Talousarvioesitys 2023
30. Työllisyys ja yrittäjyys
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 %. Puoliväliriihessä ja sitä ennen päätettyihin toimenpiteisiin sisältyy systeeminen muutos kohti pohjoismaista työvoimapalvelumallia, toimenpiteet yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, palkkatuen uudistaminen ja rekrytointitukikokeilu, Työkanava Oy:n perustaminen osatyökykyisten työllistämiseksi, työvoimapalvelujen siirto kuntiin, ohjaamotoiminnan kehittäminen, jatkuvan oppimisen uudistamistyö, kotouttaminen ja työperäinen maahanmuutto, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, hankintojen vauhdittaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy, työkykyohjelman laajennus sekä muut kohtaantoa ja työvoiman saatavuutta tukevat toimenpiteet.
Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset voivat heijastua työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan esimerkiksi ukrainalaisten työnhakijoiden palveluiden tarpeena, Venäjän vastaisista pakotteista kärsivien yritysten tuen tai toiminnan uudelleenkohdentamisen kautta sekä muiden yleiseen taloustilanteeseen heijastuvien vaikutusten kautta. Alkuvuodesta 2020 laajalle levinneen koronavirusepidemian taloudelliset vaikutukset saattavat heijastua jossain määrin vielä vuonna 2023 harjoitettavaan työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (sisältää kokonaan tai osin momentilta 32.30.51 rahoitettavat palvelut, laskentaperuste: talousarviovuodelle esitetyt määrärahat)
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Palkkatuettu työ1) | |||
| — Valtionhallinto | 481 | 500 | 500 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät2) | 6 726 | 7 550 | 3 000 |
| — Yksityinen sektori | 13 499 | 14 400 | 9 000 |
| Starttiraha3) | 3 504 | 2 400 | 1 900 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta3) | 11 119 | 11 400 | 9 000 |
| — Ammatillinen koulutus | 4 401 | 5 100 | 1 500 |
| — Kotoutumiskoulutus | 6 718 | 6 300 | 7 500 |
| Valmennukset | 2 091 | 3 950 | 1 800 |
| Yhteensä | 37 420 | 40 200 | 25 200 |
| Työkokeilut | 5 592 | 6 000 | 6 000 |
| Yhteensä | 43 012 | 46 200 | 31 200 |
1) 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen arvioidaan korvaavan osan palkkatuetusta työstä.
2) Kuntien ja kuntayhtymien palkkatuessa on mukana vuosien 2021—2022 luvuissa kuntien velvoitetyöllistäminen. Velvoitetyöllistämisen rahoitus on siirretty momentille 32.30.55.
3) Starttirahan ja työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahoista rahoitettava starttiraha ja työvoimakoulutus.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2023:
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
| — Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) | 57 | 45 | 45 |
| —Työnantajayritysten määrä (lkm) | 87 000 | 87 000 | 87 000 |
| Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
| — Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 41,3 | < 38 | < 38 |
Alueiden kehittäminen on valtion, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu alueiden erilaisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Aluekehittämisessä eri toimijoiden tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Alueiden kehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tuetaan EU:n ohjelmakausille 2014—2020 ja 2021—2027 laadittujen ohjelmien toteutuksella.
Valtioneuvoston aluekehittämispäätös vuosille 2020—2023 sisältää viisi painopistettä, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet, uudistuva elinkeinoelämä ja tki-toiminnan vauhdittaminen, osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana, osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy. Ministeriöt huomioivat aluekehittämispäätöksen tavoitteet omassa ja hallinnonalansa toimissa.
Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämispäätöksen omassa strategia- ja ohjelmatyössään ja toteuttavat päätöstä yhdessä kaupunkien, kuntien sekä muiden aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Aluekehittämisen painotukset ja tavoitteet maakunnissa määritellään maakuntaohjelmassa. Pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin perustuva maakuntaohjelma tarkentaa maakunnan aluekehittämiseen liittyviä tavoitteita ja niiden toimeenpanoa lähivuosina. Maakunnan alueella toimivien viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelma ja edistää sen toteuttamista.
Valtakunnan tasolla aluekehittämisen kokonaisuudesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, joka yhteensovittaa ja linjaa alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta ja vaikuttavuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on seurata valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toteuttamista, edistää valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, ennakoida ja seurata aluekehitystä ja käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä uudistuksia.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on mm. vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet. EAKR-toimien avulla kehitetään alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukevat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. JTF-toimien avulla tuetaan niitä alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
32. Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 3 190 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 190 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Vuoden 2022 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen kohdentuu ohjaamojen monialaisuuden vahvistamiseen (RRF pilari3) varattuun määrärahaan. Peruuttaminen johtuu määrärahatarpeen siirtymisestä vuodelle 2024.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2022 tilinpäätös | 3 190 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 190 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Vuoden 2022 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.
33. Turveyrittäjien avustaminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 30 585 000 euroa.
Momentin määrärahaa saa käyttää turveliiketoimintaa harjoittaville yrittäjille maksettaviin avustuksiin tai muuhun sopeutusrahaan.
Selvitysosa:Turpeen energiakäyttö on laskenut ennakoitua nopeammin. Kehityskulun seurauksena turvealan yritykset ja yrittäjät ovat ajautuneet asemaan, jossa turvealalla ei ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä.
Momentin määrärahaa kohdennetaan turvetuotannosta luopuville yrittäjille.
Momentin määrärahan lisäksi turveyritysten ja -yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan talousarvion momenteilta 30.40.22, 30.40.47, 32.01.02, 32.01.03, 32.30.42, 32.30.51 ja EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksella.
| 2023 talousarvio | 30 585 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | 30 585 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 30 585 000 euroa.
