Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2022

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Ammatillisella koulutuksella turvataan osaavan työvoiman saatavuutta, tuetaan työ- ja elinkeinoelämän uudistamista, edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä parannetaan kansainvälistä kilpailukykyä.
  • — Ammatillinen koulutus tuottaa yksilöille ammattiosaamista ja geneerisiä taitoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi sekä osaamisen kehittämiseksi työuran eri vaiheissa.
  • — Lukiokoulutus tuottaa korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä yleisiä pohjavalmiuksia työelämään ja elinikäiseen oppimiseen.
  • — Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen palvelujärjestelmillä turvataan ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaminen kaikille perusopetuksen päättäville.
  • — Ylioppilastutkintoa kehitetään turvaamaan lukiokoulutuksen laatua.

Oppivelvollisuus laajennetaan hallitusohjelman mukaisesti ulottumaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ja samalla opetuksen edellyttämät oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet tulevat oppivelvollisille maksuttomiksi. Oppivelvollisuuslakia sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2021 keväällä perusopetuksen päättäviin. Opiskelijat ovat oppivelvollisuuden piirissä 18 vuoden ikään saakka. Koulutuksen maksuttomuus jatkuu sen vuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Uuden perusopetuksen jälkeiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (tutkintokoulutukseen valmentava koulutus) järjestäminen aloitetaan 1.8.2022.

Ammatillisen koulutuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Ammatillinen koulutus tuottaa alati muuttuville työmarkkinoille osaavaa työvoimaa nopeasti ja oikea-aikaisesti ennakoiden osaamisvaatimusten muutoksia ja vastaten samalla myös kasvavaan jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmä vastaa dynaamisesti ja tehokkaasti kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on myös turvata yksilöiden ja alueiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koulutuspalvelujen saatavuudessa.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Ammatillisen koulutuksen saatavuus turvataan koko maassa. Koulutuksen järjestäjät huolehtivat ensisijaisesti oman toiminta-alueensa väestön osaamistarpeista turvaten erityisesti perusasteen päättävien ja muiden vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutuspalvelut sekä tarjoten riittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia alueen työikäiselle väestölle. Ammatillisella koulutuksella tuetaan koronaepidemian seurauksena työttömiksi jääneiden osaamisen kehittämistä nopean uudelleentyöllistymisen mahdollistamiseksi.
  • — Lähihoitajakoulutusta lisätään määräaikaisesti, jotta henkilöstön saatavuus voidaan turvata iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa henkilöstömitoituksesta säädetyn mukaisesti.
  • — Opiskelijoiden tarvitseman opetuksen ja ohjauksen varmistamiseksi opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen kohdennetaan lisäresursseja hallitusohjelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjät voivat käyttää lisärahoitusta uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamisen ohella myös tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen.
  • — Oikeus osata -kehittämisohjelmalla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta.
  • — Rahoitusjärjestelmän ohjausmekanismeilla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tavoitteiden mukaiseen ja tulokselliseen toimintaan.
  • — Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta vahvistetaan kehittämällä jatkuvasti tutkintorakennetta ja tutkintoja yhteistyössä ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.
  • — Työpaikkojen roolia keskeisenä oppimisympäristönä kaikessa ammatillisessa koulutuksessa vahvistetaan. Työpaikalla järjestettävää koulutusta toteutetaan tarpeen mukaan joustavasti koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Käynnistetään oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeilu nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi.
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja ottavat käyttöön yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista tukevia pedagogisia toimintamalleja ja ohjauspalvelujen malleja sekä niitä tukevia digitaalisia ratkaisuja, jotka parantavat toiminnan vaikuttavuutta.
  • — Ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tehostetaan jatkuvan haun väylää ja digitaalisia palveluita kehittämällä. Yhteishaun avulla turvataan perusopetuksen päättävien oppivelvollisten välitön sijoittuminen jatko-opintoihin.
  • — Ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät aktiivisesti järjestäjärakennetta sekä keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa toiminta-alueillaan.
Lukiokoulutuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Lukiokoulutuksen perusta on vahva ja toimintakykyinen. Tavoitteena on toimintakyvyn, koulutuksen saavutettavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää toimialan ohjauksen kehittämistä strategisesti. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksessa opetuksen laatu ja tasa-arvo vahvistuvat, opiskelijoiden hyvinvointi, jaksaminen ja oppimistulokset parantuvat sekä eriarvoisuus vähentyy. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt modernisoituvat ja monipuolistuvat tukien opiskelijoiden tulevia jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.

