Talousarvioesitys 2023
80. Taide ja kulttuuri
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomittamiseen saa valtion osuutena maksaa jaksotetusti yhteensä enintään 60 000 000 euroa edellyttäen, että Helsingin kaupungin rahoitusosuus on vähintään 60 000 000 euroa ja yksityisten rahoittajien osuus vähintään 30 000 000 euroa.
Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä valtion osuuden saa maksaa vuosina 2023—2026 seuraavasti: enintään 2 000 000 euroa vuonna 2023 edellyttäen, että hankesuunnitelma on hyväksytty ja toteutuspäätös on tehty; enintään 13 000 000 euroa vuonna 2024 edellyttäen, että alueen asemakaava on lainvoimainen; enintään 10 000 000 euroa vuonna 2025 edellyttäen, että museorakennusta koskeva rakennuslupa on lainvoimainen; sekä enintään 35 000 000 euroa vuonna 2026 edellyttäen, että valtio on hyväksynyt vuokrasopimuksen.
Selvitysosa:Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat 28.4.2022 perustaneet Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön, jonka tarkoituksena edistää ja tukea arkkitehtuuri- ja designmuseotoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö perustaa uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon Helsingin Eteläsatamaan. Säätiölle kerätään vähintään 150 000 000 euron peruspääoma, josta 120 000 000 euroa lahjoittavat säätiön perustajat, Suomen valtio ja Helsingin kaupunki puoliksi, ja 30 000 000 euroa kerätään ulkopuolisilta rahoittajilta.
Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla. Koronapandemia vaikeutti vuosina 2020—2022 merkittävästi tavoitteiden saavuttamista, mutta vuonna 2023 tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.
- — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat.
- — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat.
- — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Koronapandemia nosti esiin erityisesti kulttuurin alan freelancereita koskevat ongelmat, joita ei ole saatu aiemmin ratkaistua.
Toteutetaan koko kulttuuri- ja luovaa alaa elvyttäviä ja rakenteita vahvistavia toimia, joilla vahvistetaan samalla taiteilijoiden toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla. Kulttuuri- ja luovan alan yritysten tarpeet huomioidaan osana yleisiä yritystoiminnan elvyttämistoimia, mutta myös kehitettäessä muita rahoitus-, tuki- ja verotusjärjestelmiä.
- — Parannetaan taiteen ja kulttuurin toimialan edellytyksiä toipua koronapandemian aiheuttamista vaurioista huomioiden erityisesti taiteilijoiden ja muiden alan ammattilaisten aseman vahvistamista edellyttävät toimet.
- — Tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen elpymistä ja uutta kasvua vahvistamalla kulttuurisisältöjen saatavuuden, tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen edellytyksiä ottaen huomioon koronapandemian aikana tehdyt erityisesti jakeluun ja saatavuuteen liittyvät innovaatiot ja niiden hyödyntäminen. Käynnistetään kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan toimeenpano.
- — Vahvistetaan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta kehittämällä tekijänoikeuksia koskevan datan hallinnoinnin teknistä infrastruktuuria.
- — Valmistellaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamista vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| Tavoitteeseen liittyvät mittarit | 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
| Taiteilijat | ||||
| — vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 289/2 616 | 298/2 857 | 316/3 301 | 316/3 301 |
| — pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista, % | 51/57 | 50/52 | 51/55 | 51/55 |
| — pääkaupunkiseudulla rekisteröityjen yhteisöjen osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen avustusten hakijoista/saajista, % | 42/44 | 42/44 | 42/44 | 42/44 |
| — taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 110 | 1 120 | 1 150 | 1 150 |
| — uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 13,5 | 11,4 | 11 | 11 |
| — taidealan ammattien työttömät työnhakijat | 8 378 | 7 108 | 6 800 | 6 500 |
| Kulttuurin toimiala | ||||
| — kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) | 111 000 | - | 118 000 | 122 000 |
| — kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 946 | - | 22 000 | 22 000 |
| — kulttuurialan yritysten henkilöstö | 52 745 | - | 52 000 | 51 500 |
| — kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 12,8 | - | 13,5 | 14 |
| — pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 2,4 | - | 2,8 | 2,9 |
Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Yhteiskunnan monimuotoistuessa, alueiden erilaistuessa ja kuntatalouden kiristyessä tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kulttuuripalveluja tuottavien toimijoiden kesken sekä uusia osallisuutta ja osallistumista edistäviä malleja toimintaan. Digitaalisia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää koronapandemian aikana saatuja kokemuksia.
Yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Alueellisesti kattavan ja monimuotoisen taide- ja kulttuurifestivaalitoiminnan edistäminen pohjautuu vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman linjauksiin. Kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen kehittämisen tueksi tarvitaan tietopohjan vahvistamista.
Taide ja kulttuuri lisäävät ihmisten hyvinvointia, minkä vuoksi niiden tulee näkyä ja vaikuttaa ihmisten arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvassa harrastustoiminnassa, elinympäristöissä sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluissa.
- — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö palaa vuotta 2020 edeltäneelle tasolle.
- — Vahvistetaan kulttuurisen moninaisuuden toteutumista taiteen ja kulttuurin sisällöissä ja palveluissa sekä toimialan toimijarakenteissa toimeenpanemalla ministeriön kulttuurisen moninaisuuden toimintaohjelmaa.
- — Vahvistetaan lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia taiteeseen ja kulttuuriin Harrastamisen Suomen mallin kautta. Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja asiantuntijapalvelun vahvistamiseksi kehitetään pysyviä rakenteita osaksi valtionhallintoa.
- — Edistetään taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista liittämällä taiteen perusopetuksen koulutustiedot valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisiin tietovarantoihin (ns. Koski-tietovaranto).
- — Vahvistetaan taiteen perusopetuksen tuottamaa osaamista sekä saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| Tavoitteeseen liittyvät mittarit1) | 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
| Kansalliset taidelaitokset | ||||
| Suomen kansallisooppera ja -baletti | ||||
| — esitysten määrä | 681 | 251 | 600 | 540 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 68 | 97 | 220 | 200 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 90 | 105 | 300 | 260 |
| Suomen Kansallisteatteri | ||||
| — esitysten määrä | 499 | 425 | 1 000 | 1 000 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 59 | 53 | 110 | 140 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 65 | 60 | 150 | 165 000 |
| Kansallisgalleria | ||||
| — kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 26 | 10 | 12 | 17 |
| — maksavat kävijät, 1 000 henk. | 324 | 178 | 265 | 577 |
| — yleisökontaktit, 1 000 henk. | 424 | 209 | 415 | 841 |
| Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot | ||||
| — teattereiden esitysten määrä | 6 300 | 6 500 | 12 200 | 12 000 |
| — teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 820 | 812 | 2 200 | 2 200 |
| — orkestereiden konserttien määrä | 1 542 | 1 414 | 1 800 | 2 400 |
| — orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. | 386 | 373 | 600 | 1 000 |
| — museoiden kävijät (valtionosuutta saavat ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. | 4 481 | 4 350 | 5 000 | 6 000 |
| Elokuva | ||||
| — Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 30 | 30 | 40 | 40 |
| — kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 1 550 | 860 | 2 000 | 2 000 |
| Kuvataide | ||||
| — käyntikerrat kuvataidekohteissa (taidemuseot, taidegalleriat ja kuvataidetapahtumat, 1 000 henk. | 3 200 | 3 300 | 3 600 | 3 600 |
| Yleiset kirjastot | ||||
| — pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 719 | 717 | 717 | 717 |
| — yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 70 366 | 76 095 | 83 000 | 88 000 |
| — fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 35 253 | 32 224 | 38 847 | 41 622 |
| — kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 49 999 | 52 631 | 55 496 | 58 271 |
| — kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 661 | 877 | 970 | 985 |
| Kuntien kulttuuritoiminta | ||||
| Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset: ka. €/asukas 2) | 148 | - | 149 | 149 |
1) Vuosien 2020 ja 2021 luvut ovat arvioita ennen koronaepidemiaa.
