Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 10 775 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2021 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Lisäksi mitoituksessa huomioidaan kalastuslain 79 §:n mukainen kalastonhoitomaksun tarkistus, jonka mukaisesti vuosilupa nousee 45 eurosta 47 euroon, viikkolupa 15 eurosta 16 euroon ja vuorokausilupa säilyy 6 eurossa. Lisäksi kalastuslain 18 §:n mukaisen kalastusopaslupaan sidotun kalastonhoitomaksun suuruus nousee 100 eurosta 105 euroon. Maksujen korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitokertymää noin 431 000 eurolla. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10 175 000 euroa.

Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset 5 625 000
Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot 800 000
Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille 3 630 000
Kalastuslain 82 §:n 2 momentin käyttötarkoitus 120 000
Kalastusmatkailun edistäminen 600 000
Yhteensä 10 775 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 85 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 15 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kalastonhoitomaksujen indeksikorotus 431
Kalastonhoitomaksukertymän lasku -681
Kalastuslain toimeenpano ja kalakantojen tutkimus (HO 2019) -1 000
Kalastusmatkailun edistäminen 600
Kalastusmatkailuohjelma (HO 2019) -300
Pyhäjärvi-instituutin hoitokalastus, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry/Finlands Yrkesfiskarförbund rf, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto -50
Yhteensä -1 200

2023 talousarvio 10 775 000
2022 talousarvio 11 975 000
2021 tilinpäätös 9 980 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään noin 10,8 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentin määräraha perustuu pääosin kalastuslain (379/2015) mukaisesti kalastonhoitomaksuina kertyneisiin varoihin ja varat käytetään laissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin, joiden prosentuaaliset jakosuhteet ovat viime vuosina pysyneet pitkälti samoina.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kalastonhoitomaksuina kertyneitä varoja käytetään riittävässä määrin kalastusharrastuksen kannalta merkittävään neuvontaan ja kalastuksen valvontaan. Tämä tarkoittaa, että momentin määrärahoista nykyistä suurempi osuus tulee ohjata kalastuslaissa tarkoitettuihin kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin sekä kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös hoitokalastukseen, jolla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä. Osa hoitokalastussaaliista on vielä vaikeasti hyödynnettävissä, joten kalastajille osoitettava tuki on siltä osin edelleen tarpeellista. Toimintaa ja kehitystyötä tulee näin ollen jatkaa poistokalan elintarvike- ja rehukäytön lisäämiseksi kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaisesti (momentti 30.40.62).

Valiokunta nostaa lisäksi esiin maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin (MmVL 25/2022 vp) hallituksen vuonna 2022 tekemän selvityksen tuloverolaissa tarkoitetun verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun (ns. virikeseteleiden) käyttöalan laajentamisesta myös muuhun virkistys- ja harrastustoimintaan. Etua voitaisiin selvityksen mukaan laajentaa esimerkiksi erilaisiin henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, kuten metsästyksen ja kalastuksen harrastamiseen liittyviin maksuihin. Tämä olisi tärkeää myös kalastusmatkailun palveluita tarjoaville yrityksille. Vapaa-ajankalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus kiirehtii toimia työnantajalle verovähennyskelpoisen liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamiseksi etenkin vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto ry:lle ja 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille hoitokalastukseen sekä sen vaikutusten seurantaan Pyhäjärvellä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 10 975 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle/Finlands Yrkesfiskarförbund rf:lle.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.