Momentin määrärahaa saa käyttää turveliiketoimintaa harjoittaville yrittäjille maksettaviin avustuksiin tai muuhun sopeutusrahaan.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu avustusten tarkentuneista arvioista.
| 2023 I lisätalousarvio | -10 000 000 |
| 2023 talousarvio | 30 585 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | 30 585 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) Talent Hub -toiminnan tukemiseen
2) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
3) kulutusmenojen maksamiseen
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Kutilan kanavan rakentamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle vuonna 2023 ja sen jälkeen menoja yhteensä enintään 12 500 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Kutilan kanavan rakentamiseen ja Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vuoden 2023 sitoumukset | 500 000 | 5 000 000 | 5 000 000 | 2 000 000 | 12 500 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (HO 2019 kertaluonteinen) | -9 000 |
| Aluekehitysrahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -6 300 |
| KEINO-osaamiskeskus (HO 2019 kertaluonteinen) | -4 000 |
| KEINO-osaamiskeskus (siirto momentilta 32.01.01) | 180 |
| Kutilan kanavan rakentaminen | 500 |
| Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | -7 700 |
| Talent Hub -rahoitus | -2 000 |
| Varautuminen ÄRM-tilanteisiin (HO 2019 kertaluonteinen) | -8 600 |
| Yhteensä | -36 920 |
| 2023 talousarvio | 1 500 000 |
| 2022 talousarvio | 38 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 52 100 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
6) 6 000 000 euroa Kalajoen Marinan vierassataman toteuttamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).
Lisäys talousarvioesityksen 1 500 000 euroon nähden on 7 000 000 euroa, mistä 6 000 000 euroa aiheutuu Kalajoen Marinan vierassataman toteuttamisesta ja 1 000 000 euroa matkailun tukemisesta.
| 2023 talousarvio | 8 500 000 |
| 2022 talousarvio | 38 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 52 100 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta 150 000 euroa Utsjoelle suunniteltua Lohikeskusta koskevan selvityksen tekemiseen ja 50 000 euroa Söderfjärdenin maailmanperintöalue Meteorian kehittämiseen.
Valiokunta lisää momentin perustelujen päätösosaan kohdan 7, jonka mukaan määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti alueellista elinvoimaa edistävien määräaikaisten hankkeiden avustamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti:
1) Talent Hub -toiminnan tukemiseen
2) Kutilan kanavan rakentamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
3) kulutusmenojen maksamiseen
4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen
5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua
6) 6 000 000 euroa Kalajoen Marinan vierassataman toteuttamiseen
7) Alueellista elinvoimaa edistävien määräaikaisten hankkeiden avustamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Kutilan kanavan rakentamiseksi saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle vuonna 2023 ja sen jälkeen menoja yhteensä enintään 12 500 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja valtuutta saa käyttää myös alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
8) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
9) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
10) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin valtuuskohta muutetaan seuraavaksi:
Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle vuonna 2023 ja sen jälkeen menoja yhteensä enintään 28 606 000 eurolla.
Valtuudesta 16 106 000 euroa on varattu käytettäväksi ensi sijassa ulkorajamaakunnissa alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti.
Valtuudesta 12 500 000 euroa on varattu Kutilan kanavan rakentamiseen.
Selvitysosa:Valtuuden lisäys 16 106 000 eurolla aiheutuu Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden siirrosta momentilta 32.30.64 käytettäväksi kansallisena alueiden kehittämisen rahoituksena.
Valtuuden lisäyksestä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 1 610 000 euroa vuonna 2024, 4 832 000 euroa vuonna 2025, 4 832 000 euroa vuonna 2026 ja 4 832 000 euroa vuonna 2027.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 8 700 000 |
| 2022 talousarvio | 38 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 52 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja valtuutta saa käyttää myös alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti:
8) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä niihin sisältyviin investointeihin
9) kuntien ja kuntayhtymien toteuttamiin yritysten toimintaedellytyksiä tukeviin perusrakenteen investointihankkeisiin
10) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin valtuuskohta muutetaan seuraavaksi:
Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle vuonna 2023 ja sen jälkeen menoja yhteensä enintään 28 606 000 eurolla.
Valtuudesta 16 106 000 euroa on varattu käytettäväksi ensi sijassa ulkorajamaakunnissa alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021) mukaisesti.
Valtuudesta 12 500 000 euroa on varattu Kutilan kanavan rakentamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 3 221 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 3 221 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 8 700 000 |
| 2022 tilinpäätös | 38 420 000 |
| 2021 tilinpäätös | 52 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 3 221 000 euroa.
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:Erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määrärahaa kohdennetaan yhtiölle kompensoimaan osatyökykyisten alentunutta työkykyä, osaamista ja tuottavuutta.
| 2023 talousarvio | 10 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (242/2022) mukaisesti maksettavaan yleisavustukseen osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 25 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määrärahaa saa käyttää EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarausta koskevan EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 artiklan 15 mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 24 000 000 eurolla.
Momentin määrärahasta on varattu 2 030 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentin määrärahasta ja valtuudesta 9 000 000 euroa on varattu EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarauksen toimeenpanoon.
