Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto
            22. Vapaaehtoinen paluu

Talousarvioesitys 2022

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Selvitysosa: Maahanmuuttopolitiikalla pyritään aktiiviseen ja ennakoituun maahanmuuttoon. Suomen työikäisten määrä vähenee ja lisäystä tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Ilman riittävää maahanmuuttoa työvoiman tarjonta ja pitemmällä aikavälillä työllisyys laskevat olennaisesti. Työ- ja koulutusperusteisella maahanmuutolla edistetään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälisten investointien saamista Suomeen. Maahanmuuton hyötyjä tavoitellaan taloudellisen huoltosuhteen, kestävyysvajeen ja työllisyysasteen parantumisen kautta. Tarkoituksena on turvata osaavan työvoiman saatavuus ja ehkäistä turvallisuusriskejä. Maahanmuuttovirasto vastaa, että lupaprosessit ovat laadukkaita ja oikeusvarmoja ja hakemukset käsitellään niille asetetuissa määräajoissa. Tavoitteena työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupien osalta on yhden kuukauden enimmäiskäsittelyaika hallituskauden loppuun mennessä asteittain (v. 2021: 3 kk, v. 2022: 2 kk, v. 2023: 1 kk), sisältäen perheenjäsenet ja jatkoluvat. Erityisasiantuntijoiden ja start up -yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä osalta tavoitteena on kahden viikon käsittelyaika.

Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on oikeudenmukainen kansainvälisen suojelun järjestelmä, joka toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia. Vastaanottokeskusten palveluiden laadun ja toimintatapojen yhdenmukaisuus sekä keskusten turvallisuus pyritään varmistamaan. Järjestelmän kapasiteetti on mitoitettu 4 400 turvapaikanhakijaa ajatellen, minkä ohella varaudutaan hakijoiden määrän äkilliseen ja nopeaan kasvuun. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet ohjataan nopeasti työllistymiseen tähtääviin kotouttamispalveluihin. Palautukset toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen palautuskiellon periaatetta ja palautuksia edistetään yhteistyössä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Kiintiöpakolaispolitiikkaa toteutetaan uudelleensijoittamalla Suomeen vuosittain kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä. Kiintiöpakolaisten määrä on 850 henkilöä vuonna 2022. Kansainvälisen suojelun järjestelmää koskeviin tavoitteisiin pyritään myös aktiivisella osallistumisella yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen.

Maahanmuuttovirastolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Maahanmuuttovirasto on luotettava ja tuloksellinen lupaviranomainen, jolla on laaja-alainen yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
  • — Oleskelulupa- ja kansalaisuusprosessit ovat asiakaslähtöisiä ja laadukkaita ja mahdollisimman pitkälle automatisoituja. Hakemukset käsitellään niille asetetuissa tavoiteajoissa. Maahanmuuttovirasto saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut käsittelyaikatavoitteet.
  • — Kansainvälisen suojelun hakemukset käsitellään kuudessa kuukaudessa (HO 2019) yksilöllisesti kv- ja EU-oikeuden velvoitteiden mukaisesti. Menettelyssä taataan oikeusturva, noudatetaan palautuskieltoa ja edistetään lapsen etua. Maahanmuuttovirasto parantaa kykyään hankkia kaikki kansainvälisen suojelun kannalta olennaiset selvitykset. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä toimii yhdenmukaisesti ja laadukkaasti, ja edistää varhaista kotoutumista.
  • — Maahanmuuttovirasto on maahanmuuton asiantuntija julkisessa keskustelussa ja viestii luotettavasti ja ajantasaisesti viraston tehtävistä. Asiakaspalvelu on nopeaa ja läpinäkyvää ja on osa laadukasta päätöksentekoprosessia.
  • — Maahanmuuttovirasto tuottaa ajantasaista maahanmuuton tilannekuvaa ja vastaa ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin.

