Talousarvioesitys 2023
91. Nuorisotyö
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.
Valtioneuvoston hyväksymän valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020—2023 nuorisopoliittiset tavoitekokonaisuudet ovat:
- — Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen - syrjäytyminen vähenee.
- — Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
- — Nuori luottaa yhteiskuntaan - yhdenvertaisuus ja turvallisuus vahvistuvat.
Lisäksi ohjelma sisältää kansalliset tavoitteet nuorisoalan eurooppalaiselle ja kansainväliselle toiminnalle sekä nuorisotyön ja -toiminnan tukemisen linjaukset ja painopisteet nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle.
- — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat.
- — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat.
- — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa.
- — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
- — Toimeenpannaan nuorisolain (1285/2016) mukaista valtakunnallista nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa vuosille 2020—2023 ja tavoiteohjataan nuorisoalan osaamiskeskuksia toimialan kehittämisessä yhdessä sovittujen tehtävien mukaisesti.
- — Valmistellaan valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma vuosille 2024—2027.
- — Sujuvoitetaan valtionavustusten prosesseja tarkistetun nuorisolain pohjalta ja kehitetään valtionavustusten vaikutusten arviointia osana valtionavustusten kehittämis- ja digitalisointihanketta.
- — Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja nuorisopoliittisen päätöksenteon tueksi kehitetään nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa. Parannetaan Nuorisotilastot.fi -palvelun tunnettuutta paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan tulosten raportoinnin ja laadun arvioinnin parantamiseksi. Laajennetaan palvelun tietopohjaa.
Nuorisotyön tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2023 arvio |
|
| 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % | 53 | 53 | 54 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % | 83 | 83 | 83 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % | 90 | 90 | 90 |
| Yläkouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % | 9 | 9 | 9 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % | 35 | 35 | 35 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % | 10 | 10 | 10 |
| 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % | 79 | 80 | 75 |
| Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) | 43 700 | 31 200 | 30 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 77,3 milj. euroa, joka on 4,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lasku aiheutuu hallitusohjelmaan sisältyneestä määräaikaisesta etsivän nuorisotyön lisärahoituksesta, joka ei ole käytössä enää vuonna 2023. Kehyspäätöksen mukaan nuorisotyön määrärahat alenevat vuonna 2024 edelleen 74 milj. euroon.
Suurin osa nuorista Suomessa voi hyvin, mutta saadun selvityksen mukaan nuorten hyvinvointi on lähes kaikkien tutkimusten ja mittareiden mukaan huonontunut. Erityisen huolestuttavaa on eriarvoisuuden lisääntyminen ja pahoinvoinnin yhä voimakkaampi kertyminen samoille nuorille. Nuorten kuormitusta ovat lisänneet mm. ilmasto- ja luontokriisi, pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, minkä lisäksi koronapandemian aikaiset etäopinnot ja rajoitukset heikensivät monien nuorten hyvinvointia.
Valiokunta korostaa nuorisotyön vaikuttavuutta sekä resurssien pitkäjänteistä turvaamista nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sote-uudistuksen yhteydessä on erityisen tärkeää varmistua, että nuorten tarvitsemat palvelut toimivat saumattomasti kuntien ja hyvinvointialueiden sekä myös järjestöjen välillä. Valiokunta pitää myös tärkeänä kattavan selvityksen laatimista, jossa kartoitetaan nuorten hyvinvoinnin tila olemassa olevan tutkimustiedon perusteella ja määritellään toimenpidesuositukset nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Etsivä nuorisotyö.Saadun selvityksen mukaan etsivään nuorisotyöhön on tarkoitus kohdistaa vuonna 2023 yhteensä 12,1 milj. euroa (momenteilta 29.91.50, 29.91.51 ja 29.91.52), minkä lisäksi siihen kohdennetaan siirtomäärärahoja noin 2,6 milj. euroa talousarvioesityksen ulkopuolelta. Näin rahoitus (yhteensä n. 14,7 milj. euroa) vastaa suunnilleen vuoden 2022 tasoa.
On tärkeää, että etsivän nuorisotyön resurssit turvataan myös jatkossa, sillä etsivä nuorisotyö kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin ja se on vaikuttava keino vähentää nuorten syrjäytymistä. Sille on nyt erityisen suurta tarvetta, kun koronaepidemian myötä syrjäytyminen on vaarassa lisääntyä. Etsivää nuorisotyötä tehdään kaikissa Suomen kunnissa, ja se on näin helposti saavutettava ja vaikuttava lähipalvelu nuorille.
Valiokunta lisää 180 000 euroa momentille 29.91.51 liikkuvan nuorisotyön (Walkers on Wheels) edistämiseen ja laajentamiseen. Saadun selvityksen mukaan liikkuva nuorisotyö edistää matalan kynnyksen kohtaamisia. Arvioiden mukaan 50—60 prosenttia toiminnassa kohdatuista nuorista ei ole nuorille tarkoitettujen palveluiden piirissä, ja suuri joukko näistä nuorista on joko syrjäytymisvaarassa olevia tai syrjäytyneitä nuoria.
Työpajatoiminta.Nuorten työpajatoiminnan talousarviorahoitus on ensi vuonna 16 milj. euroa, mutta se kattaa vain osan nuorten työpajatoiminnan rahoituksesta muun rahoituksen koostuessa mm. kuntouttavan työtoiminnan korvauksista, palkkatuesta sekä erilaisten tuotteiden myynnistä. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen vuoden 2023 alusta tuo kuitenkin suuria muutoksia työpajatoiminnan rahoitukseen, kun kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnalliset työpajat eivät voi jatkossa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, sillä ne eivät voi osallistua valmennuspalveluiden kilpailutuksiin ilman toiminnan yhtiöittämistä.
