Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntaa edistävät järjestöt.
Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan perheissä, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja liikuntaharrastuksissa. Liikunnan edistämistoimenpiteitä suunnataan kaikkiin elämänkulun vaiheisiin liikuntaolosuhteita kehittämällä, organisaatioiden toimintakulttuureja liikunnallistamalla, liikuntaseurojen ja -järjestöjen toimintaa tukemalla sekä huippu-urheilua tukemalla. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikunnan toimialan johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.
- — Liikunnallinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä elämäntapa lisääntyy
- — Liikunta lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
- — Liikunta on tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunnan ja huippu-urheilun eettinen perusta vahvistuu
- — Huippu-urheilumme on kansainvälisesti menestyvää ja kansallisesti arvostettua.
Valtakunnallisia ja paikallisia liikuntaolosuhteita kehitetään systemaattisesti. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
Liikunnan kansalaistoiminta on aktiivista ja osallistavaa. Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja muuta liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa sekä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteista koulutustoimintaa ja sen laadun kehittämistä. Vahvistetaan liikuntajärjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia ja liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa ja liikunnan harrastaminen lisääntyvät eri ikä- ja väestöryhmissä. Tuetaan valtakunnallisia liikunnan edistämisohjelmia eli Liikkuvat-ohjelmia liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi eri ikä- ja väestöryhmissä (Liikkuva perhe-, Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, Liikkuva opiskelu-, Liikkuva aikuinen- ja Ikiliikkuja-ohjelmat). Avustetaan Liikkuvat-ohjelmien toimeenpanoa tukevia liikunnallisen elämäntavan hankkeita. Tuetaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastamista. Vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.
Kehitetään huippu-urheilua kansainvälisen menestyksen, korkeatasoisen osaamisen ja urheilun arvostuksen vahvistamiseksi. Tuetaan lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen edellytyksiä, kehitetään urheilu-uran ja opiskelun yhdistämisen mahdollisuuksia ja valmentautumisen toimintaympäristöjen kehittämistä. Tuetaan lajien välisen yhteistyön vahvistumista ja lajiliittojen mahdollisuuksia edistää oman lajinsa huippu-urheilumenestystä. Vahvistetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) toimintaa.
Toimialan osaaminen ja tietopohja vahvistuvat ja tietoa hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. Tuetaan ja kehitetään liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden suunnassa. Vahvistetaan tiedonhankintaa ja hyödyntämistä toimialan avustusvalmisteluissa. Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi. Kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.
Liikunnan asema eri hallinnonalojen päätöksenteossa vahvistuu. Varmistetaan liikunnan edistämisen huomioiminen kuntien strategioissa ja liikuntapoliittisissa toimenpiteissä. Toimeenpannaan erityisesti Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen avulla Liikuntapoliittisen selonteon ja hallitusohjelman kirjaukset poikkihallinnolliseen fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisen yhteiseen työhön liittyen. Valtion liikuntaneuvosto arvioi eri ministeriöiden toimenpiteiden vaikutukset liikunnan edistämisessä.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
2017 toteutuma |
2020 toteutuma |
2022 arvio |
|
Liikuntaa tai urheilua liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien osuus, %1) | |||
9—13 -vuotiaat | |||
— tytöt | 64 | 66 | 66 |
— pojat | 67 | 67 | 67 |
15-vuotiaat | |||
— tytöt | 44 | 41 | 41 |
— pojat | 47 | 46 | 46 |
15—24 -vuotiaat | |||
— tytöt | 27 | 26 | 26 |
— pojat | 24 | 39 | 39 |
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua harrastavien osuus, %2) | |||
20—54 -vuotiaat | 30 | 31 | 31 |
— naiset | - | 28 | 28 |
— miehet | - | 34 | 34 |
55—74 -vuotiaat | 15 | 18 | 18 |
— naiset | - | 17 | 17 |
— miehet | - | 18 | 18 |
Kansallisten liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien osuudet, %3) | |||
9-vuotiaat | |||
— tytöt | 40 | 40 | 40 |
— pojat | 44 | 52 | 52 |
11-vuotiaat | |||
— tytöt | 34 | 40 | 40 |
— pojat | 47 | 46 | 46 |
13-vuotiaat | |||
— tytöt | 22 | 29 | 29 |
— pojat | 32 | 35 | 35 |
15-vuotiaat | |||
— tytöt | 13 | 15 | 15 |
— pojat | 23 | 23 | 23 |
Aikuiset (18+ vuotiaat) | |||
— miehet | 39 | 39 | 39 |
— naiset | 34 | 34 | 34 |
Koululaisten Move!-mittausten 20 m juoksutestin mediaanitulos (min:sek) | |||
---|---|---|---|
11-vuotiaat | |||
— tytöt | 3 min 58 s | 3 min 44 s | 3 min 44 s |
— pojat | 4 min 35 s | 4 min 19 s | 4 min 19 s |
15-vuotiaat | |||
— tytöt | 4 min 41 s | 4 min 26 s | 4 min 26 s |
— pojat | 5 min 55 s | 5 min 53 s | 5 min 53 s |
Varusmiespalvelukseen astuvien alokkaiden Cooper-juoksutestin keskiarvo (metriä)4) | 2 402 | 2 377 | 2 377 |
1) V. 2017 tulokset ovat yhteenvetoarvio Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 tutkimuksesta sekä Nuorten vapaa-aikatutkimuksesta 2015. V. 2020: 9—13 -vuotiaiden sekä 15-vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimukseen, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin. 15—24 -vuotiaiden tulokset perustuvat lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen 2018, tutkijoilta saatuun lisäanalyysiin (urheilu- ja liikuntaseurassa vähintään viikoittain liikkujien osuus).
