Talousarvioesitys 2022
40. Luonnonvaratalous
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä tuoden, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 224 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä:
- — Luonnonvaratalouden toimintaympäristö on kilpailukykyinen
- — Luonnonvaroihin ja -tuotteisiin perustuva liiketoiminta on monipuolista ja jalostusaste kasvaa
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranee sekä niiden käytön kestävyys turvataan
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja suljettuja kiertoja
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin
- — Luonnonvaratalouden osaaminen, yhteistyö ja kumppanuudet vahvistuvat.
Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta:
- — Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Tunnusluvut
| 2019 toteutuma |
2020 arvio |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
| — Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 3 902 | ennallaan | nousee | nousee |
| — Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 4,7 | 4,6 | nousee | nousee |
| — Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 73,3 | 65,2 | nousee | nousee |
| — Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 47 810 | 51 486 | 55 536 | 58 736 |
| — Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 52,8 | 48,0 | laskee | nousee |
| — Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 91,7 | 91,0 | nousee | nousee |
| — Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 814,7 | 850,0 | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | 51,0 | nousee | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | 16,0 | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 872 | 5 800 | 5 700 | laskee |
| — Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 090 | 1 085 | 1 176 | laskee |
| — Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 80 | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,4 | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 7,75 | 9,9 | laskee | laskee |
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 3 100 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2022 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksukertymän väheneminen | -200 |
| Yhteensä | -200 |
| 2022 talousarvio | 3 100 000 |
| 2021 talousarvio | 3 300 000 |
| 2020 tilinpäätös | 3 200 000 |
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 991 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely ja hydrologiset tietopalvelut | 3 300 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 3 191 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 13 991 000 |
|---|
Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | -300 |
| Palkkausten tarkistukset | 32 |
| Yhteensä | -268 |
| 2022 talousarvio | 13 991 000 |
| 2021 talousarvio | 14 259 000 |
| 2020 tilinpäätös | 23 948 000 |
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 22 197 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2021 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta jouduttiin rajoittamaan kesällä 2021 ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen, eikä lupakertymä ole yhtä hyvin arvioitavissa kuin aiemmin. Kalastuslupatulojen arvioidaan kuitenkin vähenevän noin 500 000 euroon. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2022 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi: Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka | 15 307 000 |
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 228 000 |
| Luonnonsuojelua vahvistavat toimet | 595 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke | 1 100 000 |
| Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet | 4 187 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 600 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 180 000 |
| Yhteensä | 22 197 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alkuperäisrotuisten nautojen geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen (siirto momentille 30.10.50) (HO 2019) | -30 |
| Digitaaliset metsänhoidon suositukset -hanke (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -400 |
| Geenivaraohjelman mukaiset palveluhankinnat (siirto momentille 30.01.05) (HO 2019) | -338 |
| Geenivaraohjelman mukaiset palveluhankinnat (siirto momentilta 29.20.21) | 96 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (vieraslajien torjunnan tehostaminen) (HO 2019) | 300 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (3 htv) (siirto momentilta 30.01.22) (HO 2019 kertaluonteinen) | 2 000 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -2 080 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 800 |
| Metsitystukijärjestelmän hallinnointi (-1,5 htv) (siirto momentille 32.01.02) (HO 2019) | -175 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitustarve (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -2 620 |
| Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke (HO 2019 kertaluonteinen) | -900 |
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -33 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentille 30.40.44) (HO 2019) | -400 |
| Uuden metsitystukijärjestelmän tehtävien resurssointi (-1 htv) (siirto momentille 30.20.01) (HO 2019) | -75 |
| Yhteensä | -10 455 |
| 2022 talousarvio | 22 197 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 845 000 |
| 2021 talousarvio | 32 652 000 |
| 2020 tilinpäätös | 31 895 000 |
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 8 636 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen, vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 4 879 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 757 000 |
| Yhteensä | 8 636 000 |
| 2022 talousarvio | 8 636 000 |
| 2021 talousarvio | 8 636 000 |
| 2020 tilinpäätös | 18 566 000 |
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 874 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2022 vesialueiden omistajille vuonna 2021 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2021 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 620 000 euroa. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta jouduttiin rajoittamaan kesällä 2021 ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen, eikä lupakertymä ole yhtä hyvin arvioitavissa kuin aiemmin. Kalastuslupatulojen arvioidaan kuitenkin vähenevän noin 500 000 euroon. Yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, mikä on huomioitu momentin määrärahatasossa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2022 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Kalastuksen rajoittamisen sopimusalueita on tarkoitus laajentaa vuoden 2021 aikana 298 km2:llä, jolloin sopimusalue olisi kooltaan 2 696 km2. Vuonna 2022 sopimuksista maksettavan korvauksen määrää on tarkoitus korottaa 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta, koska korvaustaso on säilynyt samana vuodesta 1982 lähtien. Sopimuskorvauksiin tarvittava määräraha olisi vuonna 2022 yhteensä 674 000 euroa, missä lisäystä edellisvuoteen 216 000 euroa korvaustason noususta johtuen. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Saimaannorpan suojelusopimusten sopimuspalkkion korotus | 216 |
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -87 |
| Yhteensä | 129 |
| 2022 talousarvio | 1 874 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 6 000 000 |
| 2021 talousarvio | 1 745 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 603 378 |
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 760 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2022 kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 2 200 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri | 200 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 1 160 000 |
| Yhteensä | 4 760 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hirvieläinten pyyntilupamaksukertymän väheneminen | -840 |
| Yhteensä | -840 |
| 2022 talousarvio | 4 760 000 |
| 2021 talousarvio | 5 600 000 |
| 2020 tilinpäätös | 5 600 000 |
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2021 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti. Korvattavien vahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan tai hieman laskevan vuoden 2020 tasosta. Kotieläinvahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan.
