Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2022

10. PoliisitoimiPDF-versio

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Poliisihallitukselle asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Poliisi varmistaa laadukkaat poliisipalvelut valtakunnallisesti yhdenvertaisina kohdentamalla voimavarat toimintaympäristöä ja tehtäviä vastaavasti.
  • — Poliisi lisää turvallisuuden tunnetta ja kansalaisten luottamusta tuottamalla kiireelliset hälytyspalvelut luotettavasti ja vahvistamalla poliisin toiminnassa rikosten ennalta estämistä.
  • — Poliisin suorituskyky, turvallisuusviestintä sekä ennakoiva ja ajantasainen tilannekuva vastaavat toimintaympäristön vaatimuksia.
  • — Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, seksuaali- ja yhteiskunnalle haitallisimmat rikokset sekä niiden haitat vähenevät.
  • — Poliisi varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.
  • — Hyvinvoivan henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.

Keskeiset toimintaympäristömuutokset liittyvät kotimaiseen ja kansainväliseen turvallisuustilanteeseen sekä vuonna 2020 alkaneeseen koronapandemiaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuisesti, yhteiskunnallisesti ja poliisin toimialaan liittyen. Koronapandemia on vaikuttanut heikentävästi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien sekä nuorten ja lasten asemaan. Pandemian heijastevaikutuksilla on vaikutuksia myös turvallisuuteen. Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 % ja kotihälytysten määrä kasvoi 26 % vuonna 2020. Samaan aikaan toimintaympäristössä vaikuttavat edelleen aiemmat trendit: digitalisaation ja ICT:n sekä teknologian nopea kehittyminen.

Verkossa tapahtuva ja verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus lisääntyvät ja kehittyvät nopeasti. Erilaiset tietomurrot ja tietosuojaloukkaukset voivat taloudellisten vaikutusten lisäksi aiheuttaa myös pitkäaikaista ja syvää inhimillistä kärsimystä. Arkaluonteisten tietojen vuotamisella voi olla laajoja seurauksia rikollisuuden eri muodoissa vielä vuosien päästä. Lisäksi globaalin turvallisuusympäristön muutokset voivat olla nopeita. Tämä edellyttää varautumista, ennakointia ja riittävän suorituskyvyn varmistamista. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisuuden kansainvälistyminen heijastelevat poliisin toimialaan edelleen moninaisesti. Toimintaa priorisoidaan taloudellisten resurssien puitteissa.

Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.

Suojelupoliisille asetetaan seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Siviilitiedustelu on järjestetty tehokkaasti.
  • — Kansallisen turvallisuuden uhat paljastetaan ja ennakoivan tiedustelutiedon merkitys päätöksenteon tukena kasvaa.
  • — Suorituskyky vastaa siviilitiedustelun tehtäviä ja turvallisuusympäristön vaatimuksia.
  • — Suojelupoliisin viestintä on vaikuttavaa ja luottamusta lisäävää sekä lisää kansalaisten, muiden viranomaisten ja päättäjien tietoisuutta kansallisen turvallisuuden teemoista.
  • — Toimitaan aktiivisesti kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden saavuttamiseksi panemalla toimeen hiilijalanjälkeä pienentäviä ja muita ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevia toimia.
  • — Varmistetaan ja edistetään sekä henkilöstön että asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
  • — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.

Suojelupoliisin toiminnalliset tulostavoitteet

Tunnusluku/mittari 2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 537 808 471 188 450 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 99,7 97,5 97,5
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) 251,9 255,0 260,0
Häiriöindeksin arvo, enintään3) 97,8 97,5 97,5
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) 3,39 - 3,40
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—45) 3,03 - 3,05
Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %6) 91 83 83
Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %7) 86 80 80

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Häiriöindeksissä painotetaan tiettyjen poliisille ilmoitettujen henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuneiden rikosten ja tehtävien lukumäärät, jotka lasketaan yhteen. Näitä tiettyjä rikoksia ja tehtäviä on n. 40, summa suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä korkeampi arvo on, sitä enemmän häiriöitä suhteutettuna asukaslukuun. Valtakunnallinen arvo 2014 = 100.

4) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

5) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri

6) Lähde: Kantar TNS Oy

7) Lähde: Kantar TNS Oy

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 794 419 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa:Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi on maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä luotettavasti ja tehokkaasti, laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan. Poliisin liikenneturvallisuustyöllä vaikutetaan osaltaan liikennekuolemien vähentämiseen.

Poliisin toiminnassa painotetaan toimintavalmiutta erityisesti kiireellisissä hälytystehtävissä ja ennalta estävyyttä sekä suunnataan tehokasta rikostorjuntaa erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpiin rikoksiin, mukaan lukien liikennerikoksiin. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön.

Poliisin näkyvyyttä ja palvelujen esteetöntä saatavuutta lisätään resurssien mahdollistamassa laajuudessa digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla pyritään varmistamaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 69 68 71
Toimitilamenot 9 9 10
ICT-menot 10 10 10
Muut menot 12 13 9
Yhteensä 100 100 100
Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Poliisin näkyvyyttä ylläpidetään harvaan asutuilla ja alhaisemman palvelutason alueilla resurssien puitteissa. Poliisin toiminnassa painotetaan ennalta estävää toimintaa. Liikenneturvallisuustyössä toimeenpannaan poliisin liikennevalvonnan ja -turvallisuuden ohjelmaa 2021—2030 kohdentamalla valvontaa ohjelmassa määriteltyihin keskeisiin vaikuttavuuskohteisiin.

Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. SIS 3 -asetusuudistuksen täytäntöönpano parantaa tiedonvaihtoa.

Valvonta

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) 1 012 963 929
Liikennevalvonnan tuottavuus, ilman automaattivalvontaa, liikennerikokset/htv1) 298 309 300
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 141 1 142 1 152
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 129 236 135 000 130 000
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa 127 127 121
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 2,84 - 2,90
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,06 - 3,10
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 2,90 - 2,90
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 483,5 515,5 492,0
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 53,9 59,3 52,0
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 191 786 150 000 250 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 6 067 4 039 5 020
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 3 584 3 400 3 400
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 20 928 20 561 21 500
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 017 572 1 100 273 1 070 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 40,5 40,6 40,7
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 8,9 7,2 8,9

1) Liikennevalvonnan tuottavuus, ilman automaattivalvontaa lasketaan seuraavasti: Liikennesuoritteet = ilmoitettujen rikosten määrä, huomioitavat rikosnimikkeet: liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, ilmaliikennejuopumus, junaliikennejuopumus, vesiliikennejuopumus, kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle, liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, liikennepako tieliikenteessä. Tutkiva yksikkö = poliisi (pois lukien LVS- ja LITUKE-tutkintaryhmät sekä Ahvenanmaa). HTV = liikennevalvonnan toteutuneet tunnit/1640 (pois lukien automaattivalvonta). Automaattisen liikennevalvonnan tuottavuudessa suoritteisiin lasketaan LVS-suoritteet: RS, RV, EHDRS, sakkomääräys, sakkovaatimus ja rangaistusvaatimus sekä liikennevirhemaksusuoritteet tyypiltään "automaattivalvonta". Suoritteiden määristä on poistettu mitätöidyt. Htv lasketaan automaattivalvonnan toteutuneet tunnit/1640.

Hälytystoiminta

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) 227 205 222
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 2 146 2 173 2 183
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 219 844 225 000 217 000
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 449,9 506 447
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 10,0 9,8 9,8
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 15,0 15,1 15,0
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 76,8 76,5 76,8
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 95,7 95,6 96,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,19 - 3,20
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 22 641 22 536 22 400
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 488 687 444 876 485 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 017 572 1 100 273 1 070 000
Rikostorjunta

Rikostorjunnassa painotetaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eli henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten torjuntaa. Erityisesti huomioidaan lapsiin kohdistuvat rikokset ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan torjunta sekä varmistetaan osapuolten ohjaus moniviranomaismalleihin ja tukipalveluihin. Toimintaympäristön muutos edellyttää toiminnalta ennalta estävyyttä huomioiden erityisesti akuutit ja aikaa vievät ilmiöt. Vuonna 2022 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten torjuntaa ja vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista.

Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) ja poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus säilyvät vuoden 2021 tasolla. Rikosprosessiketjun nopeuttamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan toiminnan kehittämistä myös syyttäjäyhteistyössä.

Ihmiskaupparikosten torjuntaa jatketaan ja tiivistetään edelleen moniviranomaisyhteistyötä. Erikoistumiskoulutuksen avulla parannetaan poliisin valmiutta tunnistaa ja torjua ihmiskauppaa. Poliisilla on valmiudet käsitellä SIS 3 -asetusuudistuksen mukaisia tiedusteluja ja palautuspyyntöjä.

Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi—syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä ja tehokkailla rikoshyödyn jäljittämistoimenpiteillä. Talousrikostorjuntaa toteutetaan harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään. Ympäristörikostorjuntaa kehitetään poliisin osaamista lisäämällä ja moniviranomaistoimintaa hyödyntämällä.

Yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta haitallisinta tietoverkkorikollisuutta torjutaan yhteistyössä muiden viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Yksittäisiin kansalaisiin kohdistuvaa tietoverkkorikollisuutta torjutaan erityisesti viestimällä uusista rikoksentekotavoista.

Poliisi paljastaa edelleen törkeää huumausainerikollisuutta, kiinnittää huomiota käyttäjien tehokkaaseen hoitoonohjaukseen viranomaisyhteistyössä ja panostaa verkkotiedusteluun. Poliisi pyrkii vaikeuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja integroitumista yhteiskuntarakenteisiin hallinnollisessa torjuntamenettelyssä sekä tukee henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet).

Rikostorjunta

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 79 80 79
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 3 883 3 941 3 954
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 392 441 405 000 388 000
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 273,1 1 294 1 240
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 44,6 48,0 50,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 146 145 140
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 34,6 35,0 37,0
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 90,0 90,0 90,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 513 495 495
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,99 - 3,00
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,81 - 2,80
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,91 - 2,90
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,74 - 2,80
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,67 - 2,70
Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,89 - 2,90
Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,80 - 3,00
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 50,9 50,9 50,9
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 501 395 325 000 325 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 308 532 313 000 313 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 35,8 25,0 25,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 24,8 20,0 20,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 2 082 2 000 2 000
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 3 142 2 800 2 700
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 544 520 540
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 35 703 35 000 35 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 1 133 1 100 1 200

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut, myös erityisryhmien palvelutarpeet varmistaen. Sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla.

Lupapalvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti turvaten maksullisen lupahallinnon riittävä palvelutaso, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu)

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) 2 507,1 3 166,7 3 333,3
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (maksullinen) 336,1 330,0 330,0
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa 36 507 50 000 50 000
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa 47 867 50 000 50 000
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa 56,8 48,0 45,0
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 76,3 100 100
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) 3,39 - 3,39
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) 32,8 32,8 35,0
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) 72,1 72,0 75,0
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) 51,7 52,0 52,0
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys 621 000 650 000 650 000
Suoritteet      
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl 842 505 1 045 000 1 100 000

1) Lähde: Poliisibarometri

2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä

Poliisikoulutus

Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan molemmilla kansalliskielillä annettavalla tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Poliisiammattikorkeakoulussa voi myös suorittaa pelastusalan päällystötutkinnon, jota toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusta järjestetään myös eri sidosryhmille sekä yksityisille toimijoille.

Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisiksi. Koulutusten sisällöissä ja tavoitteissa painotetaan mm. kansainvälisen poliisiyhteistyön, monikulttuurisuuden ja uusien tietojärjestelmien edellyttämiä tietoja ja taitoa. Koulutusten tuottavuutta ja saavutettavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen tarjontaa. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Taloudellisuus      
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 27 819 26 500 26 500
Henkilötyövuodet 194,9 190,0 190,0
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 217 190 190
Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 132 250 250
Palvelukyky ja laatu      
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % 97 92 92
       
Suoritteet      
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden 13,1 10 10
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 327 400 400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 356 375 375
Julkaisut, kpl 38 40 40

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 708 1 561 1 561
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 729 666 703
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 60 878 65 000 65 000

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisin henkilöstön osaaminen vastaa toimintaympäristön tarvetta. Työsuojelun keinoin varmistetaan työn turvallisuus ja terveellisyys. Erityistä huomiota kiinnitetään työkyvyn tukemiseen vartijoiden ja rikostutkinnassa työskentelevien henkilöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä poliisin moninaisuutta edistetään. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti jatketaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvamaan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.

Henkiset voimavarat

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilötyövuodet1) 10 166 10 110 10 170
Naisia, %-osuus 30,9 31,2 31,3
Poliisimiehet, htv 7 376 7 450 7 500
Naisia, %-osuus 19,2 19,4 19,6
Opiskelijat, htv2) 319 280 290
Naisia, %-osuus 36,3 36,5 36,7
Muu henkilöstö, htv 2 471 2 380 2 380
Naisia, %-osuus 65,4 65,6 65,8
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 14,3 14,5 14,7
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,0 9,0 9,0
Työtyytyväisyysindeksi3) - 3,3 -

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2019 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 945,7 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 37,2 htv. Vuoden 2020 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv. Vuoden 2021 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 40 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

3) Työtyytyväisyysindeksi mitataan poliisin henkilöstöbarometrissä. Seuraava poliisin henkilöstöbarometri toteutetaan vuonna 2021.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 863 960 869 146 864 204
Bruttotulot 53 812 69 785 69 785
Nettomenot 810 148 799 361 794 419
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 41 886    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 34 104    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 36 507 57 247 57 247
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 47 867 57 247 57 247
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -11 361 - -
Kustannusvastaavuus, % 76,3 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto -600
Galileo satelliittinavigointijärjestelmän PRS-palvelun kansallinen käyttöönotto 25
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -75
Investointiluonteinen lisäys toimintakyvyn turvaamiseen (kertaluonteisen lisäyksen poisto) -10 000
Operatiivisen toiminnan kulut (siirto momentilta 26.10.02) 685
Poliisimiesten määrän nostaminen 7 500 htv:n tasolle 2 500
Poliisin interoperability (IO) 1 040
Poliisin lisäresurssitarpeet kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseksi (15 htv) 1 200
Poliisin resurssien vahvistaminen (rikostorjunta erit. ihmiskauppa, talousrikostorjunta, IT-rikostutkinta, harva-alueiden turvallisuus), kertaluonteisen lisäyksen poisto -4 100
Poliisin toimitilojen vuokrankorotukset (Senaatin listalla olevat toimitilahankkeet) 1 928
SIS-asetusmuutos 1 377
Telekuuntelujärjestelmän uudistaminen (kertaluonteisen lisäyksen poisto) -1 000
Toimitilat 1 500
Toimitilojen vuokrat (kertaluonteisen lisäyksen poisto) -1 181
JTS-miljardin tuottavuussäästö -1 956
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa -128
Palkkausten tarkistukset 3 843
Yhteensä -4 942

2022 talousarvio 794 419 000
2021 III lisätalousarvio 6 733 000
2021 talousarvio 799 361 000
2020 tilinpäätös 802 366 000

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 271 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa:Suojelupoliisi on tehokas uudistumiskykyinen turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, jonka asiantuntemus luo perustan Suomen kansalliselle turvallisuudelle. 1.6.2019 voimaan tullut siviilitiedustelulainsäädäntö korostaa tiedustelun merkitystä Suojelupoliisin toiminnassa. Suojelupoliisista on tullut kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaantiedustelupalvelu. Se on saanut oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden saada tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Lisäksi Suojelupoliisi tuottaa kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta.