2) V. 2017: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH sekä FinSote 2017—2018 -tutkimukset (THL). "Kuinka paljon liikutte ja rasitatte itseänne ruumiillisesti vapaa-aikana? Harrastan varsinaista kuntoliikuntaa tai urheilua kuten juoksua, hiihtoa, uintia tai pallopelejä useita tunteja viikossa" osuus (20—54 v. ja 55—74 v. ikäryhmät. V. 2020: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. FinSote 2018 -tutkimus. Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%).
3) V.2017: Luvut perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2016 ja 2018 tutkimuksiin (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisväestön osalta suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan mukaista liikunnan määrää. Tiedot perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat). V.2020: 9—15 -vuotiaiden tulokset perustuvat Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimukseen (itsearvioitu liikunta-aktiivisuus). Aikuisten tulokset perustuvat FinTerveys 2017 -tutkimukseen (suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrastavat).
4) Puolustusvoimat. Varusmiespalveluksen aloittavien miesten fyysisen toimintakyvyn tilastot 1975—2020.
(30.) Avustukset Liikkuva -ohjelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2021 II lisätalousarvio | 18 500 000 |
2021 talousarvio | 5 000 000 |
2020 tilinpäätös | 34 415 000 |
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 102 601 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin
3) enintään 2 300 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen
4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen
5) enintään 400 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle
6) valtion liikuntaneuvoston menoihin
7) enintään 320 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin
8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin
9) Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeeseen
10) enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
11) enintään 30 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen
12) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Kohtien 3) ja 7) määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.
Kohdan 7) määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen. Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 383,20 euroa kuukaudessa.
Kohdassa 10) tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi yksi prosentti.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen (liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen) | 22 997 000 |
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen | 60 630 000 |
Liikunnan kansalaistoimintaan | 42 000 000 |
Huippu-urheiluun | 12 400 000 |
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin | 1 600 000 |
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan | 4 400 000 |
Kansainväliseen yhteistyöhön | 230 000 |
Koko väestön liikunnan edistäminen | 5 790 000 |
Liikunnan osaaminen ja tietopohja | 10 400 000 |
Liikunnan koulutuskeskuksille | 872 000 |
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin | 3 560 000 |
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan | 4 320 00 |
Liikunnan aluehallinnon toimintaan | 500 000 |
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan | 480 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi | 668 000 |
Yhteensä | 102 601 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuus ja eräät avustukset (siirto momentilta 29.90.52) | 2 784 |
Rahapelitoiminnan tuottoarvion muutos | -9 127 |
Yhteensä | -6 343 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 102 601 000 |
2021 III lisätalousarvio | — |
2021 talousarvio | 108 944 000 |
2020 tilinpäätös | 100 210 894 |
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 36 688 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien maksamiseen.
Kunnan liikuntatoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.
Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900. Enimmäismäärän estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan | 19 617 000 |
Valtionosuudet valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille | 17 071 000 |
Yhteensä | 36 688 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,36 euroa ja arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 94,11 euroa opiskelijavuorokautta kohden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuus ja eräät avustukset (siirto momentille 29.90.50) | -2 784 |
Kustannustason tarkistus | -1 192 |
Tasomuutos | -12 |
Yhteensä | -3 988 |
Momentin nimike ja määrärahalaji on muutettu.
2022 talousarvio | 36 688 000 |
2021 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
2021 talousarvio | 40 676 000 |
2020 tilinpäätös | 50 802 698 |
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) toimeenpanosta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Ikäihmisten liikkumishanke -pilotointiin | 500 000 |
Lajien tehostamistukeen, ml. vammaisurheilu | 700 000 |
Seuratuen nostoon | 1 300 000 |
Urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille | 2 000 000 |
Yhteensä | 4 500 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | -1 700 |
Yhteensä | -1 700 |
2022 talousarvio | 4 500 000 |
2021 talousarvio | 6 200 000 |
2020 tilinpäätös | 5 300 000 |