Talousarvioesitys 2023
40. Yritysten erityisrahoitus
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla, uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla sekä toimintakykyisen vienninrahoitusjärjestelmän ylläpitämisellä.
Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys sille, että Suomeen saadaan lisää aloittavia yrityksiä sekä kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä ja että vientiyrityksillä on rahoituksen puolesta tasaveroiset kilpailuedellytykset. Ministeriö edistää kasvurahoitusta, yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamista, vihreän siirtymän rahoitusta sekä InvestEU- ja muun EU-rahoituksen hyödyntämistä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Tavoitteena on täydentää yksityistä rahoitusta sekä katalysoida yksityistä rahoitusta eri toimenpitein sekä turvata julkisen vienninrahoitusjärjestelmän toimintaedellytykset. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2023:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle | |||
| — Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 1 197 | 1 000 | 1 250 |
| — Venture-sijoitukset/BKT (%) | 0,29 | > 0,35 | > 0,42 |
(41.) Avustus digitaaliseen lentopaikkatoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 2 500 000 |
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Enontekiön kunnan alueella tehtäviin sähköverkon korvausinvestointeihin v. 2021 myönnetystä 7 000 000 euron avustuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 750 | 700 | 850 | 4 000 | 6 300 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maksatusten tarkistus | 50 |
| Yhteensä | 50 |
| 2023 talousarvio | 750 000 |
| 2022 talousarvio | 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 450 000 euroa talousarvioesityksen 750 000 euroon nähden aiheutuu investointihankkeen maksatuksen aikaistumisesta.
| 2023 talousarvio | 1 200 000 |
| 2022 talousarvio | 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) perusteella Enontekiön alueelle sähköverkon korvausinvestointiin myönnetyn avustuksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
(44.) Tapahtumatakuu (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 100 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 844 397 |
46. Yöjunarungon vaunukaluston hankinta (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 490 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välisen yöjunarungon vaunukaluston hankintaa koskevasta sopimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään v. 2022 lisätalousarviossa myönnetystä 40 000 000 euron valtuudesta yöjunarungon vaunukaluston hankinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Hankinta perustuu liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n väliseen sopimukseen, jonka perusteella VR-Yhtymä Oy hankkii uuden yöjunarungon vaunukaluston yöjunaliikenteen palvelutason parantamiseksi. Kyseessä on yhdeksän makuuvaunun ja kahdeksan autovaunun kokonaisuus.
Määrärahan käyttäjä on liikenne- ja viestintäministeriö.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 490 | 2 090 | 3 394 | 22 524 | 28 498 |
| 2023 talousarvio | 490 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 490 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välisen yöjunarungon vaunukaluston hankintaa koskevasta sopimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 65 071 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:
1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen
2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Valtio korvaa antamansa sitoumuksen perusteella Finnvera Oyj:lle 50 % tai 80 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä. Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömät.
Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän 6 700 rahoituspäätöstä v. 2023. Rahoitusta saavien kasvavien yritysten osuus arvioidaan olevan 2 200. Finnvera Oyj:llä on noin 25 800 asiakasta, joista alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %.
Vaikuttavuus
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Luotto- ja takaustappiositoumusten piirissä olevien hankkeiden kokonaismäärä (mrd. euroa) | 3,2 | 2,2 | 2,2 |
| — josta Finnveran myöntämä rahoitus (mrd. euroa ja %) | 1,5 (46 %) | 1,1 (50 %) | 1,1 (50 %) |
| — josta pankkien ja muun rahoituksen osuus (mrd. euroa ja %) | 1,7 (54 %) | 1,1 (50 %) | 1,1 (50 %) |
| Aloittavien yritysten määrä (kpl) | 2 399 | 2 400 | 2 400 |
| Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) | 8 599 | 9 000 | 9 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkotukien lakkaaminen | -46 |
| Tappiokorvausten pienentyminen | -131 862 |
| Yhteensä | -131 908 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 65 071 000 |
| 2022 talousarvio | 196 979 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 943 057 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 65 071 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 1—3 kohtien nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti:
1) Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen
2) Finnvera Oyj:lle maksettavaan korkotukeen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tappiokorvausten ennakoitua maltillisemmasta toteutumisesta.
| 2023 II lisätalousarvio | -20 000 000 |
| 2023 talousarvio | 65 071 000 |
| 2022 tilinpäätös | 36 534 458 |
| 2021 tilinpäätös | 34 943 057 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 42 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen julkisesti tuetun vienninrahoitusjärjestelmän olemassaolon, myötävaikuttaa vientiin perustuvaan suotuisaan työllisyys- ja talouskehitykseen sekä edesauttaa vienninrahoitukseen liittyvien korkoriskien hallintaa.
Korontasauksessa Suomen Vientiluotto Oy solmii korontasaussopimuksia luotto- tai rahoituslaitoksen kanssa tai tekee korontasauspäätöksiä. Korontasauksessa luotto- tai rahoituslaitos tai Suomen Vientiluotto Oy maksaa valtiolle korontasausluoton mukaista kiinteää korkoa ja valtio maksaa Suomen Vientiluotto Oy:lle tai luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden, viitekorkoa lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1547/2011) säädettävällä lisällä.
Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on edistää Suomen taloudellista kehitystä turvaamalla suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasausluottoja koskevia korontasaussopimuksia tai näitä vastaavia korontasauspäätöksiä enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 33 mrd. euron pääoma-arvosta.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Uudet korontasaussitoumukset1) (milj. euroa) | 214 | 600 | 1 000 |
| Korontasaussitoumukset vuoden lopussa2) (milj. euroa) | 9 337 | 10 600 | 11 600 |
1) Sisältää Vientiluoton solmimat kiinteäkorkoiset luottosopimukset sekä pankkien solmimat korontasausluotot.
2) Sisältää Vientiluoton korontasaussopimukset ja -päätökset sekä luotto- ja korontasausvaraukset.
Korontasaussitoumuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vientiluottojen korkotuki | 12 400 | 21 800 | 29 000 | 34 700 | 97 900 |
| Suojausmenot | 30 000 | 19 400 | 21 100 | 19 600 | 90 100 |
| Menot yhteensä | 42 400 | 41 200 | 50 100 | 54 300 | 188 000 |
Korontasaustoiminnasta valtiolle kertyvät korkohyvitykset tuloutuvat momentille 12.32.99. Korontasaustoiminnan arvioidaan olevan 1,8 milj. euroa ylijäämäinen v. 2023 (v. 2021: 27,5 milj. euroa, v. 2022: 11,8 milj. euroa).
Korontasaussitoumuksista valtiolle kertyvät tulot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Korkohyvitykset | 40 600 | 36 200 | 45 700 | 56 000 | 178 500 |
| Suojaustulot | 3 600 | 5 600 | 4 500 | 3 800 | 17 500 |
| Tulot yhteensä | 44 200 | 41 800 | 50 200 | 59 800 | 196 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luottokannan ja korkotason muutokset | -48 300 |
| Yhteensä | -48 300 |
| 2023 talousarvio | 42 400 000 |
| 2022 talousarvio | 90 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 79 232 466 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 42 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista ja -päätöksistä aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion ja alijäämäkorvauksen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 36 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu korkotason muutoksista.
| 2023 I lisätalousarvio | 36 200 000 |
| 2023 talousarvio | 42 400 000 |
| 2022 talousarvio | 90 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 79 232 466 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 36 200 000 euroa.
49. Takautuvasti maksettava sähköhyvitys (arviomääräraha)
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään 388 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä annetun lain mukaisten kustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä.
Hallitus on valmistellut energiamarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen johdosta ja sen seurauksena sähköenergian kohonneen hinnan vuoksi esityksen takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä.
Takautuvasti maksettava sähköhyvitys maksettaisiin käyttöpaikkakohtaisesti, pohjautuen marras- ja joulukuun 2022 sähkönkulutukseen ja ottamalla huomioon marras—tammikuun asiakaskohtainen sähköenergian hinta. Tukea maksettaisiin laissa tarkemmin määritelty tietty osuus omavastuun ylittävältä osalta, kuukausikohtaiseen enimmäismäärään saakka laskennallisesti marras—helmikuun ajalta. Tuki kohdistuisi niihin sähkösopimuksiin, joiden sähköenergianhinta on ylittänyt tietyn laissa tarkemmin määritellyn hinnan (snt/kWh). Tuki maksettaisiin kuluttajille sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemänä hyvityksenä sähköenergialaskulla ja se kohdistuisi pääasiassa kuluttaja-asiakkaisiin.
Takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen ja avustuksiin asuntoyhteisöille takautuvasta sähköhyvityksestä sähkökeskuslämmitykseen ja niiden toimeenpanoon on budjetoitu yhteensä 414 875 000 euroa momenteille 28.20.01, 32.01.09, 32.40.49, 35.20.01 ja 35.20.54.
| 2023 I lisätalousarvio | 388 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään 388 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä annetun lain mukaisten kustannusten maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 100 000 000 euroa.
Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarkentuneesta maksatusarviosta.
| 2023 II lisätalousarvio | -100 000 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 388 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 100 000 000 euroa.
Momentin määräraha muutetaan kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää valtion vastuiden maksamiseen Valtiontakuurahastolle, mikäli erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat tai Valtiontakuurahaston varat eivät riitä kattamaan Finnvera Oyj:n tappiollista erillistulosta.
| 2023 talousarvio | 20 000 |
| 2022 talousarvio | 20 000 |
| 2021 tilinpäätös | 400 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 20 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) 4 §:n mukaisten valtion vastuiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 13 134 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää huoltovarmuuspanostuksista aiheutuvien menojen maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu siirrosta Huoltovarmuusrahastoon. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi Huoltovarmuuskeskukselle tehtäväksi hankkia valtion varmuusvarastoon kesäkaudella 2022 polttoturvetta energiamäärältään yhteensä n. 1,1 TWh. Hankinta toteutettiin Huoltovarmuuskeskuksen jo aiemmin päättämien ja tekemien polttoturpeen varmuusvarastohankintojen lisäksi.
| 2023 II lisätalousarvio | 13 134 000 |
| 2023 talousarvio | 20 000 |
| 2022 tilinpäätös | — |
| 2021 tilinpäätös | 400 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 13 134 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää huoltovarmuuspanostuksista aiheutuvien menojen maksamiseen Huoltovarmuusrahastolle.
