Talousarvioesitys 2023
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 8 636 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen ja vesienhallintaan. Erityisesti tukea suunnataan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettava vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma tukee kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia, jotka perustuvat älykkäisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon, vesialaan vihreän kasvun mahdollistajana sekä vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseen, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä kokonaisvaltaisiin vesihuollon ja vesivarojen hallinnan ratkaisuihin. Ohjelman rahoituksesta 40 % katsotaan edistävän Vihreän siirtymän tavoitetta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma | 1 500 000 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen | 2 500 000 |
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 879 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 757 000 |
| Yhteensä | 8 636 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Porvoonjoen Strömbergin kalatien ja Keravanjoen Kirkonkylänkosken kalateiden kunnostaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -200 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | -1 000 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen (kyber) | 2 500 |
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma (RRF pilari3) | -500 |
| Yhteensä | -2 200 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 8 636 000 |
| 2022 talousarvio | 10 836 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 636 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 8,6 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta noin 3,9 milj. euroa on tarkoitus kohdistaa uusien ja keskeneräisten vesitaloudellisten riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden tukirahoitukseen. Momentin suurimmat rahoitustarpeet liittyvät tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, kuten asutuksen tulvasuojeluhankkeiden avustamiseen.
Vesihuollon toimintavarmuus. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena momentille esitettyä uutta määrärahaa (2,5 milj. euroa) vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Digitalisaation ja erilaisten pilvipohjaisten järjestelmien käyttöönoton edetessä vesihuoltolaitosten on yhä tärkeämpää varmistaa ja edistää vesihuollon tieto- ja kyberturvallisuutta. Esitys on tarpeellinen osa laajempaa kriittisen infrastruktuurin varautumista muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Vesiosaamisen vienti. Valiokunta katsoo myös, että vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaa on edelleen tärkeä jatkaa (1,5 milj. euroa), vaikka rahoitusta onkin leikattu (0,5 milj. euroa). Globaalin vesialan liiketoiminnan arvon arvioidaan olevan noin 400—500 mrd. euroa, ja ilmastonmuutoksen myötä sen merkityksen oletetaan edelleen kasvavan. Suomen liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet arvioidaan erittäin korkealle turvallisen veden tuotannossa, jätevesien puhdistuksessa ja veden hyödyntämisessä.
Vaelluskalakantojen elvytys. Kalatalouden kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin esitettävä määräraha pienenee vajaaseen 0,8 milj. euroon, mikä aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisen vaelluskalakantojen elvyttämiseen osoitetun 3,0 milj. euron määrärahan poistumisesta (NOUSU-ohjelma). Valiokunta toteaa, että esitetty määräraha on pieni, mutta tärkeä. Sillä parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
Momentin rahoituksella toteutetaan myös Saaristomeri-ohjelman osana kesäkuussa 2022 valmistunutta maatalouden vesiensuojelun tiekarttaa, jonka tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Tiekartan keinoilla voidaan vähentää ravinnekuormaa jopa 100 000—150 000 kiloa vuosittain. Toimien toteuttaminen maksaa vähintään 18 milj. euroa vuodessa, mikä rahoitetaan sekä kansallisin varoin että EU:n rahoitusohjelmilla.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Saaristomeren tilanteeseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota ja tietoisuus alueen ongelmista on lisääntynyt. Saadun selvityksen perusteella vuodelle 2023 on teknisesti käytettävissä riittävä rahoitus tiekartan toteuttamiseen. Ongelmana on kuitenkin, että rahoitusta ei ole korvamerkitty ja toimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen, joka edellyttää alueen toimijoiden aktiivisuutta. Lisäksi rahoituksen hakeminen vaatii osaamista, koska se on jakaantunut useaan eri lähteeseen kahden ministeriön hallinnonalalla (ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö). Myös vastuut ovat jakaantuneet, joten toimenpiteiden tehokas toteuttaminen edellyttää ministeriöiden saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä.
Valiokunta painottaa, että Saaristomeren valuma-alueella on tunnistettava tiekartan toimien kohdentamisen kannalta vaikuttavimmat alueet, laadittava tuotantotyypeittäin tukipolkuja, joita sovelletaan tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä viestinnässä ja asiantuntija-avussa. Tarpeen on niin ikään järjestää tilaisuuksia maatalousyrittäjien kanssa vauhdittamaan olemassa olevan rahoituksen tehokasta kohdentumista. Tarkoitukseen tulisikin varata riittävä määräraha Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (momentti 32.01.02).
Valiokunnan tietoon on lisäksi tuotu lainsäädännöllisiä esteitä toimien toteuttamiseen liittyen esimerkiksi kipsin levitykseen luomupelloille, lannan suoran siirron tukemisen mahdollistamiseen, viljavuustietojen laajempaan hyödyntämiseen sekä järviruo’on niiton luvitukseen. Myös hankerahoituksen omavastuuta pidettiin esteenä toimien toteuttamiselle. Valiokunta katsoo, että kansallisessa päätösvallassa olevat rajoitukset tulee selvittää sekä viedä eteenpäin tarvittavia EU-tason muutoksia. Tärkeää on niin ikään edistää kierrätyslannoitteiden tuotantoa muutenkin kuin biokaasutuotannon yhteydessä.
Saaristomeren ohella valiokunta painottaa myös muiden merialueiden ja etenkin sisävesien tilan parantamista, mikä edellyttää mittavia toimenpiteitä ja niiden vauhdittamista riittävin resurssein.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Ruokolahdella sijaitsevan Haapaveden tilan parantamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 736 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.