Toiminnalliset tavoitteet
  • — Lukiokoulutuksen saatavuus turvataan koko maassa.
  • — Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja tuetaan uudistetun lukiolainsäädännön toimeenpanoa. Lukiolain toimeenpanolla vahvistetaan opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistymistä tukevaa osaamistaan ja mahdollisuuksia tutustua korkeakouluihin ja korkeakouluopintoihin sekä työelämään jo lukio-opintojensa aikana lukion sijaintipaikasta riippumatta. Vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia, tuetaan opinnoissa etenemistä ja ehkäistään syrjäytymistä.
  • — Lukion uusien 1.8.2021 käyttöön otettujen opetussuunnitelmien toimeenpanon tukemista jatketaan. Lisäksi toimintakulttuurin uudistamiseksi ja oppimisympäristöjen monipuolistamiseksi jatketaan lukion kehittämisverkoston (LUKE–verkosto) toimintaa.
  • — Lukiokoulutuksen laatukulttuuria vahvistetaan laatu- ja saavutettavuusohjelmalla.
  • — Erityisen koulutustehtävän valtakunnalliset kehittämislukiot toimivat osaamisalojensa valtakunnallisina koulutuksen kehittäjinä.
  • — Ylioppilastutkintolainsäädännön uudistus otetaan asteittain käyttöön siten, että säädettyjä uudistuksia sovelletaan kaikilta osin keväästä 2022 lukien. Jatketaan myös tutkinnon toiminnallista kehittämistä. Ylioppilastutkintolain uudistuksilla osaamista osoitetaan entistä laajemmin ja monipuolisemmin. Uudistuksilla lisätään opiskelijoiden oikeuksia, vähennetään henkisiä paineita ja lisätään yhdenvertaisuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä luodaan tutkintoon toiminnallista joustoa. Tutkinnon järjestämisessä otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen tilastointia ja seurantaa uudistetaan vaiheittain ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmässä käytettävien määrittelyjen pohjalta. Kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski tuottaa jatkossa merkittävän osan ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä, toiminnan ohjauksessa ja tuloksellisuuden seurannassa käytettävistä tiedoista. Koski-palvelu tuottaa jatkossa vaiheittain myös lukiokoulutuksen järjestäjien rahoituksen määräämisessä ja toiminnan ohjauksessa ja seurannassa tarvittavia tietoja. Koski-palvelusta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää tunnuslukujen ja tavoitteiden määrittelyssä sitä mukaa, kun tietojen oikeellisuus varmentuu, tietosisältö laajenee ja tietoa kertyy useammalta vuodelta.

Ammatillisen tutkintokoulutuksen uudet opiskelijat1)

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
2021
arvio
2022
arvio
             
Perustutkintokoulutus 75 583 83 001 85 000 86 000 87 000 88 000
— josta oppisopimuskoulutus 8 588 9 219 10 000 10 000 10 000 10 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus 32 625 36 312 40 000 40 000 40 000 40 000
— josta oppisopimuskoulutus 14 194 16 323 18 000 18 000 18 000 18 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet1)

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
2021
arvio
2022
arvio
             
Perustutkinnot 51 173 51 958 55 000 57 000 58 000 59 000
— josta oppisopimuskoulutus 4 193 5 473 7 000 8 000 8 500 9 000
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 19 328 23 760 24 000 26 000 28 000 28 000
— josta oppisopimuskoulutus 9 193 11 223 11 500 13 000 14 000 14 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää opetushallinnon alaisen valtionosuusrahoitteisen koulutuksen. Vuodesta 2018 lukien lukuihin sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirtynyt työvoimakoulutus.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärät omistajatyypin mukaan1)

