoitus (24,55 milj. euroa), mutta nykyisen turvakotiverkon ylläpitäminen on mahdollista vuosina 2020 ja 2021 myönnettyjen kertaluonteisten siirtomäärärahojen turvin. Jatkossa tarvitaan kuitenkin lisäresursseja nykyisen turvakotiverkon ylläpitämiseen, minkä lisäksi tarvitaan pysyvää rahoitusta turvakotipalvelujen asteittaiseen lisäämiseen, kunnes helposti saavutettavia, laadukkaita turvakoteja on riittävässä määrin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa turvakodeista ei täytä esteettömyysvaatimuksia, eikä esteettömyyteen liittyvistä puutteista ole aina löydettävissä kattavaa ja ajankohtaista tietoa. Tämä vaikeuttaa apua tarvitsevan vammaisen hakeutumista turvakotiin.
Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa turvakotien saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 25 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 118 500 000 euroa.
Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:
1) enintään 70 000 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4)
2) enintään 10 000 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4)
3) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)
4) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)
5) enintään 4 000 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3)
6) enintään 4 500 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3)
7) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen, palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahasta 8 500 000 euroa kohdentuu työllisyysasteen ja osaamistason nostamisen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari3) investointeihin. Työkykyohjelman ja IPS-mallin (Individual Placement and Support/Sijoita ja valmenna) laajentamisella kehitetään monipuolista työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä TE-palveluista ja työllisyyspalveluista. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Investoinneilla vahvistetaan lisäksi mielenterveyttä ja työkykyä levittämällä vaikuttavia keinoja ja menetelmiä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön. Lisäksi suunnataan toimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi koronavirustilanteesta eniten kärsineille aloille.
Määrärahasta 110 000 000 euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden (pilari4) investointeihin. Investointien tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti.
Rahoitusta voidaan jakaa valtionavustuksina hyvinvointialueille, kunnille, kuntayhtymille, elinkeinoelämälle ja kolmannen sektorin toimijoille, lisäksi sitä voidaan osoittaa sopimuksella käytettäväksi julkisen sektorin laitoksille ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin ja sen kansalliseen koordinointiin sekä hallinnointiin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hoitotakuun toteutumisen edistäminen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purku (RRF pilari4) | -10 000 |
| Hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistaminen (RRF pilari4) | -5 000 |
| Mielenterveyden ja työkyvyn vahvistaminen työelämässä (RRF pilari3) | 2 000 |
| Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentaminen (RRF pilari3) | -1 000 |
| Yhteensä | -14 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 118 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 132 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 500 000 euroa talousarvioesityksen 118 500 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 32.01.03 TE-toimiston työkykykoordinaattoreiden määräaikaiseen resursointiin.
| 2023 talousarvio | 118 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 132 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Hoitoon pääsy, nuorten mielenterveysongelmat.Momentille osoitetaan 118 milj. euroa, josta 110 milj. euroa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden investointeihin. Tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa mm. uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Rahoitus on osa Kestävän kasvun ohjelmaa, jota toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla.
Hoitoon pääsyn kannalta on merkittävää, että eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista (StVM 21/2022 vp—HE 74/2022 vp). Uudistus tulee voimaan porrastetusti siten, että 1.9.2023 tulee voimaan 14 vrk:n hoitotakuu ja 1.11.2024 seitsemän vrk:n hoitotakuu. Ensi vuoden osalta uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan 72,7 milj. euroa.
Lisäresurssit, hoitoon pääsyä edistävät kehittämishankkeet sekä hoitotakuun kiristäminen ovat erittäin tärkeitä myös erikoissairaanhoidon ruuhkien helpottamiseksi. Saadun selvityksen mukaan erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy on huonontunut vuoden 2020 alusta ensin koronaepidemian vuoksi, minkä jälkeen tilanne on pahentunut mm. koronan aiheuttaman mielenterveyden kuormituksen, henkilöstöpulan sekä hoito- ja palveluketjujen toimimattomuuden vuoksi. Erityisen vaikea hoitoon pääsyn tilanne erikoissairaanhoidossa koskee lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatriaa, silmätauteja ja kirurgiaa. Erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden määrän voimakkaan kasvun arvioidaan aiheutuvan osittain siitä, ettei perustason palveluita ole tarjolla riittävästi.