Eduskunta on sote-lakien hyväksymisen yhteydessä edellyttänyt, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti, ja ettei kunnalle tule velvollisuutta yhtiöittää nuorten työpajatoimintaa. Saadun selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut toimikaudeksi 1.8.—31.12.2022 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, millaisia muutoksia ja vaikutuksia mm. sote-lainsäädännöllä on työpajatoimintaan ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä, että nuorten työpajapalveluiden saatavuus turvataan hallinnon rakenteissa tapahtuvista muutoksista huolimatta, ja että toimintaa voidaan jatkossakin toteuttaa joustavasti, poikkihallinnollisesti ja asiakaslähtöisesti. On niin ikään löydettävä ratkaisuja, joiden turvin myös pienemmät kunnat voivat jatkaa työpajatoimintaa.
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 41 530 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
2) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
4) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
5) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
6) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
7) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
8) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
9) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön määräaikaisesta palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 9) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |
| Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt | 18 600 000 |
| Lakisääteiset kansalliset toimikunnat | 700 000 |
| Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |
| Etsivä nuorisotyö | 2 688 000 |
| Muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen | 800 000 |
| Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö | |
| Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti | 3 172 000 |
| Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen | |
| Kokeilu, kehittäminen, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö | 10 570 000 |
| Nuorisokeskukset | 5 000 000 |
| Yhteensä | 41 530 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 97 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi kolme prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arpajaisveron väliaikaisen alentamisen päättyminen | -838 |
| Nuorisotyön rahoituksen vahvistaminen | 1 100 |
| Parlamentaarisesti sovittu taso | 2 005 |
| Tuottoarvion muutos | 3 339 |
| Tasomuutos | -848 |
| Yhteensä | 4 758 |
| 2023 talousarvio | 41 530 000 |
| 2022 talousarvio | 36 772 000 |
| 2021 tilinpäätös | 36 308 241 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 41 530 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille sekä nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
2) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
3) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
4) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
5) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
6) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
7) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
8) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
9) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön määräaikaisesta palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kohdassa 9) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 170 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.01.02 Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman kansallisen rahoitusosuuden käyttämiseen vakinaisen henkilöstön palkkausmenoihin.
| 2023 II lisätalousarvio | -170 000 |
| 2023 talousarvio | 41 530 000 |
| 2022 tilinpäätös | 36 328 067 |
| 2021 tilinpäätös | 36 308 241 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 170 000 euroa.
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 22 272 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon
3) EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Työpajatoiminnan tukeminen | 16 000 000 |
| Etsivän nuorisotyön tukeminen ja EU:n Nuorisotakuun toteuttaminen | 5 272 000 |
| Nuorisotoiminnan tukeminen | 1 000 000 |
| Yhteensä | 22 272 000 |
Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan lisäksi 2 688 000 euroa momentilta 29.91.50 ja 4 140 000 euroa momentilta 29.91.52.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Etsivän nuorisotyön määräaikaisen lisäyksen päättyminen | -9 592 |
| Kertaluontoisen menon poistuminen | -160 |
| Kuntien nuorisotyön valtionosuus (siirto momentille 29.91.52) | -7 748 |
| Nuorisotoiminnan tukeminen | 1 000 |
| Työpajatoiminnan vähennys | -300 |
| Matkustussäästö | -11 |
| Yhteensä | -16 811 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 22 272 000 |
| 2022 talousarvio | 39 083 000 |
| 2021 tilinpäätös | 32 112 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Edellä luvun 91 perusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta lisää momentille 180 000 euroa liikkuvan nuorisotyön (Walkers on Wheels) edistämiseen ja laajentamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 22 452 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä etsivän nuorisotyön yhteydenottopyyntöjärjestelmän ylläpitoon
3) EU:n nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
4) nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi.
52. Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 13 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten talous- ja työelämätaitojen edistämiseen
3) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin
4) etsivään nuorisotyöhön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta | 1 200 000 |
| Nuorten talous- ja työelämätaitojen edistäminen | 450 000 |
| Kuntien nuorisotoimen valtionosuus | 7 690 000 |
| Etsivä nuorisotyö ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy | 4 140 000 |
| Yhteensä | 13 480 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Etsivä nuorisotyö ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy | 4 140 |
| Kertaluontoisten menojen poistuminen | -470 |
| Kuntien nuorisotyön valtionosuus (asukasmäärän muutos) | -58 |
| Kuntien nuorisotyön valtionosuus (siirto momentilta 29.91.51) | 7 748 |
| Tasomuutos | -3 458 |
| Yhteensä | 7 902 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 13 480 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 000 000 |
| 2022 talousarvio | 5 578 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 391 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta osoitetaan
- — 100 000 euroa nuorten yrittäjyyden edistämiseen
- — 200 000 euroa TAT-yrittäjyyskasvatukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 13 780 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen
3) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisiin kuntien nuorisotyön valtionosuuksiin
4) etsivään nuorisotyöhön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
Kuntien nuorisotyön valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu nuorisotyön vahvistamisesta nuorten väkivaltaisen käytöksen ja rikosten ehkäisemiseksi sekä oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön toteuttamisesta ja 3 500 000 euroa oppilaitoksissa tehtävän hankemuotoisen nuorisotyön jatkamisesta ja laajentamisesta.
| 2023 I lisätalousarvio | 5 500 000 |
| 2023 talousarvio | 13 780 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 000 000 |
| 2022 talousarvio | 5 578 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 391 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 euroa.