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
arvio
             
Kaikki järjestäjät yhteensä 166 166 162 152 150 139
— kuntajärjestäjät 9 9 9 9 9 8
— kuntayhtymäjärjestäjät 35 35 34 33 33 33
— yksityiset järjestäjät 121 121 118 109 107 97
— valtio koulutuksen järjestäjänä 1 1 1 1 1 1

1) Kalenterivuoden alun tilanne. Vuosien 2018—2021 luvut sisältävät myös siirtymäkauden ajan voimassa olevat vanhan lain mukaiset ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvat (16 järjestäjää vuosina 2018 ja 2019,11 järjestäjää vuonna 2020 ja 10 järjestäjää vuonna 2021). Näiden järjestäjien lupien voimassaolo päättyy 31.12.2021.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät

  2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
           
Lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma1) 92 235 92 877 94 428 95 500 96 400
Lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma1) 6 397 6 207 6 277 6 400 6 500
Aineopiskelijoiden suorittamien lukion kurssien
lukumäärien perusteella lasketut laskennalliset opiskelijat

1 050

914

618

600
600

1) Opiskelijamäärät sisältävät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettavat opiskelijat (ei valtion oppilaitosten, eikä yliopistojen harjoittelukoulujen lukio-opiskelijoita). Toteutumatieto on rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden laskentapäivien painotettu keskiarvo.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 455 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 2 400 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa.

Toiminnan tunnuslukuja

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus      
Koulutettavien määrä 3 067 4 800 4 600
Saamelaisalueen koulutuskeskus      
Opiskelijavuosimäärä, ammatillinen koulutus 121 136 141
Opiskelijatyöpäivien määrä, saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutus 4 960 8 500 8 500
Opiskelijatyöpäivien määrä, lyhytkoulutus 2 609 5 000 5 000

Henkilötyövuodet

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Saamelaisalueen koulutuskeskus 60 68 68
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 25 26 26
Yhteensä 85 94 94

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 914 1 000 1 100
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 606 2 310 2 600
— osuus yhteiskustannuksista 1 506 1 500 1 500
Kustannukset yhteensä 4 112 3 810 4 100
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 198 -2 810 -3 000
Kustannusvastaavuus, % 22 26 27
       
Hintatuki 2 400 2 400 2 400
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 81 89 85

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Saamelaisalueen koulutuskeskus 5 064 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki 2 400 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot 991 000
Yhteensä 8 455 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 9 666 9 992 10 055
Bruttotulot 1 611 1 560 1 600
Nettomenot 8 055 8 432 8 455
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 010    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 060    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 8
JTS-miljardin tuottavuussäästö -35
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 21
Palkkausten tarkistukset 29
Yhteensä 23

2022 talousarvio 8 455 000
2021 III lisätalousarvio 21 000
2021 talousarvio 8 432 000
2020 tilinpäätös 8 105 000

21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 23 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

2) tietoteknisten palvelujen rahoittamiseen, toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten menojen rahoittamiseen

3) Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

4) enintään 1 700 000 euroa Pohjoiskalotin koulutussäätiön työvoimakoulutuksena järjestämän ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän majoituksen menoihin

5) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

6) enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen strategisia tavoitteita. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmalla parannetaan tietopohjaisesti koulutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Geenivaraohjelman mukaisen toiminnan rahoitus (siirto momentille 30.40.22) -96
Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) 5 000
Palvelukeskuksen toimintamenot (siirto momentille 29.01.04) -200
Tasomuutos -250
Yhteensä 4 454

2022 talousarvio 23 460 000
2021 III lisätalousarvio 14 800 000
2021 talousarvio 19 006 000
2020 tilinpäätös 12 706 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 005 339 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) 970 133 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisena rahoituksena ammatillisen koulutuksen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen ja edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisena valtionavustuksena myönnettävään strategiarahoitukseen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, mistä 70 000 000 euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen myönnettäviin perusrahoituksen harkinnanvaraisiin korotuksiin

2) edellä mainitun lain 32 i §:ssä tarkoitettuna korvauksena yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvistä arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen toimintaan luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettavista arvonlisäveroista aiheutuviin kustannuksiin

3) 1 510 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään kompensaatioon ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti.

