Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
            62. Eräät valtionavut
       40. Luonnonvaratalous
       64. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2022

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 77 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja

4) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

6) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

8) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

9) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Lisäksi virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virastolla on Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä (maksajavirastotehtävät). Ruokavirasto vastaa tehtäväalueensa tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä alue- ja paikallistason viranomaisten ohjauksesta. Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.

Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuuden, toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteiden saavuttamista.

Viraston tunnusluvut

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuusindeksi (2019=100) 110,7 100,5 101
Tuottavuusindeksi (2019=100) 104,6 100,5 101

Ruokaviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet1)

  2020 tilinpäätös 2021 arvio 2022 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Maatalous 14 279 562 116 20 641 498 126 17 712 568 126
Maaseudun kehittäminen 7 432 1 262 69 8 816 1 638 68 8 816 1 638 68
Metsätalous 560 8 6 520 9 6 520 9 6
Elinkeinokala-, riista- ja porotalous 897 116 10 861 250 9 861 250 9
Elintarviketurvallisuuden valvonta 24 900 14 438 242 29 126 14 894 233 27 524 14 898 234
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 9 997 387 114 10 583 339 115 9 933 389 115
— tieteellinen tutkimus 275 112 1 146 57 2 146 117 2
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta 9 571 2 668 65 11 788 2 714 78 10 888 2 714 78
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 12 094 1 005 136 12 585 1 131 126 12 235 1 131 126
— tieteellinen tutkimus 1 025 397 10 1 186 375 12 1 186 375 12
Kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonta 7 694 3 373 83 8 296 3 010 76 8 296 3 384 76
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 4 054 1 219 50 4 207 1 014 49 4 207 1 214 49
— tieteellinen tutkimus 327 121 4 138 134 1 138 134 1
FEAD vähävaraisten apu 4 457 4 371 4 4 339 4 258 4 125 125 2
Ulkoiset IT-palvelut 3 331 2 159 43 2 789 2 652 46 3 389 2 352 46
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto 598 4 6 598 4 6 598 4 6
Yhteensä 101 491 32 202 959 116 619 32 977 957 106 574 29 302 956

1) Kustannukset ja tuotot eivät sisällä IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutusta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)1)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 106 194 116 619 106 574
Bruttotulot 32 265 32 977 29 302
Nettomenot 73 929 83 642 77 272
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 11 889    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 15 1212)    

1) Vuosi 2020 sisältää IT-asiantuntijapalveluiden läpilaskutuksen arvion 3 milj. euroa menoissa ja tuloissa.

2) Vuodelle 2021 siirtyneestä erästä tuottavuushankkeisiin ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaan sidottu 6,6 milj. euroa.

Bruttomenot ovat yhteensä 106 574 000 euroa. Bruttotulot ovat yhteensä 29 302 000 euroa, tästä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja on 800 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 24 396 000 euroa ja muita tuloja 4 106 000 euroa.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 19 557 20 666 20 666
— muut tuotot 70 - -
Tuotot yhteensä 19 627 20 666 20 666
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 888 15 475 15 475
— osuus yhteiskustannuksista 7 086 5 191 5 191
Kustannukset yhteensä 21 974 20 666 20 666
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 347 - -
Kustannusvastaavuus, % 89 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 944 3 730 3 730
— muut tuotot 14 - -
Tuotot yhteensä 2 958 3 730 3 730
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 3 298 3 198 3 198
— osuus yhteiskustannuksista 1 293 1 532 1 532
Kustannukset yhteensä 4 591 4 730 4 730
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 633 -1 000 -1 000
Kustannusvastaavuus, % 64 79 79
       
Hintatuki 900 1 000 1 000
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 84 100 100

Elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018) on säädetty elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi Ruokaviraston yhteydessä toimivasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistosta. Valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin varataan enintään 500 000 euroa.

Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 125 000 euroa ohjelmakauden sulkemisen hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 1 000 000 euroa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 sisämarkkinaohjelman tuella maksettavat kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Momentilla on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myönnettävän rahoituksen nettobudjetointi.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 234 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Momentin määrärahassa on otettu huomioon harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman edellyttämät resurssit harmaan talouden torjuntaan (HO 2019).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CAP27 -hanke (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 350
CAP27 -hanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 6 950
Eläintautien torjuntaa edistävä tiedotus, koulutus ja varautuminen sekä rekisterien kehittäminen (HO 2019) -295
Eläinten terveydenhallintahanke (ELTE) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -845
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit (ILMO) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 059
Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmien kehittäminen (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -570
Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2022 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 495
Koronavirustilanteen edellyttämät muutokset Ruokaviraston laboratoriossa ja lihantarkastuksessa, kertaluonteisen lisäyksen poisto -580
Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 728
Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 203
Tietojärjestelmien kehittäminen (HO 2019) -3 250
Tietojärjestelmien ylläpito ja jatkuva kehittäminen -3 200
Uuden metsitystukijärjestelmän tehtävien resurssointi (1 htv) (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) 75
Ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmän kehittäminen (YTVK) (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 343
JTS-miljardin tuottavuussäästö -364
Palkkausten tarkistukset 373
Yhteensä -6 370

