Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
            20. Erityismenot
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2022

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.

  • — Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja onnettomuuksien sekä vahinkojen määrä vähenee.
  • — Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
  • — Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
  • — Sisäministeriön vuorovaikutus ja yhteistyö tukee ohjattavien virastojen tulostavoitteiden saavuttamista sekä yhteistyö toimialan viranomaisten kanssa on säännönmukaista ja toimivaa.
  • — Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
  • — Kansallisen ja kansainvälisen siviilivalmiuden yhteistyö ja -toiminta edistää Suomen kykyä selviytyä kriiseistä ja antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
  • — Alueelliset varautumisen ja valmiuden vahvistetut ja yhteensovitetut järjestelyt vastaavat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä riskejä.
  • — Suomi hyödyntää täysimääräisesti unionin pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU-poolin mahdollisuuksia ja EU-rahoitusta kansallisen valmiuden ja suorituskykyjen kehittämisessä.

Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta
  • — Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Pelastustoimen palveluiden taso ja laatu pyritään turvaamaan yhdenmukaisena kaikilla alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteen toimeenpanoa edistetään Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman kautta.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä
  • — Kansalaiset kokevat, että Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta
  • — Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa ja tilannekuva on yhteiskäytössä
  • — Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 670 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueille.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 42 40 32
Toimitilamenot 17 16 16
ICT-menot 9 15 27
Muut menot 32 29 25
Yhteensä 100 100 100
Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.

Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja tai muuttuviin tarpeisiin.

Pelastustoimi ja varautuminen

Tavoite 2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään 7:41 7:48 7:45
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään1) 99 - -

1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään 15 700 15 000 15 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään1) 83 100 100
Omaisuusvahingot (milj. euroa) 143 120 120

1) Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään 121 117 138
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään 39 44 72
       
Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään 20 40 20
AMK-tutkintojen määrä, kpl 45 30 30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm 247 240 240
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm - 40 30
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään 1 559 2 470 2 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 78 160 120
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet 126 128 128
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 480 12 000 13 000
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet1) 754 777 803
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 26 102 28 000 28 000
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,28 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 7,97 5 5
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 129 129 129
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,52 3,5 3,52
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 7,5 7 6,8

1) htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 15 280 15 711 15 085
Muut pelastustoimen toimintamenot 1 195 1 068 4 835
Kansainvälinen pelastustoiminta 703 750 750
Pelastustoimen lähialueyhteistyö 72 - -
Pelastustoimen koronavirusvarautuminen 510 - -
Yhteensä 17 760 17 529 20 670

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 19 454 20 479 23 270
Bruttotulot 1 694 2 950 2 600
Nettomenot 17 760 17 529 20 670
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 297    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 185    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle 3 000
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) 149
JTS-miljardin tuottavuussäästö -28
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -27
Palkkausten tarkistukset 47
Yhteensä 3 141

2022 talousarvio 20 670 000
2021 III lisätalousarvio 928 000
2021 talousarvio 17 529 000
2020 tilinpäätös 19 648 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 860 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2022—2024.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 60 57 58
Toimitilamenot 7 6 6
ICT-menot 27 22 29
Muut menot 6 15 7
Yhteensä 100 100 100

Tuloksellisuustavoitteet

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti      
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista) 91 90 90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin      
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään1) - 4,5 4,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus      
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%) 100 100 100

1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.

Hätäkeskuslaitos

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuotokset      
Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta 2 787 190 2 800 000 2 800 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl 2 764 290 2 700 000 2 700 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 445 690 1 500 000 1 500 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 60 180 63 048 68 860
Henkilötyövuodet 585 610 630
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö 6 320 6 400 6 400
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 10,8 11,0 12,0
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 21,5 21,5 22,5
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)1) - 3,4 3,4
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 596 620 630
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit) 466 490 510
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)2) - 3,25 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 16,6 15,0 15,0

1) Kysely toteutetaan syksyllä 2021.

2) Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 60 180 63 048 68 860
Bruttotulot 3 325 3 000 4 000
Nettomenot 56 855 60 048 64 860
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 995    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 755    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erican kehittäminen 1 700
Erican ylläpitomenot 2 500
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019) 500
JTS-miljardin tuottavuussäästö -135
Palkkausten tarkistukset 247
Yhteensä 4 812

2022 talousarvio 64 860 000
2021 talousarvio 60 048 000
2020 tilinpäätös 59 615 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 266 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 1 966 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 034
Yhteensä -1 034

2022 talousarvio 1 966 000
2021 talousarvio 3 000 000
2020 tilinpäätös 2 548 343