Suojelupoliisin tehtävänä on havaita ennalta kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt ja ennakoida niiden vaikutuksia Suomeen. Suojelupoliisin päätehtävä on kerätä, analysoida ja raportoida tietoa erityisesti valtiojohdon, virkamiesten ja viranomaisten päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin toimintaa ohjaavat sisäministeriön asettamat siviilitiedustelun painopisteet, joilla viraston tiedonhankintaa ja raportointia ohjataan. Painopisteet yhteensovitetaan vuosittain sotilastiedustelun kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Uudet toimivaltuudet ja muut uudistukset ovat näkyneet ennen kaikkea uusien työntekijöiden rekrytointina. Henkilöstömäärä on kasvanut nopeaan tahtiin ja ylittänyt 500 työntekijän rajan. Kasvavassa organisaatiossa erityistä huomiota on kiinnitetty työntekijöiden hyvinvointiin. Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla ylläpidetään lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja mahdollistetaan niiden tehokas ja asianmukainen soveltaminen. Niillä varmistetaan Suojelupoliisin kyky vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen.

Toimintamenojen kohdentuminen (%)

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Henkilöstömenot 60 51 65
Toimitilamenot 8 7 9
ICT-menot 18 29 11
Muut menot 14 13 15
Yhteensä 100 100 100

Suojelupoliisi

2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Toiminnan tuloksellisuus      
Tuotetut raportit 122 100 120
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet 174 150 320
Turvallisuusselvitykset, kpl1) 88 349 70 679 70 679
— Suppeat 40 235 32 188 32 188
— Perusmuotoiset 31 385 25 108 25 108
— Laajat 567 453 453
— Liitetyt 16 162 12 930 12 930
Kansalaisuusasialausunnot 54 90 120
Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot 402 1 300 1 300
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot 266 300 2 300
Turvapaikkalausunnot2) - 5 5
Voimavarojen hallinta      
Toimintamenorahoitus 42 946 44 553 40 271
Henkilötyövuodet 474 500 500
Sairauspoissaolot, pv/htv 6,9 6,9 6,9
Työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,7 3,7

1) Suoritteiden kokonaismäärät sisältävät sekä maksulliset että maksuttomat suoritteet.

2) Luvut eivät sisällä UNHCR-lausuntoja ja EU:n sisäisiä siirtoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 50 850 51 828 47 046
Bruttotulot 7 904 7 275 6 775
Nettomenot 42 946 44 553 40 271
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 13 289    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 463    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 6 678 6 300 5 800
— muut tuotot 389 255 260
Tuotot yhteensä 7 067 6 555 6 060
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 436 4 685 4 650
— osuus yhteiskustannuksista 1 841 1 870 1 410
Kustannukset yhteensä 6 227 6 555 6 060
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 840 - -
Kustannusvastaavuus, % 113 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Operatiivisen toiminnan kulut -400
Operatiivisen toiminnan kulut (siirto momentille 26.10.01) -685
Siviilitiedustelun tietojärjestelmät -3 360
JTS-miljardin tuottavuussäästö -58
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 27
Palkkausten tarkistukset 194
Yhteensä -4 282

2022 talousarvio 40 271 000
2021 III lisätalousarvio -658 000
2021 talousarvio 44 553 000
2020 tilinpäätös 49 120 000

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän ja valtakunnallisen palautusten täytäntöönpanon valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden koulutus-, matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 3 808 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 1 550 000
Noutokuljetukset 250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000
Valmiusryhmän käyttö 1 700 000
Yhteensä 7 608 000

2022 talousarvio 7 608 000
2021 III lisätalousarvio
2021 talousarvio 7 608 000
2020 tilinpäätös 1 608 000