Talousarvioesitys 2023
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 937 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta sekä niille asetetuista tavoitteista.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Päihdeäitien palvelut | -150 |
| Päihteitä käyttävien äitien palvelut (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen | -1 000 |
| Ruoka-apu toiminnan kehittäminen ja järjestäminen, jatkaminen vuonna 2023 | 1 000 |
| Saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa vahvistetaan ja kehitetään (HO 2019) | -2 000 |
| Sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma: Hyvän työn edellytysten ohjelma | 1 500 |
| Matkustussäästö | -65 |
| Yhteensä | -3 715 |
| 2023 talousarvio | 2 937 000 |
| 2022 talousarvio | 6 652 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 042 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 5 937 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 937 000 euroon nähden aiheutuu päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamisesta.
| 2023 talousarvio | 5 937 000 |
| 2022 talousarvio | 6 652 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 042 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Päihteitä käyttävien äitien palvelut.Talousarvioon sisältyi vuosina 2018—2022 vuosittainen 3 milj. euron määräraha, jonka tarkoituksena oli turvata päihteitä käyttävien äitien hoito ja kuntoutus ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Palveluiden järjestäminen on vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueiden vastuulla. THL:n arvion mukaan raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemien palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja sisällöissä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Osa erityisryhmästä jää täysin tunnistamatta ja ohjautumatta palvelujen piiriin. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että vuosina 2021—2023 toteutetaan STM:n ja THL:n yhteistyönä valtakunnallinen kehittämishankekokonaisuus, jonka yhteydessä kehitetään kohderyhmän palveluketjuja ja -kokonaisuuksia ja tehostetaan raskauden aikaisen päihteidenkäytön tunnistamista viidessä aluehankkeessa.
On myös tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamiseen osoitetaan vielä 3 milj. euron määräraha.
Valiokunta painottaa, että päihdeäitien palveluohjauksen, palvelujen ja palveluketjujen tulee toimia jatkossa saumattomasti ja että palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan huolellisesti. Valiokunnan mielestä on perusteltua, että päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden ympärivuorokautinen kuntoutus määritellään jatkossa yhden hyvinvointialueen vastuulle. Valtakunnallinen vaativan hoidon osaaminen vahvistaa sikiövaurioiden ja huostaanottojen ehkäisyä.
Ruoka-apu.Valtiovarainvaliokunta on osoittanut useita kertoja lisäresursseja ruoka-aputoimintaan ja pitänyt tärkeänä, että toiminta saadaan kestävälle pohjalle siten, ettei se ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. Valiokunta on myös pitänyt tärkeänä toimintamallia, joka edistää osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin (VaVM 20/2019 vp, VaVM 36/2020 vp). Sosiaali- ja terveysministeriö on tuottanut ruoka-apuun liittyvän selvityksen vuonna 2021. Sen ehdotusten mukaisesti on lähdetty kehittämään järjestöpohjaista koordinaatiota erillisellä kehittämishankkeella. Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa yhteneväisin perustein.
Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha ruoka-aputoiminnan kehittämiseen, järjestämiseen ja jatkamiseen. Rahoituksella on tarkoitus mm. jatkokehittää ruoka-aputoimijoiden koordinaatiohanketta ja valmistella eduskunnan edellyttämän pysyvämmän rahoitusjärjestelmän mahdollisia vaihtoehtoja. Ruoka-avun merkitys ja kysyntä ovat kasvaneet entisestään koronaepidemian ja kustannusten ja ruoan hinnan nousun vuoksi, minkä lisäksi Ukrainasta saapuneet pakolaiset ovat lisänneet ruoka-avun kysyntää. Samanaikaisesti kysynnän kasvaessa hävikkiruoan saatavuus on vähentynyt, ja monet toimijat ovat joutuneet vähentämään ruoka-apua. Vaikka ruoka-apu on tarkoitettu ensisijaisesti hätäavuksi, siitä on tullut monille välttämätön pitkäaikaisen avun muoto.
Valiokunta pitää tärkeänä, että ruoka-avun kehittämistä jatketaan määrätietoisesti kehittämällä mm. osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia malleja sekä matalan kynnyksen sosiaali- ym. palveluja. On niin ikään tärkeää hyödyntää hyviä käytäntöjä ja tehostaa hävikkiruoan hyödyntämistä.
Ruoka-aputoiminta on monin tavoin vakiintunutta, mutta koska se ei ole lakisääteistä, toiminta on vaarassa jäädä väliinputoajaksi sote-palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille. Valiokunta pitää siksi välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ruoka-aputoiminnan järjestämistä niin, että palvelujen järjestämisvastuut selkeytyvät ja palvelujen jatkuvuus, kehittäminen sekä rahoitus turvataan yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ruoka-aputoimintaan edistämään palvelun kehittymistä hyvinvointialueilla.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 6 937 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeiden tarkastuksista ja valvonnoista aiheutuviin menoihin
8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti
9) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.