Maahanmuuttoviraston toiminnalliset tulostavoitteet

Tunnusluvut ja mittarit 2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa, laintulkinta- ja menettelyvirheet (%) 98,5 98,9 97
Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa oleskelulupapäätöksestä laskien keskimäärin enintään (vrk) 78 75 60
Maahanmuuttovirastossa ratkaistut/vireille tulleet (%) 100 100 100
Vastaanoton tunnuslukuja      
Vastaanottokeskusten käyttöaste keskimäärin (%) 69 69 75
Vastaanottokeskusten paikkaluku vuoden lopussa 4 600 3 400 3 200
Vastaanottokeskusten lukumäärä 31 29 25
Vastaanottojärjestelmässä asiakkaita keskimäärin 6 338 5 600 4 400
Vastaanottokeskuksiin majoitettuja keskimäärin 3 296 2 800 2 300
Säilöön otetut ulkomaalaiset keskimäärin 45 45 60
Yksityismajoituksessa keskimäärin 3 042 2 800 2 100

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 54 494 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä. Työvoiman maahanmuuton ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sisäministeriön kanssa.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Maahanmuuttoviraston organisaatioon kuuluvat Maahanmuuttoviraston lisäksi Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskukset sekä Helsingin säilöönottoyksikkö. Virasto vastaa valtion vastaanottokeskuksissa majoittuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanoton, ulkomaalaisten säilöönottoyksiköiden ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän käytännön toiminnasta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 64 62 55
Toimitilamenot 12 9 12
ICT-menot 6 5 6
Muut menot 18 24 27
Yhteensä 100 100 100

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuotokset      
Ratkaistut asiat 132 605 157 154 143 883
Panokset      
Toimintamenot (1 000 euroa)      
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt 47 266 67 198 54 494
Henkilötyövuodet      
Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt 896 1 031 800
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) 150 160 165
— oleskelulupapäätökset ja EU-kansalaisten rekisteröinnit / htv 406 450 480
— maastapoistamispäätökset / htv 252 250 250
— turvapaikkapäätökset / htv 27 27 32
— kansalaisuushakemuspäätökset / htv 259 270 290
— taloudellisuus (nettomenot euroa/päätös) 500 480 450
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 72 75 85

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2020—2022

  2020
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2021
ennuste
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2022
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Oleskelulupa-asiat yhteensä, joista keskeisimmät 97 763 99 954 102 651 103 000 107 682 108 000
— työperusteiset1) oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 19 996 22 667 20 996 23 358 22 025 24 492
— opiskelijoiden oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 6 329 6 770 6 645 6 976 6 971 7 315
— perhesideperusteiset oleskelulupahakemukset (1. lupa ja jatkolupa) 21 453 23 428 22 526 24 142 23 630 25 314
— muut asiat2) 49 985 47 089 52 484 48 524 55 056 50 880
Kansainvälinensuojelu 3 209 4 721 5 668 6 928 5 599 5 600
Maasta poistaminen 5 798 7 084 4 023 3 535 3 634 4 485
Kansalaisuusasiat 14 854 11 687 15 514 15 500 16 122 16 100
Passit ja matkustusasiakirjat 12 405 11 641 12 405 12 405 12 405 12 405
Yhteensä 134 029 135 087 140 261 141 368 145 442 146 590

1) Mm. elinkeinon harjoittaminen, osaratkaisua edellyttävä työnteko, tieteellinen tutkimus, harjoittelija, urheilu ja valmentaminen, erityisasiantuntija, muu työnteko, kausityö, start up-yrittäjä.

2) Mm. EU-oleskeluoikeus, ihmiskaupan uhreille myönnettävä harkinta-aika, oleskelutodistukset ja -ilmoitukset, pysyvät oleskeluluvat, voimassa olevaa lupaa koskevat asiat.

Käsittelylle asetetussa tavoiteajassa ratkaistut hakemukset

  2020
Tavoite
(vrk)
2020
Ratkaistu
tavoiteajassa
(%)
2021
Tavoite
(vrk)
2021
Ratkaistu
tavoiteajassa
(%)
2022
Tavoite
(vrk)
2022
Ratkaistu
tavoiteajassa (%)
             
— työntekijän oleskelulupa, (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 1201) 55 901) 100 60 100
josta käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa 60 58 45 100 30 100
— opiskelijan oleskelulupa 90 82 90 100 60 100
Kansainvälinen suojelu1) 1801) 64 1801) 100 1801) 100
Kansalaisuus 365 73 365 100 365 100

1) Lakisääteinen

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto ml. valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilötyövuodet 896 1 031 800
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 7,3 7,3 7,1
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,5 3,5 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 74 262 90 938 82 143
Bruttotulot 26 996 23 740 27 649
Nettomenot 47 266 67 198 54 494
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 822    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 943    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 22 384 18 850 23 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 16 597 13 500 14 000
— osuus yhteiskustannuksista 14 499 11 500 13 000
Kustannukset yhteensä 31 096 25 000 27 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -8 712 -6 150 -4 000
Kustannusvastaavuus, % 72 75 85