Vuonna 2020 vahinkojen määrä oli 9,9 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 9,4 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Porovahinkojen korvaukset) | -2 400 |
| Yhteensä | -2 400 |
| 2022 talousarvio | 8 850 000 |
| 2021 talousarvio | 11 250 000 |
| 2020 tilinpäätös | 8 850 000 |
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 57 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2022 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaisia tukipäätöksiä enintään 60 200 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2022.
Selvitysosa:Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 900 henkilötyövuotta.
Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 24,01 | 12,22 | 4,70 | 3,58 | 44,51 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 33,12 | 15,00 | 7,00 | 5,08 | 60,20 |
| Yhteensä | 57,13 | 27,22 | 11,70 | 8,66 | 104,71 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä, kertaluonteisen siirron palautus (siirto momentilta 30.40.46) | 1 700 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 400 |
| Yhteensä | 2 100 |
| 2022 talousarvio | 57 130 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 3 750 000 |
| 2021 talousarvio | 55 030 000 |
| 2020 tilinpäätös | 50 271 937 |
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 527 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO).
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla noin 3 200 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 6 527 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet | 1 000 000 |
| Yhteensä | 7 527 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019): METSO-ohjelma | -500 |
| Yhteensä | -500 |
| 2022 talousarvio | 7 527 000 |
| 2021 talousarvio | 8 027 000 |
| 2020 tilinpäätös | 9 527 000 |
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 40 674 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 120 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 80 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 1,7 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.
Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat sähköisen asioinnin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2022 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2020 toteutuma |
2021 tulostavoite |
2022 tulostavoite |
|
| 1. Taloudellisuustavoitteet | |||
| Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 12 | 11 | 10 |
| Rahoituslain mukaisten nuorenmetsänhoidon hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, €1) | 69 | 73 | 71 |
| Rahoituslain taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsänhoidon tarkastusten yksikkökustannukset €/kpl | 277 | 275 | 275 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha2) | 2,8 | 4,5 | 4,0 |
| 2. Suoritetavoitteet | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha | 1 986 000 | 2 500 000 | 2 330 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet metsänomistajat, kpl | 58 400 | 50 000 | 60 000 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 942 | 900 | 1 000 |
| Avoimen metsätiedon hyödyntäminen laajenee — ladattujen aineistopakettien määrä, GiB — rajapintakutsujen määrä rajapinnassa, kpl — karttapalvelujen katselukerrat, kpl |
25 000 50 000 000 130 000 |
26 250 52 500 000 136 500 |
30 000 60 670 000 158 000 |
| 3. Laatutavoitteet | |||
| Otantatarkastuksessa rahoituskelpoisuudeltaan hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta vähintään, % | 73 | 75 | 75 |
| Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta | 2,8 | 3,5 | 3,0 |
1) Hakemusten käsittelykustannukset vaihtelevat pitkälti hakemusmäärien perusteella.
2) Vuonna 2021 otettiin käyttöön uusi aikaisempaa tarkempi metsävarojen inventointijärjestelmä, jonka keilaus-, tulkinta- ja vertailukoealakustannukset ovat aikaisempaa korkeammat.
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2020 toteutuma | 2021 arvio | 2022 arvio | ||||
| kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | |
| Metsätieto- ja tarkastuspalvelut | 19,0 | 290 | 20,5 | 291 | 20,0 | 285 |
| Elinkeinopalvelut | 9,6 | 146 | 9,0 | 149 | 8,8 | 144 |
| Hallintopalvelut | 3,5 | 41 | 3,5 | 42 | 3,4 | 41 |
| Kehityspalvelut | 7,9 | 29 | 9,2 | 29 | 8,5 | 28 |
| Yhteensä | 40,0 | 506 | 42,2 | 511 | 40,7 | 498 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä, kertaluonteisen lisäyksen poisto (siirto momentille 30.40.44) | -1 700 |
| Palkkausten tarkistukset | 203 |
| Yhteensä | -1 497 |
| 2022 talousarvio | 40 674 000 |
| 2021 I lisätalousarvio | 250 000 |
| 2021 talousarvio | 42 171 000 |
| 2020 tilinpäätös | 39 286 000 |
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 6 060 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2022 saa tehdä metsityksen määräaikaisen tukemisen lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 8 200 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2021 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2022.
