Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 47 837 milj. euroa vuonna 2022. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 6,2 % vuodelle 2021 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2022 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2022 verotuloennusteissa. Vuoden 2022 verotuottoon vaikuttaa osaltaan myös koronaepidemian johdosta yritysten tukemiseksi tehty maksujärjestelyhuojennus. Maksujärjestelyä helpotettiin ja velkojen viivästyskorkoa alennettiin tilapäisesti, mikä siirtää arviolta 304 milj. euroa vuosien 2020 ja 2021 valtion verotuloja kertyväksi vasta vuonna 2022. Suurin osa veronmaksun lykkäämisestä koskee arvonlisäveroja.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Veropohjaa tiivistetään vuonna 2022 jatkamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden asteittaista poistoa.

Verotuloja alentaa vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen sekä kotitalousvähennyksen määräaikainen korottaminen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä öljylämmityksestä luopumisen osalta. Lisäksi verotuloja alentaa julkisten infrastruktuurihankkeiden korkovähennysrajoituksen poistaminen.

Parafiinisen dieselin verotuen asteittaista poistamista ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan. Turpeen verotukea kasvatetaan laajentamalla turpeen verottoman käytön raja kaikille laitoksille ja korottamalla se 10 000 megawattituntiin. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Tupakkaveroa korotetaan yhteensä 100 milj. eurolla vuosina 2022 ja 2023. Väylämaksun puolitusta jatketaan.

Arpajaisveroa alennusta jatketaan, mikä pienentää arpajaisveron tuottoa noin 74 milj. eurolla vuonna 2022.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2022 voimaan tulevien verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2022 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2022
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -233 -254
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 6 7
— vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen -2 -2
— kotitalousvähennyksen korottaminen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta -16 -32
— kotitalousvähennyksen korottaminen öljylämmityksestä luopumisen osalta -3 -6
Yhteisövero    
— julkisten infrastruktuurihankkeiden korkovähennysrajoituksen poisto -8 -10
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus1) 17 50
— parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen 38 46
— kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sähköveroluokkaan II -6 -7
— turpeen verottoman käytön laajentaminen kaikille laitoksille ja verottomuuden rajan nostaminen2) -6 -7
— kierrätysteollisuuden siirtäminen sähköveroluokkaan II -2 -2
Muut verot ja veronluonteiset tulot    
— arpajaisveron alennus -74 -89
— väylämaksun puolituksen jatko -37 -37
Yhteensä -326 -343
— josta verotuottoa lisäävät 61 103
— josta verotuottoa vähentävät -387 -446
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä 304  

1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2022 on 50 milj. euroa verrattuna vuoteen 2021.

2) Toimenpide pienentää vuodelta 2022 maksettavia energiaveronpalautuksia miljoonalla eurolla ja siten määrärahoja vuonna 2023, joten nettomääräinen vuositason vaikutus on -6 milj. euroa.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2020—2022 (milj. euroa)

  2020
tilinpäätös
2021
TA +
LTAt
2022
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 938 13 951 15 442
Liikevaihtoon perustuvat verot 19 221 21 186 21 967
Valmisteverot 7 249 6 883 7 471
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 034 3 022 2 958
Yhteensä 42 443 45 042 47 837

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2020 2021 2022
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 41,7 42,5 41,6
Valtio 19,8 20,3 19,9
Kunnat 10,3 10,1 9,7
Soturahastot 11,6 12,2 11,9
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 41,7 42,5 41,6
Välittömät verot 16,2 16,5 16,1
Tuotannon ja tuonnin verot 13,8 13,8 13,5
Sosiaalivakuutusmaksut 11,6 12,2 11,9
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.

Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.

Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.

Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2022 yhteensä 195 kappaletta. Vuonna 2022 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2021 verrattuna covid-19-pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden määräaikaisen arvonlisäverotuen päättyminen. Verotukien määrä vähenee yhä 194 kappaleeseen heinäkuussa 2022 taksien autoverohuojennuksen poistuessa. Merkittävimmät muutokset verotukien perusteissa vuonna 2022 koskevat energiaverotusta. Parafiinisen dieselin verotuen asteittaista poistamista ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista jatketaan. Turpeen verotukea kasvatetaan laajentamalla turpeen verottoman käytön raja kaikille laitoksille ja korottamalla se 10 000 megawattituntiin. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla. Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa vuonna 2022 kotitalousvähennyksen korottaminen ja työsuhdeautojen verotuen laajentaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Korkovähennysrajoituksen aiheuttama verosanktio pienenee julkisten infrastruktuurihankkeiden osalta.