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.
Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 10 000 |
| 2022 talousarvio | 10 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa.
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.
Selvitysosa:Business Finland Venture Capital Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, jotka sijoittavat alkaviin kasvuhakuisiin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina ja yksityisten sijoittajien pitkäjänteinen osallistuminen alkavien yrityksien sijoitustoimintaan.
Tunnuslukuja
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Uudet rahastosijoitukset (kpl) | - | 1—3 | 1—3 |
| Business Finland Venture Capital Oy:n rahastosijoituskohteiden vuosittainen pääomanlisäys, milj. euroa | 7 | 45 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vähentynyt pääoman tarve (siirto momentilta 32.20.83) | 600 |
| Yhteensä | 600 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 20 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 30 000 000 |
| 2022 talousarvio | 19 400 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 100 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 110 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 90 000 000 euroa teollisuus- ja elinkeinopoliittisiin valtiontukea sisältäviin suoriin pääomasijoituksiin. Yhtiö voi EU:n valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa suorissa sijoituksissa suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 90 000 000 euroa talousarvioesityksen 20 000 000 euroon nähden aiheutuu uudesta EU:n valtiontukea sisältävästä teollisuus- ja elinkeinopoliittisesta suorasijoitusinstrumentista.
Business Finland Venture Capital Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, jotka sijoittavat alkaviin kasvuhakuisiin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina ja yksityisten sijoittajien pitkäjänteinen osallistuminen alkavien yrityksien sijoitustoimintaan.
Lisäksi koronapandemian jälkeisessä ja muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa on tarve uudelle EU:n valtiontukisääntöjen mukaiselle tukea sisältävälle teollisuus- ja elinkeinopoliittiselle suorasijoitusinstrumentille. Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa yhtiölle valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamana erityisin painavin perustein yksittäisiä valtiontukea sisältäviä oman pääoman ehtoisia sijoituksia koskevia toimeksiantoja suomalaisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi. Sijoitus voidaan toteuttaa vasta Euroopan komission hyväksyttyä päätöksen. Suorasijoitusinstrumenttiin varattu määräraha on tarkoitus palauttaa takaisin valtiolle, kun Business Finland Venture Capital Oy on irtautunut sijoituksista. Palautettavan määrärahan suuruus riippuu sijoituksia vastaavan palautuvan pääoman määrästä ja tuotoista.
| 2023 talousarvio | 110 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 30 000 000 |
| 2022 talousarvio | 19 400 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 110 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Business Finland Venture Capital Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 90 000 000 euroa teollisuus- ja elinkeinopoliittisiin valtiontukea sisältäviin suoriin pääomasijoituksiin. Yhtiö voi EU:n valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa suorissa sijoituksissa suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 73 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin.
Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy rahoitti vuosina 2009—2012 luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen valtion Suomen Vientiluotto Oy:lle myöntämillä lainoilla. Kiinteäkorkoisiin luottoihin Valtiokonttori teki korko- ja valuuttasuojauksia.
Suomen Vientiluotto Oy maksoi takaisin Suomen valtiolle jälleenrahoitustoimintaa varten myönnetyt lainat v. 2018 lukuun ottamatta yhtä lainaa.
Lainojen takaisinmaksun yhteydessä Suomen Vientiluotto Oy ja valtio allekirjoittivat hankekohtaiset tuotonvaihto- tai tuotontasaussopimukset. Kiinteäkorkoisia luottoja koskevista tuotonvaihtosopimuksista valtiolle voi syntyä kuluja, jos tuotonvaihtosopimuksen mukainen Suomen Vientiluotto Oy:n maksama kiinteä korko on alhaisempi kuin valtion maksama vaihtuva korko. Tämän lisäksi valtiolle aiheutuu kustannuksia suojaustoimenpiteistä. Tuotontasaussopimuksista valtiolle ei synny kustannuksia.
Tuotonvaihtosopimuksista ja suojaustoimenpiteistä kertyvät korko- ja suojaustulot tuloutuvat momentille 13.01.05. Toiminnan arvioidaan olevan 3,4 milj. euroa ylijäämäinen v. 2023 (v. 2022: 5,0 milj. euroa).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Korkotason muutokset | -1 537 |
| Suojauskulut ja muut muutokset | -844 |
| Yhteensä | -2 381 |
| 2023 talousarvio | 73 000 |
| 2022 talousarvio | 2 454 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 038 323 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 73 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tuotonvaihtosopimusten perusteella syntyneisiin kuluihin.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valuuttakurssimuutoksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 5 000 |
| 2023 talousarvio | 73 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 043 344 |
| 2021 tilinpäätös | 6 038 323 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 5 000 euroa.