2) Kustannukset sisältävät taiteen perusopetuksen, kirjastot, museot, näyttelyt, teatterin, tanssin ja sirkuksen, musiikin ja muun kulttuuritoiminnan.
Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Tässä tarkoituksessa on toteutettu museoita ja esittäviä taiteita koskevat valtionosuusjärjestelmän uudistukset. Kulttuurialan tukijärjestelmiä voidaan edelleen kehittää niin, että ne edesauttavat vakiintuneiden kulttuurialan toimijoiden ja vapaan kentän toimijoiden monipuolisen yhteistyön ja toimintojen kehittämisen.
Monimuotoisen aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen, kehittäminen ja hyödyntäminen on tarpeen nähdä koko yhteiskunnan voimavarana ja vastuuna. Kulttuuriaineistojen digitointia jatkettaessa aineistot saadaan laajasti käytettäviksi ja niiden pitkäaikaissäilytys tulee näin turvatuksi. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu edellyttää muinaismuistolain kokonaisuudistusta.
Kestävän kehityksen arvojen ja periaatteiden mukainen toiminta ulottuu taide- ja kulttuuripolitiikan kaikille osa-alueille. Se voi johtaa toimialan toimintatapojen uudistumiseen ja toimia muutosvoimana laajemmin yhteiskunnassa.
- — Uudistetaan muinaismuistolaki.
- — Toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiaksi laatimalla erillinen toimeenpanosuunnitelma.
- — Tuetaan kulttuuriperintöaineistojen digitaalisen saatavuuden, käytön ja pitkäaikaissäilytyksen lisääntymistä.
- — Toimeenpannaan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.
- — Jatketaan arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen valmistelua.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
| Finna-palvelu, mittarit | 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
| Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä | 384 | 421 | 440 | 450 |
| Haettavissa oleva aineistomäärä (milj.) | 15,9 | 17,5 | 17,5 | 18 |
| Verkossa saatavilla olevat aineistot (milj.) | 2,1 | 2,5 | 2,8 | 3 |
| Verkkokäynnit (milj.) | 44,2 | 44,8 | 45 | 45,5 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Taiteen ja kulttuurin määrärahat ovat ensi vuonna noin 605 milj. euroa, joka on noin 8 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Tämä aiheutuu pääosin kertaluonteisten lisäysten poistumisesta. Talousarvioesitykseen sisältyy tärkeitä panostuksia, joilla edistetään valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurirakennushankkeita, kuten Suomen arkkitehtuuri- ja desingmuseon hankevalmistelua ja pääomitusta. On myös myönteistä, että EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksesta kohdennetaan 9 milj. euroa kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja että rahapelituottojen menetykset kompensoidaan edunsaajille.
Koronapandemia aiheutti kulttuurille ja luoville aloille erittäin suuria vaikeuksia, kun rajoitustoimien vuoksi merkittävä osa kulttuuritoiminnoista keskeytettiin. Tämä aiheutti työttömyyttä ja suuria ansioiden menetyksiä. Koronatuet ovat helpottaneet ahdinkoa, mutta kysyntä ei ole vieläkään palautunut entiselleen. Esimerkiksi teatterit joutuvat edelleen perumaan esityksiään mm. koronan vuoksi, ja vaikutukset alan talouteen ja yleisösuhteeseen ovat merkittävät.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös tanssin ja sen alueellisen saavutettavuuden edistämiseen. Koronaan liittyvät rajoitukset vähensivät merkittävästi oppilaiden määrää tanssioppilaitoksissa, ja useimpien oppilaitosten tilanne on varsin haastava, kun oppilasmäärät ja tulot ovat pienentyneet ja kustannukset kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan haasteita on erityisesti Tanssikeskus Footlightilla Helsingissä ja Loviisan Tanssiopistolla. Monella paikkakunnalla onkin tarve pikaisiin tukiratkaisuihin, jotta toimintaa voidaan ylipäätään jatkaa. Myös tarve uusiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin järjestämislupiin sekä niihin liittyviin valtionosuuksiin ja haettaviin avustuksiin on mittava.
On tärkeää, että talousarvioesityksen mukaan vuonna 2023 on tavoitteena saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle. Samalla on tärkeää edistää taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta sekä toimia, jotka lisäävät yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin. Valiokunta nostaa esille myös tiedon tuottamisen resursoinnin, jotta kulttuuripoliittiset päätökset perustuvat tietoon ja tutkimukseen.
Valiokunta korostaa taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Erityisen tärkeää on edistää lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuriharrastuksiin, ja tukea näin lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Taiteella ja kulttuurilla on myös selkeä taloutta ja työllisyyttä tukeva vaikutus. Luovien alojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin alle 4 prosenttia, joka on muita Pohjoismaita vähemmän ja alle EU:n keskiarvon (7 prosenttia). Luoviin aloihin liittyykin merkittävää kasvupotentiaalia, ja on tärkeää, että luovien alojen edistämiseen on hallitusohjelman linjausten mukaisesti panostettu. Valiokunta painottaa mm. eri hallinnonalojen tiivistä yhteistyötä ja huolehtimista siitä, että ohjaus- ja rahoitusvälineet vastaavat luovien alojen yritys- ja elinkeinotoiminnan tarpeita ja erityispiirteitä.
Valiokunta viittaa myös valtioneuvoston kesäkuussa 2022 julkaisemaan Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän raporttiin (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:23; Kulttuurin aika on nyt ja aina), johon sisältyy seuraavalle vaalikaudelle tarkoitettuja toimenpide-ehdotuksia taide- ja kulttuurialan elpymiseksi ja vahvistamiseksi. Työryhmä ehdottaa mm. taiteen ja kulttuurin budjettirahoituksen (luku 29.80) nostamista yhteen prosenttiin talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä sekä kulttuuri- ja elinkeinopoliittisten rahoitusinstrumenttien ja tukijärjestelmien kehittämistä. Työryhmä on nostanut esille myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämistarpeet ja ehdottanut mm. taiteilijapalkkaa koskevan kokeilun selvittämistä.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota esittävän taiteen, kuten teatterin, tanssin ja sirkuksen ammattilaisiin, jotka ovat jääneet koronaepidemian vuoksi ilman kohtuullisia työmahdollisuuksia. Taloudellisen tilanteen epävarmuuden vuoksi uuden henkilöstön palkkaaminen on vähentynyt, mikä vaikeuttaa erityisesti vastavalmistuneiden työllistymistä ja työuran käynnistymistä. Valiokunnan mielestä vastavalmistuneiden työllistymistä olisi perusteltua tukea avustuksilla, jonka avulla alan toimijoita kannustettaisiin palkkaamaan vuosina 2020—2022 valmistuneita esittävän taiteen alan ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, tanssijoita, sirkustaiteilijoita ja ohjaajia.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseon pääomittamiseen saa valtion osuutena maksaa jaksotetusti yhteensä enintään 60 000 000 euroa edellyttäen, että Helsingin kaupungin rahoitusosuus on vähintään 60 000 000 euroa ja yksityisten rahoittajien osuus vähintään 30 000 000 euroa.
Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä valtion osuuden saa maksaa vuosina 2023—2026 seuraavasti: enintään 2 000 000 euroa vuonna 2023 edellyttäen, että hankesuunnitelma on hyväksytty ja toteutuspäätös on tehty; enintään 13 000 000 euroa vuonna 2024 edellyttäen, että alueen asemakaava on lainvoimainen; enintään 10 000 000 euroa vuonna 2025 edellyttäen, että museorakennusta koskeva rakennuslupa on lainvoimainen; sekä enintään 35 000 000 euroa vuonna 2026 edellyttäen, että valtio on hyväksynyt vuokrasopimuksen.
