Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto ja tutkimus
       40. Luonnonvaratalous
       64. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala rakentaa uusiutuvaa Suomea — uusiutumiskykyistä ja kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta sekä innovatiivista paikkatietojärjestelmää.

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen tulevaisuuteen vaikuttavat useat maailmanlaajuiset muutostekijät, joiden voimakkuuteen ja nopeuteen emme juuri voi vaikuttaa. Niiden seurauksiin on sopeuduttava ja niissä on nähtävissä uhkien lisäksi myös paljon uusia mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on tunnistettu kuusi toimintaympäristön muutostekijää, jotka tapahtuvat hallinnonalasta riippumatta ja joiden arvioidaan eniten muuttavan suomalaisen ruoka- ja luonnonvarasektorin toimintaympäristöä seuraavan vuosikymmenen aikana. Muutostekijät ovat 1) ilmastonmuutos, 2) nopea teknologinen kehitys, 3) kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, 4) globaalin talouden murros, 5) arvojen ja asenteiden muutos sekä 6) väestörakenne ja kaupungistumiskehitys.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan perustehtävät ruokaturvan, ruokaturvallisuuden ja kilpailukykyisen kotimaisen ruokajärjestelmän, huoltovarmuuden ja puhtaan veden takaamisessa, eläin- ja kasvitautien hallinnassa, luonnonvaratalouden kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn varmistamisessa ja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämisessä nousevat yhä tärkeämmiksi. Näiden tehtävien merkitys on edelleen korostunut koronakriisin yhteydessä.

Laadukas paikkatieto ja sen analysointi ovat keskeisiä tulevaisuuden teknologiaratkaisuja kehitettäessä. Digitalisaatio ja tiedon merkityksen voimakas kasvaminen korostavat luotettavien perusrekisterien, paikkatietojen ja luonnonvaratiedon yhteiskäytön edistämisen merkitystä osana ministeriön tehtäväaluetta.

Suomi on vastuullinen globaali toimija ja sitoutunut kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös hallinnon merkitys vapaan kilpailun esteiden poistamisessa sekä biotalouden, uusien innovaatioiden, liiketoimintamallien ja arvonluonnin tapojen mahdollistamisessa kasvaa. Mahdollistava hallinto toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa yksityisen sektorin kanssa ja ymmärtää kiihtyvää kehitystä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Rajalliset resurssit kyetään suuntaamaan vaikuttavammin taloudellista optimia tavoitellen sekä luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö uusiutuvalle ja kansainvälistyvälle biotaloudelle, yhteensovittaen kestävää kehitystä ja riskienhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan nykyiset tehtävät luovat luontevan alustan bio- ja kiertotalouden seuraavan vaiheen toteutukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan elinkeinot ovat merkittäviä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäjiä. Ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi käyttävä biotalous luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden keinoin pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään luonnon monimuotoisuutta. Ministeriön toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Hallinnonalan tutkimus tuottaa ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa seuraavat hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevia politiikkasektorin tavoitteita sekä niiden kehitystä kuvaavia tunnuslukuja.

  • — Vastuullisen ja uudistuvan ruokajärjestelmän kilpailukyky paranee
  • — Uudistuva ja kestävä luonnonvaratalous lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä
  • — Monipuolinen yritystoiminta ja menestyvä maaseutu, monipaikkaisuus ja verkostot vahvistavat yhteiskuntaa
  • — Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta
  • — Toiminta on tuloksellista ja voimavarat suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Huolehditaan siitä, että tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa.
Sukupuolten tasa-arvo

Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdenvertaisuuden edistämistä sekä hallituksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja sisällyttämistä lainvalmisteluun, toiminnan ja talouden ohjaukseen sekä muihin tasa-arvon kannalta merkittäviin toimintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole niiden vaikutus sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Maaseudulla pääosa työikäisestä väestöstä on miehiä ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla miehiä on huomattavasti enemmän kuin naisia. Erot ovat suurimmat nuorten aikuisten ikäluokassa. Maaseudun paikalliskeskuksissa asuvista 50—64 -vuotiaista enemmistö sen sijaan on naisia (Maaseutukatsaus 2017). Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanossa on tavoitteena huomioida eri väestöryhmien tarpeet, vaikka tukijärjestelmiä tai tukien myöntämisen perusteita ei ole rakennettu sukupuolinäkökulmasta. Kehittämishankkeissa seurataan mies-nais -jaottelulla esimerkiksi aktivointitilaisuuksiin osallistuneita, koulutukseen osallistuneita (myös iän mukaan) sekä hankkeen tuloksena syntyneiden työpaikkojen määrää (myös iän mukaan) sekä hankkeen aikana työllistyneiden määrää. Erityisesti paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta toteutetuissa hankkeissa useissa on tavoitteena erilaisten ryhmien kuten nuorten, vanhusten, maahanmuuttajien, työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Kestävä kehitys

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita osana strategiaansa. Hallinnonala edistää erityisesti hiilineutraaliustavoitetta luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja.