Alla olevassa taulukossa esitetään verolajeittain verotukien lukumäärät sekä euromääräiset arviot niille verotuille, joille arvio pystytään laatimaan. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.

Verotuet 2021 ja 2022

  Tunnistetut
verotuet
2021,
kpl
Lasketut
verotuet
2021,
kpl
2021,
mrd. euroa
Tunnistetut
verotuet
2022,
kpl
Lasketut
verotuet
2022,
kpl
2022,
mrd. euroa
 
Taulukossa on laskettu yhteen verolajikohtaisesti ne yksittäiset verotuet, joille pystytään esittämään euromääräinen arvio. Verotukien keskinäisistä riippuvuuksista johtuen taulukon luvut eivät kuvaa sitä, miten paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteisvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet.
             
Henkilöverotus 51 38 18,8 51 38 18,9
Elinkeinoverotus 36 19 2,11) 36 19 2,11)
Maa- ja metsätalouden verotus 21 7 0,11) 21 7 0,11)
Varainsiirtoverotus 11 3 2,1 11 3 2,1
Kiinteistöverotus 7 5 0,7 7 5 0,7
Perintö- ja lahjaverotus 15 5 0,2 15 5 0,2
Arvonlisäverotus 20 18 3,3 19 17 3,5
Vakuutusmaksuverotus 2 1 0,0 2 1 0,0
Valmiste- ja liikenteen verotus 27 27 2,92) 27 27 2,72)
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 196 123   195 122  

1) Usealle vuodelle jaksottuvat verotuet on summassa huomioitu joko verovuosikohtaisena arviona tai verovelan korkona (ks. Verotuet Suomessa 2009).

2) Valmiste- ja liikenteen verotuksen verotukien yhteenlaskettua euromäärää ei pystytä luotettavasti arvioimaan tukien päällekkäisyyksistä johtuen. Tukikohtaisia euromääräisiä arvioita käydään tarkemmin läpi verotulomomenttien selvitysosissa.

Osaston tuloarviot vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 937 910 13 802 000 15 442 000 1 640 000 12
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 317 154 9 712 000 10 582 000 870 000 9
02. Yhteisövero 2 787 601 3 213 000 3 983 000 770 000 24
03. Korkotulojen lähdevero 35 900 31 000 22 000 -9 000 -29
04. Perintö- ja lahjavero 797 255 846 000 855 000 9 000 1
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 19 221 496 21 235 700 21 966 600 730 900 3
01. Arvonlisävero 18 204 660 20 209 000 20 881 000 672 000 3
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 820 212 829 000 881 000 52 000 6
03. Apteekkivero 196 623 197 700 204 600 6 900 3
08. Valmisteverot 7 249 070 6 880 000 7 471 000 591 000 9
01. Tupakkavero 1 058 656 1 132 000 1 203 000 71 000 6
04. Alkoholijuomavero 1 505 961 1 393 000 1 558 000 165 000 12
05. Virvoitusjuomavero 209 250 182 000 213 000 31 000 17
07. Energiaverot 4 459 053 4 158 000 4 481 000 323 000 8
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 16 151 15 000 16 000 1 000 7
10. Muut verot 2 904 097 2 816 700 2 837 000 20 300 1
03. Autovero 722 198 795 000 738 000 -57 000 -7
05. Varainsiirtovero 832 906 780 000 902 000 122 000 16
06. Arpajaisvero 174 872 90 700 70 000 -20 700 -23
07. Ajoneuvovero 1 167 612 1 143 000 1 119 000 -24 000 -2
08. Jätevero 6 508 8 000 8 000 0
19. Muut veronluonteiset tulot 129 993 136 226 120 743 -15 483 -11
04. Eräät viestinnän maksut 42 847 43 181 30 012 -13 169 -30
05. Eräät liikenteen maksut 20 167 24 503 18 738 -5 765 -24
06. Väylämaksut 46 700 48 100 51 000 2 900 6
09. Muut verotulot 10 250 10 455 9 555 -900 -9
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 143 4 040 5 420 1 380 34
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 3 004 3 397 3 388 -9 0
12. Säteilytoimintavero 2 883 2 550 2 630 80 3
Yhteensä 42 442 565 44 870 626 47 837 343 2 966 717 7