2022 talousarvio 77 272 000
2021 III lisätalousarvio 1 144 000
2021 talousarvio 83 642 000
2020 tilinpäätös 77 161 000

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (76/2021) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

5) edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (76/2021), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 130 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kunnille maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 1 448 000
Kasvintuhoojien torjunta 100 000
Yhteensä 5 948 000

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 5 948 000
2021 talousarvio 5 948 000
2020 tilinpäätös 6 128 717

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 330 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2021 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprosessiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2020—2022 (milj. euroa)

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 316,5 325,5 326,2
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 17,3 17,3 17,3
   Pohjoinen tuki 293,8 302,6 303,3
   Muu kansallinen tuki 5,4 5,6 5,6

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukikokonaisuuden toimeenpano siirtymäkaudella -8 900
Tukikokonaisuuden toimeenpano siirtymäkaudella (siirto momentilta 30.20.44) 7 100
Yhteensä -1 800

2022 talousarvio 330 200 000
2021 talousarvio 332 000 000
2020 tilinpäätös 323 000 000

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 518 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten tukien maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2021 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. Momentilta on myös mahdollista maksaa EU-tulotukia ja EU-markkinatukia siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisesti.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuoren viljelijän tuen enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Tuotantosidonnaisen tuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä.

Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2021 tasolla.

Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2022 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki, josta 517 500 000
— Perustuki 250 470 000
— Viherryttämistuki 155 250 000
— Nuoren viljelijän tuki 10 350 000
— Tuotantosidonnainen tuki 101 430 000
   
EU-markkinatuet (EU-yksityisen varastoinnin tuki) 1 200 000
Yhteensä 518 700 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos 1 800
Yhteensä 1 800

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 518 700 000
2021 talousarvio 516 900 000
2020 tilinpäätös 517 663 896

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 309 696 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien ympäristökorvausten sitoumusten ja sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2022 saa tehdä EU:n ohjelmakauden 2014—2020 siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2023 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 32 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 tai siirtymäkauteen 2021—2022 kohdistuvaa vuoden 2021 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2022.

Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuosina 2021—2022 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021—2022). Korvausten tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa maatalouden nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa, ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osaa vesiensuojelullisista toimenpiteistä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointikorvausta voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut 85 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.

Vuonna 2022 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 309 696 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 131 526 000 euroa ja kansallista osuutta 178 170 000 euroa. EU:n rahoitusosuudesta 2 506 000 euroa on maaseuturahaston elpymisvälineen osuutta. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on maaseuturahaston osalta 42 % ja maaseuturahaston elpymisvälineen osalta 100 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2014—2022
rahoituskehys1)
Määräraha
Toimenpide EU valtio julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2020
budjetoitu 20212) esitys
2022
             
Ympäristökorvaukset 944,221 1 290,114 2 234,335 1 729,553 250,190 240,190
— josta maaseuturahaston elpymisväline 10,000   10,000   10,000  
Luonnonmukainen tuotanto 238,756 239,250 478,006 318,673 126,000 65,506
— josta maaseuturahaston elpymisväline 65,506   65,506   63,000 2,506
Neuvonta 17,640 24,360 42,000 28,091 10,000 3,000
Ei-tuotannolliset investoinnit 3,360 4,640 8,000 4,352 1,000 1,000
Yhteensä 1 203,977 1 558,364 2 762,341 2 080,669 387,190 309,696
— josta maaseuturahaston elpymisväline 75,506   75,506   73,000 2,506

1) Rahoituskehykseen on lisätty siirtymäkauden 2021—2022 maaseuturahasto-osuus ja elpymisväline. Siirtymäkauden maaseuturahasto-osuutta koskeva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 muutos on hyväksytty 14.4.2021. Elpymisvälineen käsittävä muutosesitys on toimitettu EU:n komission hyväksyttäväksi 16.4.2021.