Selvitysosa:Momentin valtuudesta käytetään 10 000 000 euroa alueelliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Rahoitusta kohdennetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön yritysten kanssa. Lisäksi rahoitusta kohdennetaan pienten yritysten, arvoverkostoissa toimivien pk-yritysten ja tutkimuslähtöisten aloittavien yritysten innovaatiotoimintaan sekä olemassa olevien teknologioiden ja uusien ratkaisujen nykyistä nopeampaan hyödyntämiseen. Tavoitteena on aktivoida enemmän pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan ja samalla parantaa näiden yritysten innovaatiokyvykkyyttä tukemaan markkina- ja asiakaslähtöistä arvonluontia. Toimenpiteet tukevat kansallisen TKI-tiekartan tavoitteiden saavuttamista.
Momentin valtuudesta käytetään 2 000 000 euroa hallitusohjelman mukaisesti pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yritysten kehittämisavustuksiin. Kasvun kiihdyttämisohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen.
Momentin valtuudesta ja määrärahasta käytetään 9 000 000 euroa EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarauksen toimeenpanoon. Määräraha käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta pk-yrityksille aiheutuvien taloudellisten haittojen vähentämiseen.
Momentin valtuudesta käytetään 3 000 000 euroa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kehittämishankkeisiin.
Momentin määrärahasta 2 030 000 euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavaa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 11 130 | 5 700 | 1 070 | - | 17 900 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 13 900 | 6 400 | 2 930 | 770 | 24 000 |
| Menot yhteensä | 25 030 | 12 100 | 4 000 | 770 | 41 900 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus | 4 000 |
| Brexit-mukautusvaraus | 9 000 |
| Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kehittämishankkeet | 600 |
| Kasvun kiihdyttämisohjelma (RRF pilari3) | 2 030 |
| Maksatuksen tarkistukset | -27 530 |
| Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) | 800 |
| Turveyrittäjille myönnettävien yritysten kehittämisavustusten maksatukset | 700 |
| Uudelleenkohdennus | -200 |
| Yhteensä | -10 600 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 25 030 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 35 630 000 |
| 2021 tilinpäätös | 50 153 102 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 7 800 000 eurolla.
Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan neljänneksi kappaleeksi.
| 2023 talousarvio | 25 030 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -16 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 35 630 000 |
| 2021 tilinpäätös | 50 153 102 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 25 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021—2028 annetun lain (758/2021) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määrärahaa saa käyttää EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarausta koskevan EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1755 artiklan 15 mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa uusia sitoumuksia tehdä enintään 24 000 000 eurolla.
Momentin määrärahasta on varattu 2 030 000 euroa kasvun kiihdyttämisohjelman toimeenpanoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Momentin määrärahasta ja valtuudesta 9 000 000 euroa on varattu EU:n yleisen talousarvion brexit-mukautusvarauksen toimeenpanoon.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023 enintään 7 800 000 eurolla.
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2020—2022 annetun valtioneuvoston asetuksen (1193/2020) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan matkan pituuden mukaan määräytyvänä prosenttiosuutena (9—20 %) hyväksytyistä kustannuksista.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
Määrärahasta käytetään 300 000 euroa alueellisen kuljetustuen laajentamiseen Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kuntiin. Alueellisesta kuljetustuesta annetaan vuonna 2022 uusi asetus, jossa laajennus huomioidaan. Asetus koskisi kuljetuskustannuksia vuodesta 2023 alkaen. Vuoden 2023 määrärahasta maksetaan kuljetustukea vuoden 2023 kuljetuskustannuksista. Koska kuljetustukea haetaan ja maksetaan jälkikäteen vuosittain aina edellisen vuoden kuljetuskustannuksista, maksettaisiin kuljetustukea laajennetulle alueelle vasta vuonna 2024.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellisen kuljetustuen laajentaminen (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala) | 300 |
| Yhteensä | 300 |
| 2023 talousarvio | 6 300 000 |
| 2022 talousarvio | 6 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2020—2022 annetun valtioneuvoston asetuksen (1193/2020) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
(45.) Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 II lisätalousarvio | -160 000 |
| 2022 talousarvio | 9 110 000 |
| 2021 tilinpäätös | 20 000 000 |
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 182 902 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta
3) palkkatuen maksamiseen
4) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
5) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 5) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2023 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2023 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Asiantuntija-arvioinnit | 3 000 000 |
| Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) | 14 800 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta | |
| — Ammatillinen koulutus (1,3 milj. otp) | 18 200 000 |
| — Kotoutumiskoulutus (1,6 milj. otp) | 53 792 000 |
| Yhteensä | 71 992 000 |
| Starttiraha (2 400 htv) | 17 500 000 |
| Palkkatuettu työ | |
| — Valtionhallinto (enintään 250 htv) | 5 750 000 |
| — Kunnat ja kuntayhtymät (3 000 htv) | 12 750 000 |
| — Yksityinen sektori (9 000 htv) | 37 310 000 |
| Yhteensä | 55 810 000 |
| Työllisyyspoliittinen avustus | 4 000 000 |
| Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
| Korvaukset | 700 000 |
| Vakuutusturva | 950 000 |
| Työnvälitys-, tieto- ja neuvontapalvelut | 900 000 |
| Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 250 000 |
| Kaikki yhteensä | 182 902 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| — 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 41,5 | < 39 | < 39 |
| — 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 47,1 | < 45 | < 45 |
| — 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 27,4 | < 26 | < 26 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 55 000 | 9 500 | 500 | - | 65 000 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