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 427 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus on taiteen asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää taidetta ja kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti. Viraston tehtävänä on edistää taiteilijoiden työtä ja toimeentuloa, vahvistaa yhteiskunnan demokraattista ja tasa-arvoista kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla sekä seurata ja arvioida keskuksen toimialan kehitystä ja tehdä kehittämisehdotuksia.
Taiteen edistämiskeskus rahoittaa taiteilijoiden työtä ja erilaisten yhteisöjen toimintaa vuosittain. Virasto edistää taiteen ja taiteilijoiden asemaa sekä taiteen ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta kehittämisohjelmilla ja muilla palveluilla.
Viraston yhteydessä toimii luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää vertaisarviointiin perustuen apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Lisäksi viraston yhteydessä toimii Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta, jonka tehtävänä on antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtionosuuskelpoisuutta koskevista hakemuksista.
Viraston yhteydessä toimii taideneuvosto. Sen tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä.
Taiteen edistämiskeskuksen tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — Edistää taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä.
- — Vahvistaa demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä taiteen ja kulttuurin avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteen:
- — Jatketaan Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten toiminnan ja rakenteen uudistamisen valmistelua vuonna 2020 valmistuneen arvioinnin perusteella.
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite/arvio |
2023 tavoite/arvio |
|
| Valtionavustus- ja apurahahakemukset | 23 8811) | 28 7771) | 11 000 | 10 000 |
| Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset | 7 7951) | 14 2271) | 2 500 | 2 500 |
| Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) | 12 | 12,5 | 12 | 12 |
| Tukimuotojen lukumäärä | 19 | 191) | 19 | 16 |
| Toimielinten lukumäärä | 24 | 24 | 23 | 22 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Henkilötyövuodet | 74,32)/44,7 | 68,52)/46,8 | 802)/48 | 802)/503) |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,6 | 3,5 | 3,6 | 3,6 |
1) Sisältää koronaepidemian aikana käsitellyt hakemukset.
2) Sisältää määräaikaiset taiteenedistäjät, joiden palkkakulut on maksettu rahapelitoiminnan tuotoista (mom. 29.80.52).
3) Sisältää hankerahoituksella palkattuja määräaikaisia virkahenkilöitä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 65 801 | 4 276 | 4 434 |
| Bruttotulot | 22 | 11 | 7 |
| Nettomenot | 65 779 | 4 265 | 4 427 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 457 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 18 852 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviointipalkkioiden maksaminen taidetoimikuntien jäsenille | 100 |
| ICT-asiantuntijan palkkaaminen | 70 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -9 |
| Matkustussäästö | -33 |
| Palkkausten tarkistukset | 81 |
| Toimistotilasäästö | -47 |
| Yhteensä | 162 |
| 2023 talousarvio | 4 427 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 45 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 34 300 000 |
| 2022 talousarvio | 4 265 000 |
| 2021 tilinpäätös | 84 174 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 450 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 23 000 euroa talousarvioesityksen 4 427 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 4 450 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 45 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 34 300 000 |
| 2022 talousarvio | 4 265 000 |
| 2021 tilinpäätös | 84 174 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 145 000 |
| 2023 talousarvio | 4 450 000 |
| 2022 tilinpäätös | 38 610 000 |
| 2021 tilinpäätös | 84 174 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 115 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytyn ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta, esittelemisestä ja kehittämisestä. Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla. Suomenlinnan hoitokunta huolehtii linnoituksen säilymisen, kävijähallinnan ja käytönhallinnan kestävästä tasapainosta.
Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — Osaavalla ja oikea-aikaisella korjausrakentamisella sekä restauroinnilla edistetään kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Toteutetaan Agenda 2030:n tavoitteista erityisesti kestävään matkailuun liittyviä toimenpiteitä.
- — Kerrotaan kävijöille Suomenlinnan maailmanperintöarvoista ja niiden suojelusta sekä kannustetaan heitä toimimaan vastuullisesti.
- — Edistetään sidosryhmien keskinäistä vuorovaikutusta.
- — Maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot, autenttisuus ja eheys säilyvät, riskeihin on varauduttu ja kohteen hoito toteuttaa kestävää kehitystä. Maailmanperintökohteen arvojen säilymisestä huolehditaan hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.
- — Varaudutaan covid-19-pandemian seurauksena tapahtuneen kävijämäärän vähenemisen aiheuttamaan tulojen menetykseen ja uudenlaisten asiakasryhmien hakemiseen. Menetys kohdentuu sekä kävijämääriin että aluetaloudelliseen vaikutukseen.
Suomenlinnan hoitokunnan tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.80.75 määrärahoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:
- — Saatetaan huonokuntoiset asuinhuoneistot käyttökuntoon ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä yli 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan asteittain vastaamaan yleistä vuokratasoa. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat kattavat jatkossa laajemmin asuinhuoneistoihin liittyviä kustannuksia.
- — Varaudutaan Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneeseen kustannustason nousuun. Korotuspaine kohdentuu asiakkailta perittäviin vuokriin.
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite/arvio |
2023 tavoite/arvio |
|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) | - | Ei voitu mitata | 12 | 18 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| Vuokra-asuntojen käyttöaste, % | 93,2 | 93 | 88 | 85 |
| Vuokratuotot, kasvu % | -4,0 | 6 | -9,5 | -10 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Henkilötyövuodet | 76,5 | 76 | 83 | 84 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) | 3,75 | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 9 968 | 8 605 | 9 015 |
| Bruttotulot | 7 065 | 6 500 | 6 900 |
| Nettomenot | 2 903 | 2 105 | 2 115 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 296 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 197 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 5 145 | 6 340 | 5 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 331 | 6 820 | 6 400 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 186 | -480 | -1 400 |
| Kustannusvastaavuus, % | 81 | 93 | 78 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -5 |
| Matkustussäästö | -5 |
| Palkkausten tarkistukset | 20 |
| Yhteensä | 10 |
| 2023 talousarvio | 2 115 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 411 000 |
| 2022 talousarvio | 2 105 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 803 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 255 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
3) hoitokunnan vuokraamien asuinhuoneistojen vuokrien alentamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).
Lisäys 140 000 euroa talousarvioesityksen 2 115 000 euroon nähden aiheutuu toimitilojen ylläpitokustannusten noususta.
Perustelujen täydennys talousarvioesitykseen nähden aiheutuu siitä, että asuinhuoneistoista perittävät vuokrat eivät kata kaikkia asuinhuoneistoista aiheutuvia kustannuksia.
| 2023 talousarvio | 2 255 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 300 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 411 000 |
| 2022 talousarvio | 2 105 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 803 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 255 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin
3) hoitokunnan vuokraamien asuinhuoneistojen vuokrien alentamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 43 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 43 000 |
| 2023 talousarvio | 2 255 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 816 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 803 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 43 000 euroa.
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 925 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. Momentille nettoutettavia tuloja vastaavia menoja on myös momentilla 29.80.20.
Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluva Suomen kansallismuseo vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta sekä museo- ja nähtävyyskohteiden ohjelmistosta ja yleisötyöstä.
Museoviraston tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — edistää toiminnassaan läpäisevästi yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja osallisuutta kulttuuriperintöön
- — huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana
- — edistää kestävää kehitystä yleisötyön, kulttuuriperinnön suojelun ja omien toimintatapojen muutoksen kautta
- — osallistua aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:
- — Palveluita, aineistoja ja tutkimusinfrastruktuuria kehitetään saavutettaviksi, asiakaslähtöisiksi ja mahdollisimman digitaalisiksi tutkimuksen edistämiseksi ja tiedon sekä ymmärryksen lisäämiseksi kulttuuriperinnöstä. Tavoitetta tukee vuonna 2022 käynnistetty laaja hankekokonaisuus “Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen”. Hankekokonaisuus toteutetaan vuosien 2022—2025 aikana.
