Talousarvioesitys 2022

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimi voi myös tuottaa terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, pelastustoiminnan ja siviilivalmiuden avulla. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen ja pelastustoimi osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen yhteistyöhön.

— Pelastustoimen ohjauksen seurauksena pelastuslaitokset vahvistavat onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja onnettomuuksien sekä vahinkojen määrä vähenee.
— Uudelleen organisoitu pelastustoimi lisää suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta.
— Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen varmistaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden valtakunnallisesti yhdenmukaisina.
— Sisäministeriön vuorovaikutus ja yhteistyö tukee ohjattavien virastojen tulostavoitteiden saavuttamista sekä yhteistyö toimialan viranomaisten kanssa on säännönmukaista ja toimivaa.
— Pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun järjestelyt vastaavat riskiarvioissa tunnistettuihin riskeihin.
— Kansallisen ja kansainvälisen siviilivalmiuden yhteistyö ja -toiminta edistää Suomen kykyä selviytyä kriiseistä ja antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
— Alueelliset varautumisen ja valmiuden vahvistetut ja yhteensovitetut järjestelyt vastaavat kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä riskejä.
— Suomi hyödyntää täysimääräisesti unionin pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU-poolin mahdollisuuksia ja EU-rahoitusta kansallisen valmiuden ja suorituskykyjen kehittämisessä.

Pelastusopistolle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

— Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta
— Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät alueen pelastustoimet. Valtion talousarviosta rahoitetaan sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen johtaminen, ohjaus ja kehittäminen sekä Pelastusopiston toiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on osa pelastustoimen strategiaa. Pelastustoimen palveluiden taso ja laatu pyritään turvaamaan yhdenmukaisena kaikilla alueilla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteen toimeenpanoa edistetään Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman kautta.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen. Hätäkeskuslaitoksen tuottamat palvelut ovat ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuspalvelujen vaikutus kohdistuu suoraan väestöön sekä osaltaan pelastustoimen, poliisitoimen että sosiaali- ja terveystoimen palvelutasoon.

Hätäkeskuslaitokselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

— Hätäkeskukset vastaavat nopeasti ja välittävät avuntarpeeseen tarkoituksenmukaisen avun viivytyksettä
— Kansalaiset kokevat, että Hätäkeskuslaitoksen toiminta ja palvelut ovat luotettavia ja lisäävät turvallisuuden tunnetta
— Hätäkeskustoiminta on varmistettu kaikissa oloissa ja tilannekuva on yhteiskäytössä
— Hätäkeskuspalvelut tuotetaan yhdenvertaisesti koko maassa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 670 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamiseen Air Navigation Services Finland Oy:lle

6) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida myös siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja johtamista kehitetään osana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistusta tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimi ja pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimi valmistautuu pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymiseen hyvinvointialueille.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Henkilöstömenot	42	40	32
Toimitilamenot	17	16	16
ICT-menot	9	15	27
Muut menot	32	29	25
Yhteensä	100	100	100

Pelastustoimi ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista.

Pelastustoimi selvittää pelastustoimen ja siviilivalmiuden järjestelmän ja suorituskyvyn nykytilaa sekä kykyä vastata toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuneisiin ja tai muuttuviin tarpeisiin.

Pelastustoimi ja varautuminen

Tavoite	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika (mediaani) (m:ss), enintään	7:41	7:48	7:45
Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä, vähintään¹⁾	99	-	-

¹⁾ Lähde: TNS Gallup-tutkimus 2020. Toteutetaan joka kolmas vuosi.

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Pelastustoimi vahvistaa onnettomuuksia ennalta ehkäiseviä toimia ja kehittää onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää arviointia. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäistään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien tarkastustehtävien määrä (kpl), enintään	15 700	15 000	15 000
Valvontatehtävät (suunnitellut/toteutuneet) (%), vähintään¹⁾	83	100	100
Omaisuusvahingot (milj. euroa)	143	120	120

¹⁾ Kattaa valvontasuunnitelman mukaisen määräaikaisen valvonnan.

Siviilivalmius ja alueellinen varautuminen

Siviilivalmiuden ja alueellisen varautumisen tavoitteena on, että alueella toimivilla viranomaisilla ja muilla julkishallinnon toimijoilla, järjestöillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen ymmärrys alueen riskeistä ja jaettu käsitys eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä sekä kyvystä toimia häiriötilanteissa.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston tehtävänä on antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan täydennyskoulutusta sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta. Pelastusopisto vastaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmästä sekä sopimushenkilöstön päällystön ja vastaavan kouluttajan koulutuksesta. Lisäksi Pelastusopiston tehtävänä on kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden kouluttaminen, rekrytointi, lähettäminen ja muodostelmien logistiikka kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat luodaan ammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutustarpeet.

Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, tutkimustoiminnan koordinoinnista sekä tarvittaessa muistakin Pelastusopiston toimialaan soveltuvista tehtävistä.

Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa tutkittua tietoa, esimerkiksi analyysejä ja tilastokatsauksia, pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden kehittämisen tueksi.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Tuotokset
Pelastajatutkintojen määrä, kpl, vähintään	121	117	138
Hätäkeskuspäivystäjätutkintojen määrä, kpl, vähintään	39	44	72

Alipäällystötutkintojen määrä, kpl, vähintään	20	40	20
AMK-tutkintojen määrä, kpl	45	30	30
Kansainvälisen pelastustoiminnan valtakunnallisen koulutuksen saaneet henkilöt, lkm	247	240	240
Valtakunnallisiin kv-harjoituksiin osallistuneet henkilöt, lkm	-	40	30
Varautumiskoulutukseen osallistuneet henkilöt, lkm, vähintään	1 559	2 470	2 000
Pelastuslain 67 §:n mukaisen koulutuksen (väestönsuojelun johdon ja muun erityishenkilöstön koulutus) koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään	78	160	120
Panokset
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet	126	128	128
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa)	11 480	12 000	13 000
Toiminnan tehokkuus
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet¹⁾	754	777	803
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään	26 102	28 000	28 000
Toiminnan laatu ja palvelukyky
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4)	3,28	3,08	3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat	7,97	5	5
Henkiset voimavarat
Pelastusopiston henkilöstön määrä	129	129	129
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)	3,52	3,5	3,52
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään	7,5	7	6,8

¹⁾ htv sisältää koulutuksen ja tukipalvelut

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Koulutuksen varsinaiset toimintamenot	15 280	15 711	15 085
Muut pelastustoimen toimintamenot	1 195	1 068	4 835
Kansainvälinen pelastustoiminta	703	750	750
Pelastustoimen lähialueyhteistyö	72	-	-
Pelastustoimen koronavirusvarautuminen	510	-	-
Yhteensä	17 760	17 529	20 670

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	19 454	20 479	23 270
Bruttotulot	1 694	2 950	2 600
Nettomenot	17 760	17 529	20 670

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	1 297
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	3 185

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


DigiFinland Oy:n pääoman palautus sisäministeriölle	3 000
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01)	149
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-28
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa	-27
Palkkausten tarkistukset	47
Yhteensä	3 141

2022 talousarvio	20 670 000
2021 III lisätalousarvio	928 000
2021 talousarvio	17 529 000
2020 tilinpäätös	19 648 000

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 64 860 000 euroa.

Selvitysosa:Hätäkeskuslaitos varautuu hätäkeskusjärjestelmän jatkokehittämiseen vuosina 2022—2024.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Henkilöstömenot	60	57	58
Toimitilamenot	7	6	6
ICT-menot	27	22	29
Muut menot	6	15	7
Yhteensä	100	100	100

Tuloksellisuustavoitteet

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti
Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (%:ssa hätäpuheluista)	91	90	90
Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin
Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1—5), vähintään¹⁾	-	4,5	4,5
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus
Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus, käyttöaste (%)	100	100	100

¹⁾ Kysely toteutetaan syksyllä 2021.

Hätäkeskuslaitos

	2020 toteutuma	2021 arvio	2022 tavoite

Tuotokset
Hätäilmoitusten määrä, kpl, josta	2 787 190	2 800 000	2 800 000
— vastatut hätäpuhelut, kpl	2 764 290	2 700 000	2 700 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl	1 445 690	1 500 000	1 500 000
Panokset
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa	60 180	63 048	68 860
Henkilötyövuodet	585	610	630
Toiminnan tehokkuus
Hätäilmoitusten määrä/päivystyshenkilöstö	6 320	6 400	6 400
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään	10,8	11,0	12,0
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään	21,5	21,5	22,5
Toiminnan laatu ja palvelukyky
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)¹⁾	-	3,4	3,4

Henkiset voimavarat
Henkilöstön määrä	596	620	630
Päivystyshenkilöstön määrä (päivystäjät ja vuoromestarit)	466	490	510
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)²⁾	-	3,25	3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään	16,6	15,0	15,0

¹⁾ Kysely toteutetaan syksyllä 2021.

²⁾ Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2020 toteutuma	2021 varsinainen talousarvio	2022 esitys

Bruttomenot	60 180	63 048	68 860
Bruttotulot	3 325	3 000	4 000
Nettomenot	56 855	60 048	64 860

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	3 995
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	6 755

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Erican kehittäminen	1 700
Erican ylläpitomenot	2 500
Hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaaminen (HO 2019)	500
JTS-miljardin tuottavuussäästö	-135
Palkkausten tarkistukset	247
Yhteensä	4 812

2022 talousarvio	64 860 000
2021 talousarvio	60 048 000
2020 tilinpäätös	59 615 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 966 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun ja siviilivalmiuden asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin	266 000
Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen	1 100 000
Metsäpalojen tähystystoiminta	600 000
Yhteensä	1 966 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	-1 034
Yhteensä	-1 034

2022 talousarvio	1 966 000
2021 talousarvio	3 000 000
2020 tilinpäätös	2 548 343