| Menot yhteensä | 55 000 | 64 500 | 10 000 | 500 | 130 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 3 900 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 179 002 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hankinnoilla työllistämisen -koordinaatiohanke (siirto momentilta 32.01.40) | 26 |
| Hoitajamitoituksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen | -10 530 |
| Jatkuvan oppimisen osaamiskeskuksen rahoitus (siirto momentille 29.01.04) | -10 000 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 33.20.50) | 320 |
| Korkeakoulututkintoon johtava työvoimakoulutus (siirto momentilta 33.20.52) | 760 |
| Kotoutumiskoulutus | 1 359 |
| Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentille 28.40.01) | -130 |
| Kuntakokeilujen vuosien 2023—2024 jatkon rahoitus (siirto momentille 32.01.03) | -2 133 |
| ONNI-hankkeen vakinaistaminen (siirto momentille 32.01.03) | -2 500 |
| Pakolaiskiintiö 1 050 henkilön tasoon | 264 |
| Palkkatuen käytön rajoittaminen | -10 000 |
| Perhevapaalta töihin -hanke | -2 000 |
| Perhevapaalta töihin -hanke (siirto momentilta 32.01.02) | 220 |
| Pk-yritysten rekrytukikokeilun päättyminen | -11 650 |
| TE-digihanke (siirto momentille 32.01.10) | -15 000 |
| Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen | 2 250 |
| Toimet työurien pidentämiseksi (siirto momentille 32.30.55) | -10 800 |
| Turveyrittäjien ja -työntekijöiden uudelleen työllistymisen tuki | -500 |
| Työkykyohjelman päättyminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 000 |
| Työllisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -1 000 |
| Valtionhallintoon työllistettyjen htv-kiintiö (siirto momentille 32.01.03) | -9 300 |
| Siirtyvien erien taso (HO 2019) | 220 |
| Uudelleenkohdennus | -16 500 |
| Yhteensä | -101 624 |
| 2023 talousarvio | 182 902 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 202 362 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 182 902 000 euroon nähden on 19 460 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 21 460 000 euroa Ukrainasta saapuneiden tilapäistä suojelua saavien kotoutumiskoulutuksen hankintaan sekä vähennyksenä 2 000 000 euroa palveluprosessin muutoksesta työttömien opiskeluun liittyvän sääntelyn johdosta siirtona momentille 32.01.03.
| 2023 talousarvio | 202 362 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -1 591 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määrärahaksi ehdotetaan 202,4 milj. euroa, mikä on 82,2 milj. euroa vähemmän vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahataso laskee mm. kertaluonteisten lisäysten poistumisesta ja uudelleenkohdennuksista johtuen.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetuin lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Koska asian käsittely on kesken, aiheuttaa se momentille seuraavat muutokset:
- — lisätään 10 000 000 euroa (Palkkatuen käytön rajoittaminen)
- — vähennetään 2 250 000 euroa (Toimet 55 vuotta täyttäneiden työllistymiseen)
- — siirretään 10 800 000 momentilta 32.30.55 (Toimet työurien pidentämiseksi)
Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen (syksy 2022) ennusteen mukaan työllisyysaste tulee olemaan 73,9 prosenttia vuonna 2022, 73,8 prosenttia vuonna 2023 ja 74,1 prosenttia vuonna 2024. Valiokunta toteaa, että hallitus on selvinnyt työllisyyden näkökulmasta maailmanlaajuisista kriiseistä hyvin. Positiiviseen kehitykseen vaikuttaa harjoitettu elvytyspolitiikka. TEM:n uusimman työllisyyskatsauksen mukaan työllisyysaste oli lokakuun lopussa huippulukemissa, 74,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 234 400, mikä oli 26 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 87 700, mikä oli 20 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sen sijaan yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita työnhakijoita oli lokakuun lopussa 51 700, mikä oli 4 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että järjestöjen toiminnalla on tärkeä merkitys kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Valiokunta painottaakin järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen tärkeyttä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviosta rahoitettujen työllisyystoimien vaikutuksista saadaan nykyistä luotettavampia tietoja. Vaikutusten arvioimiseen liittyy paljon epävarmuutta, ja eri tahojen vaikutusarvioinnit poikkeavat toisistaan, mikä vaikeuttaa työllisyystoimien tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä kokonaiskuvan muodostamista. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt kesällä 2022 julkaistussa arviossaan julkisen talouden kehityksestä ja julkisen talouden hoidosta huomiota siihen, että työllisyystoimien käsittely on epäjohdonmukaista ministeriöiden ja hallituksen julkaisuissa. Niissä mm. rinnastetaan työllisyyspotentiaaleja kuvaavia arvioita ja varsinaisia vaikutusarvioita. Epäjohdonmukaisten esittämistapojen takia toimenpiteiden vaikutusten summasta ja tavoitteiden saavuttamisesta on esillä toisistaan poikkeavia arvioita.
Valiokunta kiinnittää huomiota tarkastusvaliokunnan tilaamaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuutta tarkastelleeseen tutkimukseen (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2/2022), jonka mukaan palveluiden kustannusvaikuttavuuden seurannassa on merkittäviä puutteita. Tutkimuksen mukaan aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietoja pitäisi olla saatavilla arviointikäyttöön nykyistä tarkemmalla tasolla, ja niiden tulisi ottaa huomioon mm. erilaiset osallistujat ja palveluiden sisältö. Palvelujen järjestäjien tulisi jatkossa tarkastella kriittisesti niiden palveluiden sisältöjä ja toteutustapoja, joilla ei ole positiivisia kustannushyötyjä. Tutkimuksen mukaan jatkossa tulisi panostaa myös ns. pehmeiden vaikutusten mittaamisen kehittämiseen osana palveluita.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös työllisyystoimien ja julkisen talouden tasapainon yhteyteen. Keväällä 2021 päivitetyssä hallituksen kestävyystiekartassa (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:43) työllisyystoimien julkisen talouden vaikutusten mittaluokaksi arvioidaan 1—2 mrd. euroa. Tarkastusvirasto toteaa kesäkuussa 2022 julkaistussa finanssipolitiikan valvonnan arviossaan työllisyystoimien jäävän kokonaisuudessaan selvästi jälkeen tiekartassa mainitusta julkistaloudellisten vaikutusten mittaluokasta. Valiokunnan kuulemisessa tarkastusvirasto arvioi päätettyjen työllisyystoimien vaikutukseksi julkiseen talouteen noin -71—+ 438 milj. euroa. Työllisyystoimet ja työllisyysasteen paraneminen eivät ole suunnitellun mukaisesti tukeneet julkisen talouden tasapainon saavuttamista.