- — Uudet palvelut ja yhteistyö toimijoiden kanssa vahvistavat kulttuurialan merkitystä kansantaloudessa ja parantavat alan työskentelyedellytyksiä. Kansallismuseon laajennuksen ja uuden toimintamallin suunnittelua ja toteuttamista jatketaan.
- — Museovirasto huolehtii monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja suojelemiseksi. Museovirasto osallistuu Kulttuuriperintöstrategian toimeenpanosta ja muinaismuistolain uudistamisesta aiheutuvien toimenpiteiden valmisteluun.
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite/arvio |
2023 tavoite/arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
| Objektien katselumäärät Finna-palvelussa, kpl | 947 311 | 1 939 477 | 700 000 | 1 500 000 |
| Sähköisesti luetteloitujen objektien saatavuus Finna-palvelussa, kpl | 266 255 | 310 846 | 310 000 | 345 000 |
| Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä | 495 486 | 421 845 | 600 000 | 600 000 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa | 3,15 | 3,13 | 2,16 | 2,16 |
| Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa | 5,78 | 6,08 | 3,9 | 3,9 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,83 | 3,79 | 3,79 | 3,8 |
| Henkilötyövuodet | 274 | 275 | 275 | 299 |
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 29 044 | 27 487 | 27 425 |
| Bruttotulot | 6 718 | 3 500 | 3 500 |
| Nettomenot | 22 326 | 23 987 | 23 925 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 722 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 388 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alvar Aallon arkkitehtuuria edustavan maailmanperintökohde-esityksen valmistelu | 70 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -120 |
| Toimitiloista työn muutokseen ja digitaalisuuteen -hanke | -120 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -41 |
| Matkustussäästö | -63 |
| Palkkausten tarkistukset | 260 |
| Toimistotilasäästö | -48 |
| Yhteensä | -62 |
| 2023 talousarvio | 23 925 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 23 987 000 |
| 2021 tilinpäätös | 22 992 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 448 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 523 000 euroa talousarvioesityksen 23 925 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 24 448 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 23 987 000 |
| 2021 tilinpäätös | 22 992 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa työväentalojen Unesco-maailmanperintöluettelon valmisteluun.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 548 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin. Momentille nettoutettavia tuloja vastaavia menoja on myös momentilla 29.80.20.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 509 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 509 000 |
| 2023 talousarvio | 24 548 000 |
| 2022 tilinpäätös | 24 181 000 |
| 2021 tilinpäätös | 22 992 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 509 000 euroa.
05. Saavutettavuuskirjasto Celian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 581 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Saavutettavuuskirjasto Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia lukemiseen, oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina ja pistekirjoina, yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa sekä tarjoaa neuvontaa saavutettavassa julkaisemisessa.
Celia tuottaa tai hankkii uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimikkeitä noin 1 250 vuosittain. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja uudistetun julkaisupolitiikan mukaisesti.
Celia välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön yli miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa. Palvelu on asiakkaille maksutonta.
Saavutettavuuskirjasto Celian tehtävänä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — kehittää verkkopalveluita
- — edistää saavutettavaa julkaisemista
- — vahvistaa palveluiden saatavuutta palvelukumppanien kautta
- — kehittää tuotteita ja palveluita lapsille ja nuorille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
- — täydentää saavutettavaa julkaisemista Celian kirjatarjonnalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Saavutettavuuskirjasto Celialle seuraavat tavoitteet:
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite/arvio |
2023 tavoite/arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
|---|---|---|---|---|
| — Vuosittaiset kirjahankinnat Celian kokoelmaan (tuotanto+valmishankinnat) | 1 359 | 1 466 | 1 250 | 1 250 |
| — Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm | 58 | 61 | 30 | 30 |
| — Aktiivisten lasten ja nuorten osuus Celian rekisterissä olevista lapsista ja nuorista, % | 18 | 17,6 | 18 | 20 |
| — Oppikirjatoimitusten määrä | 50 069 | 55 701 | 36 000 | 30 000 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| — Asiakkaita palveluiden piirissä | 76 000 | 68 239 | 79 000 | 91 000 |
| — Verkkoasiakkaiden osuus kaikista henkilöasiakkaista, % | 83 | 82,5 | 88 | 89 |
| — Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % | 71 | 74 | 78 | 80 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| — Henkilötyövuodet | 43,11 | 42,19 | 45 | 45 |
| — Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,51 | 3,59 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 5 945 | 5 671 | 5 601 |
| Bruttotulot | 755 | 30 | 20 |
| Nettomenot | 5 190 | 5 641 | 5 581 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 677 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 997 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Määräaikaisen lisäyksen poistuminen | -75 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -11 |
| Matkustussäästö | -6 |
| Palkkausten tarkistukset | 50 |
| Toimistotilasäästö | -18 |
| Yhteensä | -60 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 5 581 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 28 000 |
| 2022 talousarvio | 5 641 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 510 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 590 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 9 000 euroa talousarvioesityksen 5 581 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 5 590 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 28 000 |
| 2022 talousarvio | 5 641 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 510 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 93 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 93 000 |
| 2023 talousarvio | 5 590 000 |
| 2022 tilinpäätös | 5 669 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 510 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 93 000 euroa.
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 351 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 260 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.
KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa on:
- — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja sisältöjä yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnan sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta.
- — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen tarjontaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille.
- — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille seuraavat tavoitteet:
Tuloksellisuuden tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 tavoite/arvio |
2023 tavoite/arvio |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
| — Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm | 141 528 | 142 627 | 147 900 | 149 700 |
| — Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät | 22 929 | 17 713 | 56 000 | 56 000 |
| — Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) | 663 | 722 | 778 | 836 |
| — Mediakasvatuskoulutusten ja -luentojen määrä, vähintään | 22 | 41 | 29 | 29 |
| — Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä | 42 | 142 | 54 | 54 |
| Toiminnallinen tehokkuus | ||||
| — Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva | 21,45 | 25,60 | 23,41 | 23,13 |
| — Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua | 1 698 | 2 279 | 1 629 | 1 407 |
| — Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) | 211 | 226 | 150 | 150 |
| — Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) | 239 | 268 | 375 | 375 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| — Henkilötyövuodet | 80 | 81 | 76 | 76 |
| — Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,47 | 3,72 | 3,6 | 3,6 |
1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.
2) Tilauksesta luokitellut
3) Uudelleenluokitellut
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 7 706 | 8 016 | 8 014 |
| Bruttotulot | 755 | 815 | 663 |
| Nettomenot | 6 951 | 7 201 | 7 351 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 810 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 216 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito | -45 |
| Kertamenon poistuminen | -120 |
| MTV:n analogisten videoaineistojen digitointi | -50 |
| Uusien toimitilojen muutto-, kalustus- ja varustelukustannukset | 350 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -14 |
| Matkustussäästö | -8 |
| Palkkausten tarkistukset | 69 |
| Toimistotilasäästö | -32 |
| Yhteensä | 150 |
| 2023 talousarvio | 7 351 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 38 000 |
| 2022 talousarvio | 7 201 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 357 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 460 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 109 000 euroa talousarvioesityksen 7 351 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 7 460 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 38 000 |
| 2022 talousarvio | 7 201 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 357 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) toimintamenojen niukkuuteen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viraston toiminta on ollut alusta lähtien aliresursoitua, ja rahoitusvajetta on hoidettu yksittäisillä määrärahalisäyksillä. Säästötoimien vuoksi mm. osa lakisääteisistä toiminnoista on tällä hetkellä lähes pysähdyksissä ja osa viroista on täyttämättä. Laitteita ei ole pystytty uusimaan, mikä lisää vakavan laiterikon riskiä. KAVIn arvion mukaan myös uusien toimitilojen kustannukset lisäävät vuokramenojen osuutta toimintamenoista. Talousarvioesityksen mukaisen rahoituksen arvioidaan olevan useita satoja tuhansia euroja alijäämäinen ja KAVI arvioi joutuvansa turvautumaan lomautuksiin tai irtisanomisiin.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että instituutin rahoitus saadaan tasapainoon ja kestävälle pohjalle.