Kohdassa 1 tarkoitettu ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksen osuus on enintään yksi prosentti opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 9 §:n mukaisesta ammatillisen koulutuksen määrärahasta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään 183 200 opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on vähintään 8 100 opiskelijavuotta.

Selvitysosa:Opetusmetsämallissa Metsähallitus tekee 14 ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa vastikkeellisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimuksen mukaan puun myyntitulot tuloutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien sijaan Metsähallitukselle ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen määräraha yhteensä (ei sisällä alv-kompensaatioita) 1 992 122 000
— Laskennallisen rahoituksen osuus yhteensä 1 977 122 000
    josta perusrahoituksen osuus (70 % laskennallisesta rahoituksesta) 1 383 985 000
    josta suoritusrahoituksen osuus (20 % laskennallisesta rahoituksesta) 395 424 000
    josta vaikuttavuusrahoituksen osuus (10 % laskennallisesta rahoituksesta) 197 712 000
— Strategiarahoituksen osuus (0,75 % ammatillisen koulutuksen määrärahasta) 15 000 000
Kuntien rahoitusosuus -1 021 989 000
Arvonlisäverokompensaatiot yhteensä 33 696 000
— Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneista kustannuksista 32 696 000
— Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle korvattava kunnan tai kuntayhtymän luovuttaman kiinteistön ja käyttöomaisuuden osalta suoritettava arvonlisävero 1 000 000
Kompensaatio ammatillisen koulutuksen järjestäjille opetusmetsien käyttöoikeuksien uudistamisen ja opetusmetsämallin mukaisesti 1 510 000
Yhteensä 1 005 339 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammatillisen koulutuksen indeksi (2,2 %) 18 721
Opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimet (HO 2019 kertaluonteinen) -10 000
Opiskelijavuosien lisääminen lähihoitajien koulutukseen hoitajamitoituksen muutokseen varautumiseksi 16 000
Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamisen kokeilu 5 000
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 9 492
Uusien koulutuksen järjestäjien mukaantulo opetusmetsäkompensaation piiriin 174
Yhteensä 39 387

2022 talousarvio 1 005 339 000
2021 III lisätalousarvio 5 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 965 952 000
2020 tilinpäätös 963 814 656

35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 239 610 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen lukiokoulutukseen, lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen

2) enintään 1 775 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti lukiokoulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä lukioiden kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamisesta koskien tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 736 958 000
— kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (87 410 * 7 184,70 €) 628 014 000
— yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 010 * 7 212,16 €, sis. alv.) 64 982 000
— kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 540 * 4 406,39 €) 24 411 000
— yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 570 * 4 539,12 €, sis. alv.) 7 126 000
— erityisen koulutustehtävän lisärahoitus (1,57 % kokonaiskustannuksista) 12 425 000
Kuntien rahoitusosuus -499 123 000
Valtionavustukset 1 775 000
Yhteensä 239 610 000

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Lukiokoulutus 7 134,70 euroa/opiskelija

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 10 235 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erityisen koulutustehtävän lisärahoitus 470
Indeksikorotus (2,2 %) 5 681
Kustannustenjaon tarkistus 6 359
Lukiouudistuksen toimeenpano 4 530
Opiskelijamäärämuutokset 4 892
Oppivelvollisuuden laajentaminen (HO 2019) 17 973
Valtionosuuden määräytymisperusteiden tarkentuminen 1 266
Yhteensä 41 171

2022 talousarvio 239 610 000
2021 talousarvio 198 439 000