Rahoitusta osoitetaan esimerkiksi ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistäviin investointeihin. Ympäristökorvauksiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, neuvontaan ja ei-tuotannollisiin investointeihin kohdennetaan 309,7 milj. euroa ja viherryttämistukeen 155,3 milj. euroa. Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kohdennetaan 22 milj. euroa. Määrärahalla toteutetaan muun muassa kansallista biotalousstrategiaa sekä maankäyttösektorin ilmastopolitiikkaa maa- ja metsätaloudessa. Metsäluonnon hoidon edistämiseen kohdennetaan 7,5 milj. euroa. Veteen perustuvien liiketoimintojen kehittämistä sekä vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä tuetaan yhteensä 9 milj. eurolla. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kohdennetaan 57 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
30.10.40 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 68,0 135,01)
30.10.41 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)    
  — korkotukilainavaltuus 250,0 250,0
30.10.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 108,5 113,031)
30.20.43 Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)    
  — EU-hankkeiden myöntämisvaltuus 32,0 32,01)
30.40.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 58,5 60,21)
30.40.47 Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)    
  — Avustusten myöntämisvaltuus 5,4 8,2

1) Lisäksi voidaan käyttää edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyttä valtuutta.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Hallinto ja tutkimus 131 503 146 862 148 138 1 276 1
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 754 23 410 23 721 311 1
05. Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 76 733 79 178 79 143 -35 0
22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 343 10 943 8 943 -2 000 -18
23. Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 1 240 1 240 0
29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 25 348 27 652 30 652 3 000 11
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) 4 326 4 439 4 439 0
10. Maaseudun kehittäminen 463 378 422 107 491 167 69 060 16
40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v) 88 326 65 250 110 245 44 995 69
41. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 12 706 15 000 15 000 0
42. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 45 300 31 300 28 500 -2 800 -9
43. Eläinten hyvinvointikorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 62 767 65 000 85 000 20 000 31
(44.) Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 60 000 0
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 5 826 5 326 5 356 30 1
51. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 843 1 843 1 843 0
54. Rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettava hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 40 092 39 892 36 802 -3 090 -8
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 4 355 4 105 3 805 -300 -7
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 6 100 12 300 2 000 -10 300 -84
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 136 063 182 091 202 616 20 525 11
20. Maa- ja elintarviketalous 1 890 164 1 893 140 1 782 742 -110 398 -6
01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 77 161 83 642 77 272 -6 370 -8
20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha) 6 129 5 948 5 948 0
40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 323 000 332 000 330 200 -1 800 -1
41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 517 664 516 900 518 700 1 800 0
43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v) 246 200 314 190 309 696 -4 494 -1
44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v) 531 788 617 764 518 394 -99 370 -16
46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 10 910 10 910 11 030 120 1
47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 4 045 4 269 4 005 -264 -6
48. Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 500 1 000 700 -300 -30
(49.) Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v) 0
60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 200 400 400 0
(61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v) 166 800 0
62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 5 767 6 117 6 397 280 5
(63.) Siirto eläintautirahastoon (siirtomääräraha 3 v) 0
40. Luonnonvaratalous 254 743 230 628 223 842 -6 786 -3
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 3 200 3 300 3 100 -200 -6
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 23 948 14 259 13 991 -268 -2
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 31 895 32 652 22 197 -10 455 -32
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 18 566 8 636 8 636 0
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) 1 603 1 745 1 874 129 7
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 5 600 5 600 4 760 -840 -15
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 8 850 11 250 8 850 -2 400 -21
(43.) Valtion rahoitusosuus Ähtärin eläinpuisto Oy:lle jättiläispandojen kuluihin (siirtomääräraha 2 v) 1 500 0
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 50 272 55 030 57 130 2 100 4
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 527 8 027 7 527 -500 -6
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 39 286 42 171 40 674 -1 497 -4
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v) 1 360 6 060 4 700 346
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 16 610 13 878 13 998 120 1
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 9 511 9 700 11 725 2 025 21
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 132 1 132 1 132 0
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 33 243 21 888 22 188 300 1
64. Metsähallitus 14 218 8 265 8 147 -118 -1
50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 14 218 8 265 8 147 -118 -1
70. Maanmittaus ja asunto-osakkeiden kirjaaminen 47 185 48 063 46 878 -1 185 -2
01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 796 45 063 43 578 -1 485 -3
40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 1 389 3 000 3 300 300 10
Yhteensä 2 801 192 2 749 065 2 700 914 -48 151 -2
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 4 377 4 423 4 399