Talousarvioesitys 2023
89. Laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Afrikan kehitysrahastolle, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle ja tarjolla oleviin Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määräraha on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote.
Vuoden 2023 määräraha kohdennetaan vuonna 2019 laaditun kehityspoliittisen investointisuunnitelman 2020—2023 antamien suuntaviivojen ja tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, Afrikan maiden kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvon tukemiseen.
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 129 730 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 129 730 000 |
| 2021 tilinpäätös | 129 730 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 130 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 tasoa. Määrärahaa saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. Määrärahaa on tarkoitus käyttää kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Finanssisijoituksia hallinnoi ulkoministeriö, ja päätökset tehdään Suomen kehityspolitiikan ja kehityspoliittisten investointisuunnitelmien mukaisesti ottaen huomioon kansainväliset sopimukset, joiden edistämiseen Suomi on sitoutunut.
Valiokunta pitää määrärahaa merkittävänä ja korostaa, että yksityisten sijoitusten mukaan saaminen kehitysyhteistyön rahoitukseen on tärkeää. Tähän mennessä momentin määrärahalla tehtyjen sijoitusten arvioidaan vivuttaneen käyttöön yli 1,7 mrd. euroa muuta rahoitusta. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on tyytyväinen siihen, että uudet kestävyysraportointivaatimukset ja kestävän kehityksen mukaiset standardit tulevat yhtenäistämään yritysten toiminnasta saatavilla olevaa tietoa ja parantamaan sen laatua mm. tietojen varmennusvaatimuksen myötä. Kestävän rahoituksen kriteerejä kehitetään sekä EU:ssa että globaalisti. Myös kestävää kehitystä tukevien pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja työpaikkojen luonnin mahdollistavaa lainarahoitusta erityisesti vähiten kehittyneissä maissa tulisi kasvattaa, missä voidaan käyttää eri instrumentteja (esimerkiksi FCA Investments rahaston luototus).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 129 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä
2) lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Afrikan kehitysrahastolle, Kirkon ulkomaanavun FCA Investments -vaikuttavuussijoitusrahastolle ja tarjolla oleviin Ukrainan tuki- ja jälleenrakennusrahastoihin ja rahoitusvälineisiin.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuosilta 2021 ja 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Kansainväliselle kehitysrahastolle (IDA), Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD), Vihreälle ilmastorahastolle (GCF) ja Afrikan kehitysrahastolle (ADF) ja niitä myönnettäessä voidaan luopua lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n edellyttämästä lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta. Lisäksi voidaan sopia lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun valtioneuvoston asetuksen (450/1988) 5 ja 7 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 ja 12 §:n säännöksiä matalammasta viivästys- ja lisäkorosta tai niiden perimättä jättämisestä.
Selvitysosa:Lainoja käytetään täydentämään Suomen rahoitusosuutta IDA:n, IFADin, GCF:n ja ADF:n lisärahoituskierroksilla.
Rahoituksen ehdoista neuvotellaan rahastojen jäsenten, ml. Suomi, kesken, eikä kahdenvälisesti ole mahdollista sopia näistä yhteisistä säännöistä poikkeavista ehdoista. Lainojen rahoitusehdot eivät siten kaikilta osin ole yhteensopivia Suomen lainsäädännön kanssa, minkä vuoksi rahastojen jäsenten kanssa neuvoteltavissa lainasopimuksissa joudutaan osittain poikkeamaan Suomen lainsäädännön vaatimuksista näistä perustelluista syistä. Rahastot ovat vakavaraisia toimijoita ja riski lainanhoidon viivästyksille on hyvin matala. Suomi seuraa kunkin organisaation taloudenpitoa ja lainan asianmukaista käyttöä osallistuessaan niiden johtokuntatyöskentelyyn. Suomella on siten mahdollisuus vaikuttaa organisaatioiden taloudenhoitoon ja riskienhallintaan.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 129 730 000 |
| 2022 tilinpäätös | 129 730 000 |
| 2021 tilinpäätös | 129 730 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuosilta 2021 ja 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää lainojen myöntämiseen vakuutta vaatimatta Kansainväliselle kehitysrahastolle (IDA), Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle (IFAD), Vihreälle ilmastorahastolle (GCF) ja Afrikan kehitysrahastolle (ADF) ja niitä myönnettäessä voidaan luopua lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) 5 §:n edellyttämästä lainanantajan erillisestä tilintarkastusoikeudesta. Lisäksi voidaan sopia lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun valtioneuvoston asetuksen (450/1988) 5 ja 7 §:n sekä korkolain (633/1982) 4 ja 12 §:n säännöksiä matalammasta viivästys- ja lisäkorosta tai niiden perimättä jättämisestä.