Valiokunnan lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että Kansallisen audiovisuaalisen instituutin rahoitus saadaan tasapainoon, ja että sen perusrahoitus saatetaan seuraavassa kehyspäätöksessä pysyvästi tehtäviä vastaavalle tasolle.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 260 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 139 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 139 000 |
| 2023 talousarvio | 7 460 000 |
| 2022 tilinpäätös | 7 239 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 357 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 139 000 euroa.
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 21 307 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2022 on 1 419,41 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2023 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2864).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläkkeiden indeksitarkistus | 1 354 |
| Yhteensä | 1 354 |
| 2023 talousarvio | 21 307 000 |
| 2022 talousarvio | 19 953 000 |
| 2021 tilinpäätös | 18 572 084 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Talousarvioesityksen mukaan uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä niihin liittyviin perhe-eläkkeisiin saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taitelijaeläkettä, mikä vastaa edellisten vuosien tasoa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää nostetaan, sillä tarve taiteilijaeläkkeille on huomattavasti suurempi. Saadun selvityksen mukaan hakijoista vain joka kymmenennelle voidaan nykyisellään myöntää taiteilijaeläke.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 21 307 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä annetun lain (194/2016) mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3) määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 17 264 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Museovirasto oikeutetaan tekemään Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus siltä osin kuin vuoden 2022 talousarviossa uusittua valtuutta ei ole käytetty.
Selvitysosa:Museovirastolle on vuoden 2021 talousarviossa ja lisätalousarviossa myönnetty valtuus tehdä Kansallismuseon lisärakennusta koskeva vuokrasopimus, josta aiheutuvat kokonaismenot vuosina 2025—2039 ovat yhteensä enintään 133 milj. euroa. Kansallismuseon kokonaisvuokra on 7,74 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4,15 milj. euroa vuodessa. Lisärakennushankkeen aikataulu myöhentyy kaavoitusvaiheessa asiasta hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi.
| 2023 talousarvio | 17 264 000 |
| 2022 talousarvio | 17 264 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 901 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 18 502 000 euroa.
Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kansallismuseon lisärakennuksesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 13) siten, että Kansallismuseon vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2026—2040 yhteensä enintään 144 000 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.
Lisäys 1 238 000 euroa talousarvioesityksen 17 264 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
Talousarvioesitykseen nähden Museovirastolle myönnettyä valtuutta tarkistetaan siten, että Kansallismuseon lisärakennuksen vuokrasopimuksesta aiheutuva sitoumus 15 vuoden ajalle arvioituna on 144 milj. euroa. Kansallismuseon kokonaisvuokra on 8,34 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 4,75 milj. euroa vuodessa.
| 2023 talousarvio | 18 502 000 |
| 2022 talousarvio | 17 264 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 901 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 18 502 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Museovirasto oikeutetaan tekemään vuokrasopimus Kansallismuseon lisärakennuksesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 13) siten, että Kansallismuseon vuokrauksesta aiheutuvat kokonaismenot ovat vuosina 2026—2040 yhteensä enintään 144 000 000 euroa.
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin | 2 880 000 |
| Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen | 900 000 |
| Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan | 220 000 |
| Yhteensä | 4 000 000 |
Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.
Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.
Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja
| 2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta | 278 | 280 | 285 | 288 |
| Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta | 29 | 24 | 25 | 25 |
| Henkilötyövuodet/1 000 asukasta | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Aukiolotunnit, 1 000 tuntia | 1 554 | 1 993 | 1 995 | 1 998 |
| Fyysiset käynnit, kpl/asukas | 6,4 | 5,9 | 7 | 7,5 |
| Verkkokäynnit, kpl/asukas | 9,1 | 9,6 | 10 | 10,5 |
| Lainaukset, kpl/asukas | 12,8 | 13,9 | 15 | 16 |
| Toimintakustannukset, euroa/asukas | 58 | 60 | 60 | 61 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Indeksitarkistus (3,8 %) | 106 |
| Kertaluonteisen erän poisto | -1 000 |
| Yhteensä | -894 |
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 talousarvio | 4 894 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 811 442 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta on lisännyt vuosien 2021 ja 2022 talousarvioihin yhteensä 2 milj. euroa e-kirjaston kehittämiseen. Kuntien yhteinen e-kirjasto tukee tasa-arvoa ja se edistää digisisältöjen yhdenvertaista saatavuutta, takaa väestön yhtäläisen pääsyn tietoon sekä edistää lukemista. Hanke on laajuudeltaan merkittävä, sillä se rakentaa uudenlaista julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä ekosysteemiä kirjallisuus- ja kustannusalalla.
On myös erittäin tärkeää, että hallitus on talousarviota täydentävässä esityksessä ehdottanut 1 milj. euron määrärahakorotusta momentille 29.80.41, mikä antaa mahdollisuuden korvausten maksamiseen tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille yleisistä kirjastoista tapahtuvasta teosten e-lainaamisesta. Tekijöille e-aineistosta maksettavan lainauskorvauksen arvioidaan lisäävän kirjastojen mahdollisuuksia saada e-aineistoja kirjastokäyttöön.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös kirjastojen keskeiseen rooliin kansalaisten digitaitojen edistämisessä ja pitää tärkeänä, että kirjastoilla on riittävät resurssit maksuttoman digituen antamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.40.01 yleisille kirjastoille vankien lukupiiritoiminnan sekä lukutaidon kehittymiseen ja kirjallisuuden harrastamiseen tähtäävien toimien järjestämiseen tarkoitettua avustusta.
| 2023 I lisätalousarvio | 200 000 |
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 talousarvio | 4 894 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 811 442 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.
31. Valtionosuus ja -avustus esittävän taiteen ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 141 111 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen valtionosuusuudistukseen liittyvien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on musiikilla 56 818 euroa, muulla esittävällä taiteella 65 058 euroa ja museoilla 82 861 euroa henkilötyövuotta kohden.
Museoiden alueellisiin tehtäviin on tarkoitus osoittaa enintään 156 henkilötyövuotta. Museoiden valtakunnallisiin tehtäviin on tarkoitus myöntää harkinnanvaraista korotusta enintään 5 900 000 euroa.
Esittävän taiteen vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen osoitetaan määrärahasta harkinnanvaraista valtionavustusta enintään 3 000 000 euroa.
Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 12 697 000 euroa momentilla 29.80.52.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtionosuudet ja -avustukset budjettivaroista (mom. 29.80.31) | Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52) |
Yhteensä | |
| Esittävän taiteen valtionosuus | 90 801 000 | 7 545 000 | 98 346 000 |
| Museoiden valtionosuus | 47 310 000 | 5 152 000 | 52 462 000 |
| Taiteen edistämiskeskuksen jaettavaksi valtionavustuksina esittävän taiteen vapaan ammattilaiskentän kehittämiseen | 3 000 000 | - | 3 000 000 |
| Yhteensä | 141 111 000 | 12 697 000 | 153 808 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Audiovisuaalinen kannustinjärjestelmä (siirron palautus momentilta 32.20.40) | 250 |
| Indeksitarkistus (3,8 %) | 6 313 |
| Kertaluonteisen siirron päättyminen (siirto momentilta 29.01.02) | 259 |
| Luova Eurooppa -ohjelman hallinnoinnista aiheutuvien menojen maksaminen ja kansallinen vastinrahoitus (siirto momentille 29.01.02) | -295 |
| Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoiminen | -5 620 |
| Matkustussäästö | -33 |
| Yhteensä | 874 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 141 111 000 |
| 2022 talousarvio | 140 237 000 |
| 2021 tilinpäätös | 128 747 454 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 141 111 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 3 000 000 euroa esittävän taiteen valtionosuusuudistukseen liittyvien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on esittävällä taiteella enintään 3 967 ja museoilla enintään 1 295.