Valiokunta pitää tärkeänä jatkaa ja tehostaa toimia työvoiman kohtaanto-ongelman ja osaavan työvoiman saatavuusongelman lievittämiseksi. Huolestuttavaa on, että erilaisista toimista huolimatta rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet. Ongelma koskettaa koko maata, laajasti eri toimialoja sekä eri koulutustason työntekijöitä. Kysymys on talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta vakavasta ongelmasta, sillä erilaisten kyselyjen mukaan osaavan työvoiman saatavuusongelmat haittaavat merkittävästi yritysten toimintaa ja sen kehittämistä sekä julkisia palveluita. Tilastokeskuksen TEM:lle tekemän kyselyn mukaan toimipaikat olisivat voineet vuoden aikana palkata 146 000 työntekijää nykyistä enemmän, jos työvoiman saatavuusongelmia ei olisi ollut. Valiokunnan mielestä tarvittavan työvoiman alueelliset ja ammatilliset osaamistarpeet tulee kyetä ennakoimaan huomattavasti nykyistä paremmin. Lokakuussa 2022 työttömiä työnhakijoita eri puolilla maata oli 232 400 ja samaan aikaan avoimia työpaikkoja 160 500.
Valiokunta painottaa sitä, että tulevissa suurissa rakenteellisissa uudistuksissa (hyvinvointialueiden perustaminen, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudistus, kotouttamislain kokonaisuudistus) työllisyyden edistämisessä ja kotouttamisessa mukana olevien toimijoiden ammattitaito, työnjako, yhteistyö ja tietojenvaihto toimivat häiriöttömästi myös siirtymävaiheessa. Tärkeää on myös huolehtia, että muutostilanteissa kyetään hyödyntämään aiemmin omaksutut hyvät käytännöt ja yhteistyömuodot. Valiokunta pitää tärkeänä myös varmistaa, että äkillisissä alueellisissa rakennemuutoksissa ongelmiin kyetään reagoimaan nopeasti.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 220 912 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 250 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetunpalkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4)kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta. Edellä mainitun estämättä palkkatukea saa maksaa 50 % tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, kun kunta työllistää työttömän työnhakijan 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen perusteella
5) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
6) työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (1269/2020) annetun lain mukaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluihin osallistuvien kuntien tekemien palkkatuki-, starttiraha- ja korvauspäätösten maksamiseen siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetussa laissa on säädetty kyseisten palveluiden rahoituksesta
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2023 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2023 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 7 137 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että kohdissa 2), 3) ja 4) määriteltyjä enimmäismääriä sovelletaan palkkatukeen tai valtion virastolle tai laitokselle osoitettuun määrärahaan, joka on myönnetty tai osoitettu ennen 1.7.2023.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen ajalta maksettavan palkkatuen maksamiseen, jos palkkatuki on myönnetty ennen 1.7.2023.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 5 000 000 euroa 100 prosentin palkkatukeen ehdotettuihin muutoksiin ja 2 700 000 euroa siirtona momentille 32.30.55 sekä lisäyksenä 563 000 euroa 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukeen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).
| 2023 I lisätalousarvio | -7 137 000 |
| 2023 talousarvio | 220 912 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -1 591 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 284 526 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 46/2022 vp (24.2.2023)
Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 5 milj. euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Hallituksen esityksen mukaan laajaa taloudellista toimintaa harjoittavien järjestöjen palkkatukea rajoitettaisiin niin, että ne voisivat saada 100-prosenttista tukea enimmillään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.
Eduskunta on kuitenkin hyväksynyt lakiehdotuksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena, jolloin 100 prosenttinen palkkatuki säilyy edellä mainitulta osin muuttumattomana (EV 288/2022 vp — TyVM 25/2022 vp).
Valiokunta lisää momentille 5 000 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 2 137 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että kohdissa 2), 3) ja 4) määriteltyjä enimmäismääriä sovelletaan palkkatukeen tai valtion virastolle tai laitokselle osoitettuun määrärahaan, joka on myönnetty tai osoitettu ennen 1.7.2023.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun työllistämisvelvoitteen ajalta maksettavan palkkatuen maksamiseen, jos palkkatuki on myönnetty ennen 1.7.2023.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 1 105 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siirrosta momentille 32.01.02 Perhevapaalta töihin -hankkeen kuluihin.
| 2023 II lisätalousarvio | -1 105 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -2 137 000 |
| 2023 talousarvio | 220 912 000 |
| 2022 tilinpäätös | 281 235 000 |
| 2021 tilinpäätös | 283 571 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 1 105 000 euroa.
52. Palkkaturva (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista
4) kulutusmenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta.
Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Palkkaturva | 33 230 000 |
| Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 80 000 |
| Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 150 000 |
| Yhteensä | 33 460 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 33 230 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 7 848 | 7 000 | 7 500 |
| Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 4 572 | 6 500 | 6 000 |
| Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 827 | 2 200 | 2 200 |
| Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 140 | 180 | 180 |
| Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 28 | 20 | 20 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkaturvalain muutos | 1 460 |
| Yhteensä | 1 460 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 33 460 000 |
| 2022 talousarvio | 32 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 21 511 259 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 33 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin, oikeudenkäyntikuluihin ja konkurssikustannusten maksamiseen sekä työnantajien tilitoimistoille maksettaviin kustannuksiin, kun palkkaturvaviranomainen on pyytänyt työnantajan tilitoimistolta selvitystä palkkasaatavista
4) kulutusmenojen maksamiseen.
55. Toimet työurien pidentämiseksi (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 58 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) muutosturvakoulutuksen hankintaan
2) lain 7 a luvussa tarkoitetun tuen maksamiseen
3) lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuen maksamiseen.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädettyjen 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen tarkoitettuihin toimiin, joita ovat kohderyhmälle tarkoitettu muutosturvakoulutus, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen. ELY-keskukset ja TE-toimistot hankkivat muutosturvakoulutuksia ja Työllisyysrahasto maksaa koulutukset toteutuneiden kustannusten mukaan. 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja kuntien velvoitetyöllistäminen muistuttavat palkkatuettua työtä, mutta toisin kuin palkkatuen kohdalla, on työnantajalla oikeus saada edellä mainitut tuet laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Muutosturvakoulutusmenoja vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Muutosturvakoulutus | 22 000 000 |
| 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki | 20 000 000 |
| Kuntien velvoitetyöllistäminen | 16 500 000 |
| Yhteensä | 58 500 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Työllisyysrahaston tuloutusta vastaava meno | 22 000 |
| Työurien pidentäminen (siirto momentilta 32.30.51) | 10 800 |
| Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.50) | 13 700 |
| Työurien pidentäminen (siirto momentilta 33.20.52) | 12 000 |
| Yhteensä | 58 500 |
| 2023 talousarvio | 58 500 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta pitää hyvänä niitä toimia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Talousarvioesitykseen esitetään lisättäväksi uusi momentti (32.30.55), jolta rahoitetaan uutena palveluna vuonna 2023 alkava yli 55-vuotiaille irtisanotuille tarkoitettu muutosturvakoulutus. Koulutuksen rahoitusta varten uudelle momentille on siirretty työllisyysrahaston tuloutusta vastaava määrärahaosuus 22 milj. euroa.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetuin lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp). Koska asian käsittely on kesken, aiheuttaa se momentille seuraavat muutokset:
- — siirretään 10 800 000 euroa momentille 32.30.51 (Toimet työurien pidentämiseksi)
- — siirretään 13 700 000 euroa momentille 33.20.50 (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki)
- — siirretään 12 000 000 euroa momentille 33.20.52 (Velvoitetyöllistettyjen palkkatuki)
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 22 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti muutosturvakoulutuksen hankintaan.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 9 125 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 a luvussa tarkoitetun tuen maksamiseen sekä lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuen maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 700 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 32.30.51, 3 425 000 euroa siirrosta momentilta 33.20.50 ja 3 000 000 euroa siirrosta momentilta 33.20.52 työllistämisvelvoitteen ajalta kunnalle maksettavan tukeen sekä 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen maksamiseen.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta (HE 175/2022 vp).
| 2023 I lisätalousarvio | 9 125 000 |
| 2023 talousarvio | 22 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 9 125 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 a luvussa tarkoitetun tuen maksamiseen sekä lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun tuen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista muutosturvakoulutus budjetoidaan suoriteperusteisena ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 I lisätalousarvio | 9 125 000 |
| 2023 talousarvio | 22 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että siirtomenoista muutosturvakoulutus budjetoidaan suoriteperusteisena ja 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki sekä kuntien velvoitetyöllistäminen budjetoidaan maksuperusteisena.
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 613 316 000 euroa.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille
9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 20 536 000 euroa ja määrärahasta 20 536 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2023 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 531 946 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuudesta yhteensä 353 737 000 euroa on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuutta ja 178 209 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 344 005 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 269 311 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 443 742 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2014—2020 maksatuksiin, josta 231 241 000 euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 212 501 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin. Määrärahasta yhteensä 169 574 000 euroa on tarkoitus käyttää ohjelmakauden 2021—2027 maksatuksiin, josta 112 764 000 euroa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 56 810 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan sosiaalirahaston, aluekehitysrahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimet on koottu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027". Ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 3,1 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on 61 % eli noin 1,9 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,2 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Vuosina 2021—2023 käytettäväksi tarkoitettu ns. REACT-EU-elpymisrahoitus mukaan lukien ohjelman julkinen kokonaisrahoitus on noin 2,8 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 51 % eli noin 1,4 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus vastaavasti lähes 1,4 mrd. euroa. Kansallisesta rahoituksesta valtion osuus on 78 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus noin 22 %.
Rakennerahasto-ohjelmaan kaudelle 2014—2020 varattu myöntämisvaltuus on sidottava hankkeisiin ohjelmakauden 2014—2020 hankkeiden 31.12.2023 päättyvän toteutusajan puitteissa.
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja ohjelmakauden 2021—2027 teknistä tukea.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille. Osana EU:n elpymisrahoituskokonaisuutta ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelmassa toteutetaan REACT-EU-välineen toimenpiteitä, joilla tuetaan koronapandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista alueilla.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa ohjelmakaudelle 2021—2027 määritellään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) strateginen kohdentuminen ja ohjelmatyön organisointi.