Selvitysosa: Metsityksen tukemisella lisätään metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Tukea myönnetään maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden sekä käytöstä poisjääneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Metsitystuki muodostuu perustamistoimenpiteiden korvauksesta sekä kahdessa erässä maksettavasta hoitopalkkiosta. Metsitystukea voidaan myöntää ainoastaan yksityiselle maanomistajalle.
Tavoitteena on käynnistää metsitys vuonna 2022 yhteensä 3 000 hehtaarin pinta-alalla.
Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2022 lähtien | |
| Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset | 3,98 | 2,63 | 1,11 | 0,60 | 2,22 | 10,54 |
| Vuoden 2022 sitoumukset | 2,08 | 2,08 | 1,64 | 0,60 | 1,80 | 8,20 |
| Yhteensä | 6,06 | 4,71 | 2,75 | 1,20 | 4,02 | 18,74 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentilta 30.40.22) | 2 080 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitustarve (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 2 620 |
| Yhteensä | 4 700 |
| 2022 talousarvio | 6 060 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 900 000 |
| 2021 talousarvio | 1 360 000 |
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 13 998 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (306 940) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa ja alle 18-vuotiaalta 20 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 9 046. Vuonna 2022 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 7 270 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 588 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 415 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 3 725 000 |
| Yhteensä | 13 998 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Eläintautien torjunta, HO 2019) | -125 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019) | 200 |
| Riistanhoitomaksukertymän kasvu | 45 |
| Yhteensä | 120 |
| 2022 talousarvio | 13 998 000 |
| 2021 talousarvio | 13 878 000 |
| 2020 tilinpäätös | 16 610 000 |
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 725 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2022 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2020 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen kertymään. Vuonna 2022 kalastonhoitomaksun suuruus on 45 euroa kalenterivuodelta, 15 euroa seitsemältä vuorokaudelta ja 6 euroa vuorokaudelta. Kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10 425 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset | 5 770 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 800 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille | 3 735 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 2 momentin käyttötarkoitus | 120 000 |
| Kalastusmatkailuohjelma | 300 000 |
| Kalastuslain toimeenpano ja tutkimustoiminta | 1 000 000 |
| Yhteensä | 11 725 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksukertymän kasvu | 1 525 |
| Kalastuslain toimeenpano ja kala-kantojen tutkimus (HO 2019) | 500 |
| Kalastusmatkailuohjelma (HO 2019) | 300 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry) | -60 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry) | -40 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry) | -100 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Säkylän Pyhäjärven hoitokalastus) | -100 |
| Yhteensä | 2 025 |
| 2022 talousarvio | 11 725 000 |
| 2021 talousarvio | 9 700 000 |
| 2020 tilinpäätös | 9 511 000 |
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 440 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 132 000 |
|---|
| 2022 talousarvio | 1 132 000 |
| 2021 talousarvio | 1 132 000 |
| 2020 tilinpäätös | 1 132 000 |
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 22 188 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen, sitten kun tarvittava Euroopan unionin ja kansallinen lainsäädäntö on voimassa
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 9 205 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 20 313 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 11 108 000 euroa. Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole vielä hyväksyneet Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmakautta 2021—2027 koskevaa asetusta. Myöskään vuosia 2021—2027 koskevan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman eri jäsenvaltioiden EU-rahoitusosuuksia ei ole hyväksytty. EU:n viivästyneen aikataulun johdosta hallituksen esitys rahastoa koskevaksi kansalliseksi täytäntöönpanolaiksi tullaan antamaan eduskunnalle kesällä 2021.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän EMKR:n rahoitusosuutta yhteensä 10 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 rahoitusta.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti ja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2022 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan edistämistoimenpiteisiin sekä ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2022 hallitusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin kohdennetaan 1 500 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä | 9 205 000 | 11 108 000 | 20 313 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 1 875 000 | - | 1 875 000 |
| Yhteensä | 11 080 000 | 11 108 000 | 22 188 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammattikalastuksen vahinkojen ehkäisy (HO 2019) | 100 |
| Kotimaisen kalan edistäminen (HO 2019) | 200 |
| Yhteensä | 300 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2022 talousarvio | 22 188 000 |
| 2021 III lisätalousarvio | 7 270 000 |
| 2021 talousarvio | 21 888 000 |
| 2020 tilinpäätös | 33 243 000 |