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 94 387 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
3) enintään 400 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
4) enintään 101 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuviin määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa käytetty euromäärä yksikköä kohden (ei sis. alv) taiteen perusopetuksessa on 87,33 euroa/opetustunti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Harkinnanvaraiset avustukset | 250 |
| Indeksitarkistus (3,8 %) | 3 604 |
| Tietopohjan vahvistaminen | 11 |
| Yhteensä | 3 865 |
| 2023 talousarvio | 94 387 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 90 522 000 |
| 2021 tilinpäätös | 97 227 583 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 94 387 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen
2) enintään 1 210 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
3) enintään 400 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
4) enintään 101 000 euroa taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamiseen liittyvistä selvityksistä ja kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia.
Kohdan 4) määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen taiteen perusopetuksen tietopohjan vahvistamisesta ja kehittämisestä aiheutuviin määräaikaisiin tehtäviin.
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.
| 2023 talousarvio | 252 000 |
| 2022 talousarvio | 252 000 |
| 2021 tilinpäätös | 262 684 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
| 2023 talousarvio | 26 648 000 |
| 2022 talousarvio | 26 648 000 |
| 2021 tilinpäätös | 26 648 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 27 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) enintään 1 000 000 euroa e-lainauskorvausten maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).
Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 26 648 000 euroon nähden aiheutuu korvausten maksamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille yleisistä kirjastoista tapahtuvasta teosten e-lainaamisesta.
| 2023 talousarvio | 27 648 000 |
| 2022 talousarvio | 26 648 000 |
| 2021 tilinpäätös | 26 648 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta on tyytyväinen yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tasoon, joka on myös ensi vuoden talousarviossa 11 milj. euroa. On myös tärkeää, että hyvitysmaksu säilyy kehyspäätöksen mukaan samalla tasolla koko kehyskauden 2023—2026, mitä eduskunta on edellyttänyt.
On niin ikään myönteistä, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaa on korotettu 1 milj. eurolla e-lainauskorvausten maksamiseen. Kyseessä on kevään 2022 kehysriihessä e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainauskorvauksia varten vuosille 2023—2026 tehty 1 milj. euron vuotuinen varaus, joka on otettu huomioon vuoden 2023 talousarvioesityksessä.
Esityksen taustalla on e-aineistojen kirjastokäytön korvaamista koskeva selvitys1), jossa ehdotettiin nykyistä lainauskorvausjärjestelmää laajennettavaksi koskemaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaa e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausta. Selvityksessä on esitetty lainsäädännön muuttamisen rinnalle nopeampi etenemistapa, jossa ensi vuoden e-lainauskorvaus yleisten kirjastojen e-lainaaminen toteutettaisiin ministeriön päätöksellä. Tämä mahdollistaisi viime keväänä päätetyn kehysvarauksen nopean käyttöön ottamisen. Nyt valittu toteuttamistapa vastaa hyvin myös eduskunnan kantaa, jonka mukaan lainauskorvausten maksujärjestelmä tulee toteuttaa eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti mahdollisimman pikaisesti (EK 48/2021 vp - HE 146/2021 vp, lausuma 3).
Em. selvityksessä esitetyllä e-lainauskorvauksen tasolla (0,26 euroa/laina) 1 milj. euron määräraha riittää noin 3,5 milj. e-lainauksen korvaamiseen, minkä arvioidaan vastaavan kysyntää. On kuitenkin tärkeää seurata määrärahan riittävyyttä ja jatkossa arvioida myös mahdollisuudet ja tarpeet järjestelmän laajentamiselle korkeakoulujen kirjastoissa tapahtuvaan e-aineistojen käyttöön. On myös tärkeää tehdä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön, sillä lainsäädännöllinen ratkaisu tuo vakautta järjestelmään ja velvoittaa ottamaan määrärahatarpeet huomioon valtion talousarviossa.
Lisäksi valiokunta toistaa edellä mainittuun lausumaan sisältyvän kannanoton, jossa edellytetään lainauskorvausmäärärahan korottamista vastaamaan pohjoismaista tasoa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 27 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 1 000 000 euroa e-lainauskorvausten maksamiseen.
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 18 790 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan
2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen
3) lastenkulttuurin avustamiseen
4) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen
5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen
6) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen
7) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen näyttelypalkkiomallin toimeenpanon tehtäviin
8) Turun tuomiokirkon peruskorjauksen avustamiseen
9) Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuviin kustannuksiin.
Määrärahasta on varattu 9 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin hallinnointi-, koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvä rakennetuki (RRF pilari3) toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitetta vauhdittaa kriisistä eniten kärsineiden alojen eli matkailun, luovan talouden ja tapahtuma-alan innovatiivista ja tutkimustietoa hyödyntävää uudistumista, toipumista ja kestävää kasvua. Sillä vahvistetaan luovaa taloutta, tuotteiden ja palveluiden uusiutumista, digitalisaation edistymistä sekä työn tuottavuutta. Tavoitteena on, että luoville aloille syntyy 10 000 uutta työpaikkaa ja luovien alojen BKT-osuus nousee merkittävästi nykyisestä 3,5 %:sta vuoteen 2026 mennessä.
Rakennetuella tuetaan kulttuuri- ja luovien alojen yrityksiä, yhteisöjä sekä muita taide- ja kulttuurialan toimijoita niin, että ne voivat sopeutua koronapandemian vaikutuksiin sekä pystyvät kehittämään ja ottamaan käyttöön muuttuneisiin ja vaikeasti ennakoitaviin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja toimialojen elvyttämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suuri osa luovista sisällöistä jaetaan ja kulutetaan digitaalisten alustojen kautta ja luovan osaamisen käyttö palveluna liittyy usein digitaalisten konseptien toteuttamiseen. Digitalisaatio parantaa kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden mahdollisuuksia kilpailla Euroopan ja maailman markkinoilla. Tukien myöntämisen ehtoihin sisällytetään merkittävässä määrin digitaalisuutta edistäviä kriteereitä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toiminta | 290 000 |
| Rakentamisen prosenttiperiaatteen edistäminen | 500 000 |
| Lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustukset | 1 000 000 |
| Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaaminen | 300 000 |
| Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke | 1 600 000 |
| Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelun ja toiminnan valmistelun ja käynnistämisen kustannukset | 300 000 |
| Näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen | 1 000 000 |
| Turun tuomiokirkon peruskorjaus | 4 000 000 |
| Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tilakustannukset ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset | 800 000 |
| Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki (RRF pilari3) | 9 000 000 |
| Yhteensä | 18 790 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanke | 1 100 |
| Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentille 29.80.53) | -1 909 |
| Kansallisoopperan ja -baletin väistötilat | -800 |
| Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjaus | -15 082 |
| Kertaluonteisen erän poisto | -3 185 |
| Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki (RRF pilari3) | -5 000 |
| Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen kompensointi | -14 774 |
| Suomen Kansallisoopperan tilahankkeet (siirto momentilta 29.80.53) | 800 |
| Turun tuomiokirkon peruskorjaus | 4 000 |
| Yhteensä | -34 850 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 18 790 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -10 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 28 180 000 |
| 2022 talousarvio | 53 640 000 |
| 2021 tilinpäätös | 90 008 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 20 074 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan ja tilakustannuksiin
10) Erä- ja luontokulttuurimuseon investointihankkeen suunnitteluun.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1) ja päätösosan toisen kappaleen kohta 10) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 10).