Ohjelmakauden 2021—2027 alue- ja rakennepolitiikan rahoitus kohdentuu elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, toiminnan uudistumiseen ja liiketoimintaympäristön kehittämiseen, työhakijoiden, työttömien, työvoiman ulkopuolella olevien ja työmarkkinoille heikosti kiinnittyneiden ryhmien työllistymisen edistämiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen, oppimismahdollisuuksien kehittämiseen, kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamiseen sekä niiden alueiden tukemiseen, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi.
Ohjelmakauden 2021—2027 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten Interreg-ohjelmien toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan mm. raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen.
InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea Euroopan unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään unionin kilpailukykyä, talouden kestävyyttä ja kasvua, sosiaalista sopeutumiskykyä ja osallistavuutta, pääomamarkkinoiden yhdentymistä sekä sisämarkkinoiden vahvistumista.
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" jakautuminen toimintalinjoittain (pl. InvestEU:n ja Interreg-ohjelmien osuudet)
| Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
| TL 1. Innovatiivinen Suomi (EAKR) | 29,4 |
| TL 2. Hiilineutraali Suomi (EAKR) | 14,2 |
| TL 3. Saavutettavampi Suomi (ESR+) | 3,6 |
| TL 4. Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (ESR+) | 29,7 |
| TL 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+) | 1,0 |
| TL 6. Aineellista puutetta torjuva Suomi (ESR+) | 1,1 |
| TL 7. Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi (JTF) | 21,0 |
| Yhteensä | 100,0 |
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Ohjelmakausi 2014—2020 | |||||
| Aikaisempien vuosien sitoumukset | 85,205 | - | - | - | 85,205 |
| Vuoden 2021 sitoumukset | 138,087 | 138,040 | - | - | 276,127 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 200,510 | 140,472 | - | - | 340,982 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 19,940 | 9,970 | - | - | 29,910 |
| Yhteensä | 443,742 | 288,482 | - | - | 732,224 |
| Ohjelmakausi 2021—2027 | |||||
| Vuoden 2022 sitoumukset | 116,379 | 126,069 | 442,889 | 256,028 | 941,365 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 53,195 | 79,792 | 106,389 | 292,570 | 531,946 |
| Yhteensä | 169,574 | 205,861 | 549,278 | 548,598 | 1 473,311 |
| Kaikki yhteensä | 613,316 | 494,343 | 549,278 | 548,598 | 2 205,535 |
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
| Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2021—2027 rahoituskehys valtuutena |
Myöntämisvaltuus v. 2023 |
Määräraha v. 2023 |
| Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | |||
| Tekninen tuki | 50,305 | 6,767 | 6,767 |
| Valtakunnalliset teemat | 54,301 | 7,305 | 2,160 |
| Aluerahoitus | 1 122,324 | 150,983 | 44,651 |
| Kaupunkirahoitus | 110,723 | 14,895 | 4,405 |
| Yhteensä | 1 337,653 | 179,950 | 57,983 |
| InvestEU | 31,571 | 0,000 | 0,000 |
| Yhteensä | 1 369,224 | 179,950 | 57,983 |
| Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) | |||
| Tekninen tuki | 38,700 | 6,968 | 6,968 |
| Valtakunnalliset teemat | 184,030 | 33,131 | 9,848 |
| Aluerahoitus | 654,908 | 117,905 | 35,048 |
| Aineellisen puutteen torjuminen | 32,301 | 5,815 | 1,729 |
| Yhteensä | 909,939 | 163,819 | 53,593 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) | |||
| Tekninen tuki | 25,587 | 6,801 | 6,801 |
| Aluerahoitus | 591,692 | 157,270 | 46,697 |
| Yhteensä | 617,279 | 164,071 | 53,498 |
| Interreg-ohjelmat1) | 51,000 | 9,000 | 4,500 |
| Interreg-ulkorajaohjelmat1) | 69,975 | 15,106 | 0,000 |
| Yhteensä | 120,975 | 24,106 | 4,500 |
| Kaikki yhteensä | 3 017,417 | 531,946 | 169,574 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
| Toteutuma 2014—2021 |
Tavoite (2023) |
|
| Uudet yritykset | 562 | 600 |
| Uudet työpaikat | 10 907 | 13 260 |
| Uudet tki-työpaikat | 861 | 945 |
| Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 21 486 | 19 000 |
| Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 2 274 | 1 900 |
| Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 39 997 | 42 000 |
| Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 34 620 | 32 000 |
| Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 16 079 | 15 500 |
Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" ydinindikaattorit
| Tavoite (2029) |
|
| Yritykset yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa | 20 273 |
| Uudet tuella aikaansaadut työpaikat | 15 047 |
| Tuote- tai prosessi-innovaatioita tekevät pk-yritykset | 2 738 |
| Yritykset, joissa on suurempi liikevaihto | 3 788 |
| Päästövähennyksiä edistävät uudet ratkaisut | 550 |
| Työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät | 66 810 |
| Työelämän ulkopuolella olevat | 44 389 |
| Työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat | 14 655 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 16 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 597 316 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ohjelmakauden 2014—2020 maksatusarvioiden tarkistaminen | 217 933 |
| Ohjelmakauden 2021—2027 maksatusten tarkentuminen | -17 344 |
| Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto | 41 160 |
| REACT-EU | -22 666 |
| Yhteensä | 219 083 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 613 316 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 394 233 000 |
| 2021 tilinpäätös | 296 202 079 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 613 316 000 euroa.