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsingin säilöönottoyksikön korvaava yksikkö -100
Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen (siirto momentilta 26.40.21) 4 027
Henkilöstöresurssit 3 500
Interoperability-hanke 575
Muukalaispassien ja matkustusasiakirjojen siirtäminen UMA-järjestelmään -hanke 210
Pakolaiskiintiön korottaminen (HO 2019) -130
Päätöksentekoresurssien turvaaminen -10 000
Siirto momentille 26.01.01 (-2 htv) -160
Turvapaikkahakemusten ruuhkanpurku (HO 2019 kertaluonteinen) -3 000
Työ? ja opiskeluperusteisten oleskelulupahakemusten ruuhkan purku sekä automaatiokehitys -5 750
UMA-järjestelmän jatkuvat ylläpitomenot 1 000
UMA-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen -3 000
JTS-miljardin tuottavuussäästö -169
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 19
Palkkausten tarkistukset 274
Yhteensä -12 704

2022 talousarvio 54 494 000
2021 III lisätalousarvio 3 624 000
2021 talousarvio 67 198 000
2020 tilinpäätös 57 387 000

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 70 856 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja EU:n rahoittamiin hankkeisiin koskien EU:n sisäisiä siirtoja

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin

6) perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan ennakkomaksujen ja niiden tasausten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2022 pakolaiskiintiö on 850 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuitenkin siten, että sopimuksista voidaan irrottautua nopeasti ja joustavasti.

Majoituskapasiteetti pyritään mitoittamaan siten, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään parantamaan entisestään kustannustehokkuutta mm. majoitusvuorokauden hinnassa.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus, jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Vastaanotto- ja säilöönottoyksiköiden kustannukset1) / euroa / vuosi

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset 130 541 180 102 200 000 80 300 000
— turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskimääräiset kokonaiskustannukset/ hlö/vrk (ilman alv) 44 44 44
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö/vrk (ilman alv) 50 52 54
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö/vrk (ilman alv) 215 150 300
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö/vrk (ilman alv) 94 150 180
— säilöön otetun kustannus / hlö/vrk 343 340 340
— yksityismajoituksen kustannus / hlö/vrk (ilman alv) 16 16 16

1) Vastaanoton asiakasmenot (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), vastaanoton ostopalvelut (mom. 26.40.01 ja 26.40.21), valtion vastaanottokeskukset ja säilöönottoyksiköt (mom. 26.40.01), vastaanottoraha (mom. 26.40.63).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanoton asiakasmenot yhteensä 63 437 000
Lasten edustaminen 115 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 3 145 000
Ihmiskaupan uhrien auttamispalvelut 2 074 000
Kiintiöpakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 2 085 000
Yhteensä 70 856 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvioidun turvapaikanhakijamäärän mukainen mitoitus -6 661
Arvio momentin määrärahatilanteesta ja sen perusteella esitettävä vähennys -3 890
Helsingin vastaanottokeskuksen toiminnan siirtäminen (siirto momentille 26.40.01) -4 027
Maahanmuutto-oletusten tarkistus -18 800
Pakolaiskiintiön korottaminen HO 2019 (v. 2021 talousarviossa osoitetun erän poistuminen) -380
Yhteensä -33 758

2022 talousarvio 70 856 000
2021 III lisätalousarvio -20 679 000
2021 talousarvio 104 614 000
2020 tilinpäätös 97 433 000

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

3) vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

4) vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) vapaaehtoisen paluun ohjaukseen, suunnitteluun ja neuvontaan enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 1 224
Ostopalvelut 1 094
Yhteensä 2 318

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -252
Yhteensä -252

2022 talousarvio 2 318 000
2021 talousarvio 2 570 000
2020 tilinpäätös 1 530 000

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 428 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha 16 878 000
Täydentävä vastaanottoraha (ml. toimeentulotuki) 4 550 000
Yhteensä 21 428 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvioidun turvapaikanhakijamäärän mukainen mitoitus -1 551
Arvio momentin määrärahatilanteesta ja sen perusteella esitettävä vähennys -864
Maahanmuutto-oletusten tarkistus -3 000
Yhteensä -5 415

2022 talousarvio 21 428 000
2021 III lisätalousarvio -4 081 000
2021 talousarvio 26 843 000
2020 tilinpäätös 19 963 529