Muutos talousarvioesityksen 18 790 000 euroon nähden on 1 284 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 300 000 euroa siirtona momentille 29.80.52 Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen ja lisäyksenä 1 284 000 euroa siirtona momentilta 29.80.53 Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n vuokra-avustukseen ja 300 000 euroa Erä- ja luontokulttuurimuseon investointihankkeen suunnitteluun.
| 2023 talousarvio | 20 074 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 8 331 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -10 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 28 180 000 |
| 2022 talousarvio | 53 640 000 |
| 2021 tilinpäätös | 90 008 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Näyttelypalkkiomalli. Valiokunta on tyytyväinen, että näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa. Määräraha mahdollistaa mallin käyttämisen taidemuseoissa, mutta ei pienemmissä näyttelyorganisaatioissa. Mallia tulisikin alan toimijoiden mukaan laajentaa myös museoita pienempiin toimijoihin, kuten taidegallerioihin. Valiokunta pitää perusteltuna, että mallin käyttöä pyritään kehittämään ja laajentamaan myös pienempiin visuaalisen alan näyttelytoimijoihin. Näyttelypalkkio on korvaus, joka maksetaan taiteilijalle näyttelyä varten tehdystä työstä, kuten näyttelyn ripustamisesta, teosten kuljettamisesta, yleisöluentojen pitämisestä tai näyttelyn markkinoinnista.
Lukutaidon edistäminen. Edellä momentin 29.01.02 kohdalla esitettyyn viitaten valiokunta korostaa lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia. Valiokunta lisää siksi momentille 300 000 euroa (Lukukeskukselle) Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen.
Lisäksi valiokunta osoittaa 300 000 euroa Tekstin talon käynnistämiseen. Tekstin talon tarkoituksena on toimia kirjallisuuden alan kokoavana toimijana sekä tekstialan ammattilaisten tukijana, joka tarjoaa toimintaedellytyksiä kirjallisuuden, kääntämisen, tulkkauksen, kritiikin ja tutkimuksen ammattilaisille. Se vahvistaa osaltaan myös lukutaitotyötä mm. koulujen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Valiokunta osoittaa 200 000 euroa myös Suomen sanataideopetuksen seura ry:lle mm. lukutaitotyön edistämiseen.
Taidetestaajat. Valiokunta osoittaa 1 000 000 euroa Taidetestaajat-toiminnan jatkamiseen. Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1—2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin esim. teatteriin, taidemuseoon tai oopperaan. Lasten palautteen kautta toiminta auttaa myös taidelaitoksia ohjelmistosuunnittelussa.
Edellä mainittujen (1 800 000 euron) lisäysten lisäksi valiokunta osoittaa momentille 2 890 000 euroa, joka kohdistetaan taiteen ja kulttuurin edistämiseen seuraavasti:
- — 1 000 000 euroa esittävän taiteen esityksiin ja vierailuihin päiväkodeissa, kouluissa ym.
- — 200 000 euroa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitolle lasten kulttuurikasvatukseen
- — 80 000 euroa G Song Labille matalan kynnyksen taidetoiminnan järjestämiseen nuorille
- — 200 000 euroa seurantalojen korjausavustuksiin
- — 100 000 euroa Valtion taideteostoimikunnalle kotimaisten nykytaiteilijoiden teosten hankintaan
- — 100 000 euroa Sodan ja rauhan keskus Muisti ry:lle näyttelytoiminnan kehittämiseen
- — 70 000 euroa Sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen Pietarsaaressa
- — 115 000 euroa Tuglas-seura ry:lle Suomen ja Viron välisen yhteistyön edistämiseen
- — 200 000 euroa Tampereen teatterin peruskorjauksen suunnitteluun
- — 300 000 euroa Meri-Lapin Teatteriyhdistys ry:lle Kemin teatterin toiminnan turvaamiseen
- — 300 000 euroa valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella toimiville tanssiopistoille
- — 100 000 euroa Saimaan virkistysalueyhdistys ry:lle suojellun Piispan huvilan kunnostamiseen
- — 25 000 euroa Pääkanta-Säätiö s.r.:lle kulttuuritoimintojen lavan kunnostamiseen Kerimäellä
- — 20 000 euroa Koko Kunta rokkaa Suomussalmi -tapahtuman juhlavuoden 2023 järjestelyihin
- — 50 000 euroa Kulttuurikeskus Villa Karon toiminnan tukemiseen
- — 30 000 euroa Rajaton Taide ry:n toimintaan, kuten mestarikurssien ja festivaalien järjestämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 24 764 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan ja tilakustannuksiin
2) rakentamisen prosenttiperiaatteen edistämiseen
3) lastenkulttuurin avustamiseen
4) Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen
5) Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeeseen
6) Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen
7) näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen näyttelypalkkiomallin toimeenpanon tehtäviin
8) Turun tuomiokirkon peruskorjauksen avustamiseen
9) Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuviin kustannuksiin
10) Erä- ja luontokulttuurimuseon investointihankkeen suunnitteluun
11) Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen, Tekstin talon käynnistämiseen, Suomen sanataideopetuksen seura ry:lle, Taidetestaajat-toimintaan, esittävän taiteen esitysten ja vierailujen tukemiseen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitolle lasten kulttuurikasvatukseen, G Song Labille matalan kynnyksen taidetoiminnan järjestämiseen, seurantalojen korjausavustuksiin, Valtion taideteostoimikunnalle kotimaisten nykytaiteilijoiden teosten hankintaan, Sodan ja rauhan keskus Muisti ry:lle näyttelytoiminnan kehittämiseen, Sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen, Tuglas-seura ry:lle Suomen ja Viron välisen yhteistyön edistämiseen, Tampereen teatterin peruskorjauksen suunnitteluun, Meri-Lapin Teatteriyhdistys ry:lle Kemin teatterin toiminnan turvaamiseen, valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella toimivien tanssiopistojen tukemiseen, Saimaan virkistysalueyhdistys ry:lle suojellun Piispan huvilan kunnostamiseen, Pääkanta-Säätiö s.r.:lle kulttuuritoimintojen lavan kunnostamiseen Kerimäellä, Koko Kunta rokkaa Suomussalmi -tapahtuman juhlavuoden järjestelyihin, Kulttuurikeskus Villa Karon toiminnan tukemiseen ja Rajaton Taide ry:n toimintaan.
Määrärahasta on varattu 9 000 000 euroa menojen ja avustusten maksamiseen kulttuurin ja luovien alojen yrityksille, yhteisöille ja toimijoille innovatiivisten palvelujen sekä tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa sekä enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin investoinnin hallinnointi-, koordinointi- ja asiantuntijatehtäviin
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 3 800 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksiin yhteisöllisiä taloja omistaville yhteisöille energiakustannusten nousun johdosta ja Suomen Kotiseutuliitto ry:lle avustusten käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin sekä ammatillisten museoiden ylläpitäjien tukemiseen museoiden kokoelma- ja näyttelytilojen energiakustannusten nousun johdosta.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 300 000 euroa aiheutuu yhteisöjen avustamisesta seurantalojen ja muiden yhteisöllisten talojen kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta ja avustusten käsittelystä aiheutuvista kustannuksista ja 1 500 000 euroa ammatillisten museoiden ylläpitäjien tukemisesta museoiden kokoelma- ja näyttelytilojen energiakustannusten nousun johdosta.
| 2023 I lisätalousarvio | 3 800 000 |
| 2023 talousarvio | 24 764 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 8 331 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -10 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 28 180 000 |
| 2022 talousarvio | 53 640 000 |
| 2021 tilinpäätös | 90 008 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 3 800 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksiin yhteisöllisiä taloja omistaville yhteisöille energiakustannusten nousun johdosta ja Suomen Kotiseutuliitto ry:lle avustusten käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin sekä ammatillisten museoiden ylläpitäjien tukemiseen museoiden kokoelma- ja näyttelytilojen energiakustannusten nousun johdosta.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 1 290 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu yhteisöllisten talojen ja museoiden energiakustannusten avustusten arvioitua pienemmästä tarpeesta.
| 2023 II lisätalousarvio | -1 290 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 3 800 000 |
| 2023 talousarvio | 24 764 000 |
| 2022 tilinpäätös | 90 141 000 |
| 2021 tilinpäätös | 90 008 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 1 290 000 euroa.