Määrärahaa ja myöntämisvaltuutta saa käyttää:
1) EU:n ohjelmakauden 2021—2027 toimintapoliittisia tavoitteita ”Älykkäämpi Eurooppa”, ”Vihreämpi Eurooppa”, ”Yhteenliitetympi Eurooppa” ja ”Sosiaalisempi Eurooppa” sekä oikeudenmukaista siirtymää (JTF-rahasto) toteuttavan ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden sekä Interreg-ohjelmien valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) Suomen vuosien 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman EU:n ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen tuen ja ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen sekä kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin ja hallinnollisten tarkastusten tekemiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen
4) enintään 250 henkilötyövuoden palkkaamiseen kausien 2014—2020 ja 2021—2027 ohjelmien toteuttamiseen
5) EU:n ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen InvestEU-ohjelmaan ja vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahaston ohjelmaan
6) Ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan, EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 139 artiklan mukaisten ennakkomaksujen maksamiseen, 143—147 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen, EU:n ohjelmakauden 2021—2027 neuvoston asetuksen 1060/2021 103—104 artiklan mukaisten rahoitusoikaisuiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
7) hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltujen ennakoiden maksamiseen
8) Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ohjelmien 2014—2020 ja Interreg-ohjelmien 2021—2027 teknisen tuen toteuttamisesta aiheutuvien negatiivisten korkojen maksamiseen ulkomaisten hallintoviranomaisten osalta ja ohjelmiin liittyvän teknisen tuen maksamiseen kertaluonteisena eränä ohjelman hallintoviranomaisena toimivalle maakunnan liitolle ohjelmien maksatusten korvaamisen varmistamiseksi tuensaajille määräajan puitteissa sekä Suomen kansallisen vastinrahoituksen osuuteen kertaluonteisena eränä Euroopan laajuisille Interreg-ohjelmille
9) Interreg-ohjelmien 2021—2027 jäsenvaltion velvoitteista aiheutuviin maksuihin.
Momentin myöntämisvaltuudesta 20 536 000 euroa ja määrärahasta 20 536 000 euroa kohdistuu Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman "Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027" tekniseen tukeen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Vuonna 2023 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 531 946 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2023.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 516 840 000 eurolla.
Selvitysosa:Valtuuden vähennys 15 106 000 euroa aiheutuu Interreg-ulkorajaohjelmien valtion rahoitusosuuden siirrosta momentille 32.30.40 käytettäväksi kansallisena alueiden kehittämisen rahoituksena ensi sijassa ulkorajamaakunnissa. Lisäksi vuoden 2022 käyttämättä jääneestä valtuudesta siirretään 1 000 000 euroa momentille 32.30.40.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 613 316 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 394 233 000 |
| 2021 tilinpäätös | 296 202 079 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä 516 840 000 eurolla.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin myöntämisvaltuudesta 20 536 000 euroa ja määrärahasta 25 536 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu ohjelmakauden 2021—2027 aloituksen viivästymisestä ja sen myötä ennakoitua pienemmistä maksatuksista. Vähennyksestä 19 950 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 10 050 000 euroa valtion rahoitusosuutta.
Ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen kohdistuva määrärahan lisäys 5 000 000 euroa johtuu teknisen tuen maksatusten siirtymisestä vuodelta 2022 vuodelle 2023. Määrärahan kohdennus tapahtuu aiemmin myönnetyn määrärahan sisällä.
| 2023 II lisätalousarvio | -30 000 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 613 316 000 |
| 2022 tilinpäätös | 358 086 463 |
| 2021 tilinpäätös | 296 202 079 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin myöntämisvaltuudesta 20 536 000 euroa ja määrärahasta 25 536 000 euroa kohdistuu ohjelmakauden 2021—2027 tekniseen tukeen.
87. Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Määrärahasta 2 000 000 euroa on varattu Työkanava Oy:n toimintaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Yhtiön tavoitteena on parantaa osatyökykyisten työllistymistä ja tukea työstä—työhön siirtymiä edelleen avoimille työmarkkinoille tarjoamalla sen palveluksessa oleville työntekijöille riittävän pitkäkestoista työtä. Yhtiö pyrkii toimimaan tuloksellisesti, mutta toiminnan ensisijaisena tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa.
Yhtiön liiketoiminnan tulee olla sellaista, ettei se vähäistä enempää vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten ja järjestöjen vastaavaa palvelujen tarjontaa. Yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelu on markkinaehtoista.
Määräraha kohdennetaan uuden osakeyhtiön oman pääoman maksamiseen.
Määrärahasta 2 000 000 euroa on EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavaa. Uudistuksella ei ole vaikutusta vihreän siirtymän tavoitteisiin, mutta se tukee hallinnon digitaalista muutosta.
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 7 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työkanava Oy:n oman pääoman korottamiseen.
Määrärahasta 2 000 000 euroa on varattu Työkanava Oy:n toimintaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 9 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.
Vaikuttavuus
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Maahanmuuttajien työllisyys paranee | |||
| Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) | 2 217 | 2 217 | - |
| — joista työllistyneitä | 1 314 | > 1 314 | - |
| Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee | |||
| Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) | 858 | 3 500 | > 3 500 |
| — joista työllistyneitä | 292 | 1 150 | > 1 150 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tuotonmaksun kasvu | 2 700 |
| Työllisyys-SIB:n tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) | 1 000 |
| Yhteensä | 3 700 |
| 2023 talousarvio | 9 500 000 |
| 2022 talousarvio | 5 800 000 |
| 2021 tilinpäätös | 990 412 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 1 500 000 euroa talousarvioesityksen 9 500 000 euroon nähden aiheutuu kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeen maksatuksen aikaistumisesta.
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2022 talousarvio | 5 800 000 |
| 2021 tilinpäätös | 990 412 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu maksatusten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 1 500 000 |
| 2023 talousarvio | 8 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 4 223 423 |
| 2021 tilinpäätös | 990 412 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.