Valiokunta on tyytyväinen, että jatkossa hoitoon pääsyn enimmäisajat koskevat yhtäläisesti kaikkien sairauksien hoitoa, joten em. lainmuutos tiukentaa hoitoon pääsyn enimmäisaikaa kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen myös mielenterveyden hoidossa. On niin ikään tärkeää, että lasten ja nuorten psyykkinen kuormittuneisuus otetaan huomioon Kestävän kasvun ohjelmassa, kuten myös nuoret, jotka ovat pudonneet opinnoista tai työelämästä koronaepidemian aikana.
Valiokunta painottaa perustason palveluiden parantamista ja etenkin varhaisen puuttumisen, ennalta ehkäisyn sekä matalan kynnyksen palveluiden valtakunnallista kehittämistä. Näin voidaan vähentää kalliiden ja raskaampien palvelujen tarvetta sekä erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä on myös tarpeen rakentaa saavutettava mielenterveys- ja päihdehoidon palvelumalli, joka toimii moniammatillisesti yhteistyössä nuoren elämään kuuluvien tahojen kanssa.
Valiokunta korostaa myös henkilöstöresurssien riittävyyttä, sillä saadun selvityksen mukaan esimerkiksi perus- ja esiopetuksen psykologeista puuttuu rekrytointivaikeuksien vuoksi valtakunnallisesti noin 30 prosenttia ja suurissa kaupungeissa jopa puolet. Koronan aikana kunnat siirsivät koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta terveydenhoitajia koronan jäljitystyöhön, mikä on osaltaan lisännyt koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitovelkaa. Näitä vajeita paikataan nyt mm. edellä mainitulla Suomen kestävän kasvun ohjelmalla. Valiokunta pitää myös tärkeänä koulutuksen sekä henkilöstön osaamisen lisäämistä perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.
Valiokunta painottaa kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä myös mielenterveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä, sillä kunnilla on uudessa sote-rakenteessa keskeinen rooli kuntalaisten hyvinvointia ja terveyden edistämistä tukevien palveluiden järjestäjänä.
Määräraha. Talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä momentin määrärahasta on vähennetty 500 000 euroa, joka on siirretty momentille 32.01.03 TEK-toimiston työkykykoordinaattoreiden määräaikaiseen resursointiin. Momentin päätösosan toisen kappaleen kohtaan 5) tehdään tätä vastaava korjaus.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 118 000 000 euroa.
Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:
1) enintään 70 000 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4)
2) enintään 10 000 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4)
3) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)
4) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)
5) enintään 3 500 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3)
6) enintään 4 500 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3)
7) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimettyjen, palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 31 786 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 31 786 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 79 427 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4), enintään 14 899 000 euroa hoitotakuu toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4) ja enintään 37 460 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4).
Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja sillä varmistetaan EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavan Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano. Ohjelma on käynnissä vuosina 2021—2025.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2023 II lisätalousarvio | 31 786 000 |
| 2023 talousarvio | 118 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 132 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 45 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 31 786 000 euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 31 786 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 79 427 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4), enintään 14 899 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4) ja enintään 37 460 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4).
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten alueiden tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).
Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden, kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.
| 2023 talousarvio | 3 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 3 milj. euroa, joka vastaa kuluvan sekä aiempien vuosien tasoa.
Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tärkeä tehtävä sote-uudistuksessa, jossa tavoitellaan mm. palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Tutkitulle sosiaalialan tiedolle on siten entistä suurempaa tarvetta.
Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin
3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.
Selvitysosa:Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005, 7 §) mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa.
Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvauksen yhteismäärä maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) käytettäväksi THL:n kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (267/2006) mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona palveluntuottajille ja huolehtii korvauksen käytön valvonnasta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 6 950 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.
| 2023 talousarvio | 7 100 000 |
| 2022 talousarvio | 7 100 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin
3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.