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 17 256 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) | 13 606 000 |
| Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset | 3 100 000 |
| Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) | 550 000 |
| Yhteensä | 17 256 000 |
Taiteilija-apurahan suuruus on vuonna 2023 2 080,42 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Palkkausten tarkistukset | 278 |
| Yhteensä | 278 |
| 2023 talousarvio | 17 256 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 162 000 |
| 2022 talousarvio | 16 978 000 |
| 2021 tilinpäätös | 16 963 629 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 17 256 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 330 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 330 000 |
| 2023 talousarvio | 17 256 000 |
| 2022 tilinpäätös | 16 678 428 |
| 2021 tilinpäätös | 16 963 629 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 330 000 euroa.
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 179 753 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä esittävän taiteen edistämisestä annetun lain (1082/2020) 10 §:n mukaisten avustusten maksamiseen esittävän taiteen toimintayksiköille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin
7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 165 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.
Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. Kohdan 2) määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen siltä osin kuin se koskee enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamista tai siitä aiheutuvia menoja Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| 1) Luova työ ja tuotanto | 66 954 000 |
| Elokuva | 27 429 000 |
| Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) | 18 199 000 |
| Kirjallisuus | 985 000 |
| Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu | 5 395 000 |
| Kulttuurin tuotanto ja levitys | 14 946 000 |
| 2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin | 28 364 000 |
| Kirjastot ja tiedon saatavuus | 6 882 000 |
| Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta | 21 482 000 |
| 3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus | 84 435 000 |
| Museot ja kulttuuriperintö | 11 569 000 |
| Kulttuuritilat | 5 390 000 |
| Kansalliset kulttuurilaitokset | 64 598 000 |
| Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen | 2 878 000 |
| Yhteensä | 179 753 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arpajaisveron väliaikaisen alentamisen päättyminen | -3 584 |
| AV-kannustinjärjestelmän käyttöönottoon liittyvän siirron päättyminen | -250 |
| Kulttuurialan rahoituksen vahvistaminen | 4 700 |
| Parlamentaarisesti sovittu taso | 8 679 |
| Tuottoarvion muutos | 14 284 |
| Tasomuutos | -3 627 |
| Yhteensä | 20 202 |
| 2023 talousarvio | 179 753 000 |
| 2022 talousarvio | 159 551 000 |
| 2021 tilinpäätös | 181 109 108 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 180 053 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
11) valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetussa laissa tarkoitettuun rahoitukseen Suomen kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 465 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 11) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 11).
Lisäys 300 000 euroa talousarvioesityksen 179 753 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 29.80.50 Kansallisgallerian arvonlisäveromenojen korvaamiseen.
Perustelujen muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta (HE 157/2022 vp). Esityksen mukaan kolmen kansallisen taidelaitoksen, Kansallisgallerian, Suomen kansallisoopperan ja -baletin sekä Suomen Kansallisteatterin toimintaa rahoitettaisiin harkinnanvaraisen valtionavustusrahoituksen sijasta lakisääteisellä valtion rahoituksella.
| 2023 talousarvio | 180 053 000 |
| 2022 talousarvio | 159 551 000 |
| 2021 tilinpäätös | 181 109 108 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 180 053 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä esittävän taiteen edistämisestä annetun lain (1082/2020) 10 §:n mukaisten avustusten maksamiseen esittävän taiteen toimintayksiköille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin
7) museolain (314/2019) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen annetun lain (1174/2018) nojalla sekä Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille annetussa laissa tarkoitettuun rahoitukseen Suomen kansallisoopperalle ja -baletille enintään 38 197 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 465 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.
Kohdasta 2) myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3) määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon. Kohdan 2) määrärahaa saa käyttää myös EU-rahoitteisten hankkeiden omarahoitusosuutena ja sitä koskevien menojen maksamiseen siltä osin kuin se koskee enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamista tai siitä aiheutuvia menoja Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin.
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 26 160 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää 14:n valtakunnallisesti merkittävän taide- ja kulttuurilaitoksen tilakustannusten avustamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ateneumin saniteettitilojen laajennus | 90 |
| Kansallisgallerian tilakustannuksista ja muista perusparannuksista aiheutuvat kustannukset (siirto momentilta 29.80.50) | 1 909 |
| Suomen Kansallisoopperan tilahankkeet (siirto momentille 29.80.50) | -800 |
| Yhteensä | 1 199 |
| 2023 talousarvio | 26 160 000 |
| 2022 talousarvio | 24 961 000 |
| 2021 tilinpäätös | 23 181 622 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 26 749 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 26 160 000 euroon nähden on 589 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 181 000 euroa Saamelaismuseo Siidan vuokranavustuksen tarkentumisesta ja 1 811 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta sekä vähennyksenä 119 000 euroa Suomen Pietari-instituutin vuokrauksen päättymisestä ja 1 284 000 euroa Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n vuokra-avustuksen siirtona momentille 29.80.50.
| 2023 talousarvio | 26 749 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -428 000 |
| 2022 talousarvio | 24 961 000 |
| 2021 tilinpäätös | 23 181 622 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 26 749 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen valtion omistamissa toimitiloissa toimivien taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 364 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Kansallisgallerian vuokra-avustuksen määrän tarkistamisesta.
| 2023 II lisätalousarvio | 364 000 |
| 2023 talousarvio | 26 749 000 |
| 2022 tilinpäätös | 24 532 869 |
| 2021 tilinpäätös | 23 181 622 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 364 000 euroa.
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi viisi prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pitkäaikaissäilytettävän aineiston lisääntyminen, Finna-palvelu ja kulttuuriperinnön digitointi | 100 |
| Yhteensä | 100 |
| 2023 talousarvio | 2 200 000 |
| 2022 talousarvio | 2 100 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 950 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen kulttuuriperinnön kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen ja liittämiseen osaksi Euroopan digitaalista kirjastoa Europeanaa
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
(58.) Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 7 500 000 |
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen erän poisto | -100 |
| Yhteensä | -100 |
| 2023 talousarvio | 739 000 |
| 2022 talousarvio | 839 000 |
| 2021 tilinpäätös | 989 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kotimaisten nykytaiteilijoiden taideteosten hankintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 839 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 049 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 1 150 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 2 899 000 |
| Yhteensä | 4 049 000 | |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2023 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi 78 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi 22 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Höyrylaiva S/S Saimaan hallinnansiirto (siirto momentilta 31.10.20) | 150 |
| Yhteensä | 150 |
| 2023 talousarvio | 4 049 000 |
| 2022 talousarvio | 3 899 000 |
| 2021 tilinpäätös | 12 347 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen sekä museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 949 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
| Yhteensä | 4 049 000 | |
Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan käyttösuunnitelma korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan käyttösuunnitelman.
Perustelujen muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu tarpeesta käyttää määrärahaa myös museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Lisäksi talousarvioesitykseen nähden käyttösuunnitelmakohtien jakoa on muutettu.
| 2023 talousarvio | 4 049 000 |
| 2022 talousarvio | 3 899 000 |
| 2021 tilinpäätös | 12 347 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 049 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen sekä museolaivojen korjaamisesta ja kunnossapidosta aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
| 1. | Museovirasto | 949 000 |
| 2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
| Yhteensä | 4 049 000 | |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2023 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
89. Rahoitus Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää pääoman maksamiseen Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että valtio on hyväksynyt museota koskevan hankesuunnitelman ja toteutuspäätöksen.
Selvitysosa:Määräraha on vuoden 2023 osuus museosäätiön pääomaan kohdennettavasta rahoituksesta.
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 4 973 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää pääoman maksamiseen Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiölle. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että valtio on hyväksynyt museota koskevan hankesuunnitelman ja toteutuspäätöksen.
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 40 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
| 2023 talousarvio | 40 000 |
| 2022 talousarvio | 40 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 40 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.