2) Vuoden 2021 määräraha sisältää vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa lisätyn maaseuturahaston elpymisvälineen osuuden.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2022 2023 2024 2025 Yhteensä
vuodesta
2022
lähtien
           
Vuosia 2014—2020 ja siirtymäkautta 2021—2022 koskevat toimenpiteet, josta          
 vuonna 2022 tehtävät sitoumukset ja sopimukset 265,696 8,000 8,000 8,000 289,696
  — ympäristökorvaukset 235,190 3,000 3,000 3,000 244,190
  — luonnonmukainen tuotanto 30,506 5,000 5,000 5,000 45,506
 ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset ja sopimukset 40,000 14,000 12,000 11,000 77,000
  — ympäristökorvaukset 5,000 4,000 2,000 1,000 12,000
  — luonnonmukainen tuotanto 35,000 10,000 10,000 10,000 65,000
Menot yhteensä 305,696 22,000 20,000 19,000 366,696

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-rahoituksen ja siirtymäkauden muutokset -7 000
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) 2 506
Yhteensä -4 494

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 309 696 000
2021 III lisätalousarvio 73 000 000
2021 talousarvio 314 190 000
2020 tilinpäätös 246 200 000

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 518 394 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Vuosina 2021—2022 toimeenpano jatkuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 sääntöjen mukaisesti (siirtymäkausi 2021—2022). Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 ja siirtymäkaudella 2021—2022 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2022 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 518 394 000
— EU-osuus 112 888 000
— valtion osuus 155 893 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 249 613 000

Ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 rahoituskehys ja määrärahan käyttö (milj. euroa)

  2014—2022 rahoituskehys 1) Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2020
budjetoitu 2021 esitys
2022
               
Luonnonhaittakorvaukset 1 036,682 1 431,609 2 316,235 4 784,526 3 635,123 617,764 518,394

1) Rahoituskehykseen on lisätty siirtymäkauden 2021—2022 maaseuturahasto-osuus. Siirtymäkauden maaseuturahasto-osuutta koskeva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 muutos on hyväksytty 14.4.2021.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-rahoituksen ja siirtymäkauden muutokset -92 270
Tukikokonaisuuden toimeenpano siirtymäkaudella (siirto momentille 30.20.40) -7 100
Yhteensä -99 370

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 518 394 000
2021 III lisätalousarvio
2021 talousarvio 617 764 000
2020 tilinpäätös 531 788 000

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin

5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1308/2013) perusteella. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmään ja sen liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %.

Momentilta on mahdollista maksaa myös päätösosan kohtien 2)—4) mukaisia tukia siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 nojalla.

Koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) 2 200 000 2 200 000
Mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistäminen (EU 1308/2013) 400 000 200 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) 3 000 000 3 000 000
Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) 5 430 000 5 430 000
— josta koulujakelujärjestelmätuki 4 890 000 4 890 000
— josta liitännäis- ja tiedotustoimenpiteet 540 000 540 000
Yhteensä 11 030 000 10 830 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupanpitämisen edistämisrahoituksen kasvu 120
Yhteensä 120

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 11 030 000
2021 talousarvio 10 910 000
2020 tilinpäätös 10 910 000

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 005 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luonnontuotealan kehittämistä. Lisäksi määrärahalla tuetaan ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elintarvikevienti (HO 2019) 300
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arktiset Aromit ry) (EK) -200
Maatalouden osaamisverkosto -400
Markkinatoimenpiteet, julkiset hankinnat, nimisuojatuotteet, brändityö (HO 2019) 100
Ravitsemus, kouluruoka (HO 2019) 100
Ruokaviestinnän tehtävien järjestelyt (siirto momentille 30.01.01) -164
Yhteensä -264

2022 talousarvio 4 005 000
2021 talousarvio 4 269 000
2020 tilinpäätös 4 045 000

48. Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) peltorakenteen kehittämisohjelman laatimiseen sekä ohjelman perusteella määriteltyjen toimenpiteiden ja hankkeiden rahoitukseen

2) enintään 3 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla rahoitetaan peltojen omistus- ja tilusrakennetta kehittäviä toimia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Peltorakenteen kehittäminen (HO 2019) 1 000
Tilusjärjestelyt peltorakenteen kehittämiseksi (HO 2019) (siirto momentille 30.70.40) -1 300
Yhteensä -300

2022 talousarvio 700 000
2021 talousarvio 1 000 000
2020 tilinpäätös 500 000

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen

2) niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida odotettavissa olevien markkinahäiriöiden riskin vuoksi. Mikäli nämä menot ovat suuremmat kuin budjettisiirto, ne katetaan rahaston omasta pääomasta.


2022 talousarvio 400 000
2021 talousarvio 400 000
2020 tilinpäätös 200 000

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 397 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen

5) valtionapujen myöntämiseen maatilojen bioturvallisuutta ja eläinten terveyden seurantaa parantaviin kehittämishankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 080 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 300 000
Valtionavut maatilojen bioturvallisuuden ja eläinten terveyden seurannan kehittämiseen 530 000
Yhteensä 6 397 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtionavut maatilojen bioturvallisuuden ja eläinten terveyden seurannan kehittämiseen (HO 2019) 280
Yhteensä 280

2022 talousarvio 6 397 000
2021 talousarvio 6 117 000
2020 tilinpäätös 5 767 000