Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:
Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman ja valtioneuvoston 20.5.2021 antaman sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisesti poliisitoimen, Suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.
Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen sisäasiainhallinto ja konserniohjaus lisäävät turvallisuutta
- — Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät hallinnonalan toiminnassa
- — Sisäasiainhallinnon näkyvyyttä ja vaikuttavuutta vahvistetaan suunnitelmallisella konserniviestinnällä
- — Sisäministeriön ja sen hallinnonalan valmius- ja varautumisjärjestelmä perustuu yhtenäiseen ja vaikuttavaan kokonaisturvallisuuden toimintamalliin
- — Siviilikriisinhallinnalla tuetaan sisäistä turvallisuutta ja ehkäistään kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja hallitsematonta muuttoliikettä
- — EU:n sisäasioiden rahastojen tehokas hyödyntäminen/käyttö tukee sisäistä turvallisuutta
- — Henkilöstön osaaminen vastaa muuttuvan toimintaympäristön (mm. digitaalisuus) ja konsernistrategian toimeenpanon edellyttämiä vaatimuksia.
Sisäministeriö edistää hallinnonalan yhteisiä taajuus-, tietohallinto-, tietoturvallisuus- ja digitalisaatiotehtäviä sekä vastaa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja hallinnonalan tietojärjestelmä- ja teknologiakehittämistyön toteuttamisesta. Lisäksi ministeriö huolehtii tiedonhallinnan yleisestä ohjauksesta, yhteentoimivuudesta ja kehittämisestä sekä tietopalveluun, asiakirjahallintoon, tietohallintoon sekä turvallisuusasioihin liittyvästä yhteistyöstä. Hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistetään tutkimuksilla, selvityksillä, investoinneilla sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluhankinnoilla.
EU:n ohjelmakaudelle 2021—2027 perustetaan kolme sisäasioiden rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) ja rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (IBMF).
Rahastojen kautta pyritään kehittämään EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. Sisäministeriö toimisi uudella ohjelmakaudellakin sisäasioiden rahastojen hallintoviranomaisena. Tarvittavat kansalliset rahastojen hallinnointia koskevat säädösesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla tavoitellaan tehokasta maahanmuuttovirtojen hallintaa unionin säännöstöä soveltaen ja ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyvät sitoumukset huomioiden. Rahastolla tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä sen ulkoinen ulottuvuus huomioiden, vastaanottomenettelyitä, laillisen maahanmuuton ja kotoutumisen tukemista sekä laittoman maahanmuuton ehkäisemistä erityisesti toimivia paluu- ja uudelleenkotoutumisjärjestelyitä edistämällä. Rahaston kautta tuetaan lisäksi jäsenvaltioiden uudelleensijoittamista sekä turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja. Sisäisen turvallisuuden rahastolla tavoitellaan korkeaa turvallisuuden tasoa unionissa. Rahastolla torjutaan terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä kyberrikollisuutta. Lisäksi rahastolla voidaan tukea rikosten uhreja. Rajaturvallisuuden- ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineellä tuetaan rajavalvonnan ja -tarkastusten tehokasta ylläpitoa ja kehittämistä sekä yhteisen viisumipolitiikan toimeenpanoa laillisten rajanylitysten edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.
Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kriisinhallintakeskus huolehtii asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä, kuten koulutuksesta ja rekrytoinnista. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Tavoitteena on, että Suomen siviilikriisinhallinta-osallistuminen vastaa sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kriisinhallintaoperaatioiden ja OSA-virastojen yhteistyö toimii.
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 608 000 euroa.
Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriön tärkeimpiä tehtäviä ovat säädösvalmistelu sekä hallinnonalan toiminnan strateginen suunnittelu ja ohjaus sekä kansainväliset asiat.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Henkilöstömenot | 93 | 89 | 86 |
Toimitilamenot | - | - | - |
ICT-menot | - | - | - |
Muut menot | 7 | 11 | 14 |
Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
---|
Henkisten voimavarojen hallinta
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 216 | 215 | 227 |
— josta momentin 26.01.01 henkilötyövuodet | 190 | 187 | 203 |
Sairauspoissaolot (pv/htv) | 3,2 | 3,2 | 5,1 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,9 | 3,9 | 3,9 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 16 283 | 16 615 | 17 908 |
Bruttotulot | 1 292 | 400 | 1 300 |
Nettomenot | 14 991 | 16 215 | 16 608 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 2 649 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 730 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arpajaishallinnon ja rahapelipolitiikan resursoinnin vahvistaminen | -80 |
Exit-palvelu (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 26.01.50) | 71 |
Hybridiosaamiskeskuksen valmius- ja resilienssiverkosto, jatkorahoitus | -170 |
Hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeet | 400 |
Moskovaan sijoitettu erityisasiantuntija (siirto momentilta 24.01.01) | 21 |
Määräaikainen tehtäväjärjestely (siirto momentilta 26.01.21) | 2 |
Siirto momentilta 26.40.01 (2 htv) | 160 |
TKI-toiminta (siirto momentille 26.01.21) | -250 |
Toimitilaohjauksen vahvistaminen (siirto momentilta 26.01.21) | 90 |
Valmiuskoordinaattorin tehtävän vakiinnuttaminen (siirto momentilta 26.01.21) | 80 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -40 |
Palkkausten tarkistukset | 109 |
Yhteensä | 393 |
2022 talousarvio | 16 608 000 |
2021 III lisätalousarvio | 90 000 |
2021 talousarvio | 16 215 000 |
2020 tilinpäätös | 15 072 000 |
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 304 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös siviilikriisinhallintatoiminnan kotimaan valmiuksien kehittämiseen.
Selvitysosa:Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Kotimaan valmiuksien operatiivisia tehtäviä hoitava Kriisinhallintakeskus tarjoaa laadukasta siviilikriisinhallintatehtäviin valmistavaa koulutusta, toimii vastuullisena rekrytoijana ja työnantajana lähetettäville asiantuntijoille sekä tekee alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriiseihin edistetään yhteistyössä sotilas-, rauhanvälitys- ja kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta. Vuonna 2022 edistetään hallitusohjelmassa määriteltyä siviilikriisinhallinnan osallistumistason nostoa 150 asiantuntijaan tehokkaan rekrytoinnin ja monipuolisen koulutuksen kautta.
Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvista henkilöistä aiheutuvat menot maksetaan momentilta 24.10.21.
Toimintamenojen kohdentuminen (%)
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Henkilöstömenot | 74 | 70 | 75 |
Toimitilamenot | 7 | 5 | 5 |
ICT-menot | 1 | 1 | 1 |
Muut menot | 18 | 24 | 20 |
Yhteensä | 100 | 100 | 100 |
---|
Toiminnan tunnuslukuja
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Naisten osuus siviilikriisinhallintatehtävissä (%) | 40 | 40 | 50 |
Naisten määrä siviilikriisinhallinnan peruskurssilla (%) | 50 | 50 | 50 |
Henkisten voimavarojen hallinta
2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 23 | 26 | 27 |
Sairauspoissaolot (pv/htv) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
Työtyytyväisyys (1—5) | 4,3 | 4,5 | 4,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 2 013 | 2 219 | 2 354 |
Bruttotulot | 17 | 25 | 50 |
Nettomenot | 1 996 | 2 194 | 2 304 |
Siirtyvät erät | |||
---|---|---|---|
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 44 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 281 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vaalitarkkailurekrytoinnit osaksi siviilikriisinhallintakeskuksen toimintaa (siirto momentilta 24.10.21) | 100 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa | 2 |
Palkkausten tarkistukset | 8 |
Yhteensä | 110 |
2022 talousarvio | 2 304 000 |
2021 III lisätalousarvio | 2 000 |
2021 talousarvio | 2 194 000 |
2020 tilinpäätös | 2 233 000 |
(20.) Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentille 26.01.21 | -1 594 |
Yhteensä | -1 594 |
2021 III lisätalousarvio | -90 000 |
2021 talousarvio | 1 594 000 |
2020 tilinpäätös | 1 594 000 |
21. Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 672 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutuspalvelujen ja muiden asiantuntijapalvelujen hankintaan
2) hallinnonalan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen liittyvää tiedonhallintaa, yhteentoimivuutta sekä kyberturvallisuutta edistävien kokeilujen ja investointien hankintaan sekä muuhun digitalisaation edistämiseen
3) kohtien 1)—2) mukaisiin yhden tai useamman viraston kehittämishankkeisiin
4) enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää konsernistrategiaa ja hallinnonalan ohjausta toteuttavien kehittämistoimien sekä näihin liittyvän henkilöstön palkkauksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Ministeriö voi myöntää rahoitusta myös hallinnonalan virastojen hankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Määräaikainen tehtäväjärjestely (siirto momentille 26.01.01) | -2 |
Siirto momentilta 26.01.20 | 1 594 |
TKI-toiminta (siirto momentilta 26.01.01) | 250 |
Toimitilaohjauksen vahvistaminen (siirto momentille 26.01.01) | -90 |
Valmiuskoordinaattorin tehtävän vakiinnuttaminen (siirto momentille 26.01.01) | -80 |
Yhteensä | 1 672 |
2022 talousarvio | 1 672 000 |
(24.) EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2021 talousarvio | 13 159 000 |
2020 tilinpäätös | 27 967 000 |
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin
2) öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin.
Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisena.
Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina korvaukset rahastoista ja vahinkojen aiheuttajilta.
2022 talousarvio | 5 500 000 |
2021 talousarvio | 5 500 000 |
2020 tilinpäätös | 5 500 000 |
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 35 150 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää edellyttäen, että a) Euroopan unioni on hyväksynyt EU:n ohjelmakautta 2021—2027 koskien EU:n vuoden 2021 talousarvion, b) EU:n ko. ohjelmakauden jäljempänä mainittuja rahastoja ja niiden varojen käyttöä koskeva EU-lainsäädäntö on hyväksytty ja tullut voimaan sekä c) kansallinen sisäasioiden rahastoja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja voimassa ja se antaa sisäministeriölle toimivallan EU:n Suomelle osoittamien uuden ohjelmakauden EU-varojen käyttöön jäljempänä tarkoitettuihin menoihin:
1) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka- ja maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset) toteuttamiseen
2) edellä mainittujen rahastojen toimeenpanoon tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toimeenpanon kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa ja kansallisten säädösten mukaisesti
4) siirtomenojen maksamiseen hankerahoituksena valtiontalouden ulkopuolisille toimijoille
5) ohjelman mukaisiin Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen
6) Euroopan unionin ohjelmakauden 2021—2027 turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoitussääntöjä koskeviin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (yleisasetus) artiklojen 97—98 mukaisten rahoitusoikaisujen ja niistä aiheutuvien Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen edellyttäen, että niitä ei voida kohdentaa kansallisen rahoituksen osuuteen
7) Euroopan unionin ohjelmakauden 2028—2035 sisäasioiden rahastojen valmisteluun liittyviin toimiin.
Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.
Selvitysosa:EU:n sisäasioiden rahastoja koskevien EU-säädösten valmistelu on viimeistelyvaiheessa ja säädösten odotetaan tulevan voimaan kesällä 2021. Komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille keväällä rahastojen alustavat saannot; lopulliset saannot ilmoitetaan EU-säädösten voimaantulon yhteydessä. Momentin sisältöä tarkistetaan tarvittaessa EU:n ohjelmakauden 2021—2027 ja EU:n v. 2021 talousarvion sekä kansallisen valmistelun edettyä. Kansallista sisäasioiden rahastoja koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan uudelle ohjelmakaudelle.
Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastojen hallinnointia koskevassa yleisasetuksessa. Tarkoitus on, että sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta ja toimii rahastojen nimettynä hallintoviranomaisena.
Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten. Kansallinen rahoitus on virastojen toimintamenomomenteilla, ellei talousarviossa ole erikseen muuta määrärahaa osoitettu.
Teknistä apua käytetään pääsääntöisesti rahastojen hallinnoinnista hallintoviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.
Komissiolta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Ohjelmakauden 2021—2027 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Arvio ohjelmakauden vuoden 2022 rahoituksesta | 28 310 |
Yhteensä | 28 310 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 35 150 000 |
2021 talousarvio | 6 840 000 |
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 120 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 120 000 000 |
2021 talousarvio | 120 000 000 |
2020 tilinpäätös | 97 364 502 |
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 280 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan ja poliisin todistajansuojeluohjelmaan sisältyvän sopeutumisavustuksen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Suomen meripelastusseura | 237 900 |
Ålands Sjöräddningssällskap | 12 100 |
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus | 30 000 |
Yhteensä | 280 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Exit-palvelu (kertaluonteisen siirron palautus momentille 26.01.01) | -71 |
Todistajansuojeluohjelman mukainen sopeutumisavustus | 20 |
Yhteensä | -51 |
2022 talousarvio | 280 000 |
2021 talousarvio | 331 000 |
2020 tilinpäätös | 260 000 |
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 960 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, IGC1), IOM, ICMPD2), COSPAS-SARSAT3) ja ICAO PKD4)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen sekä YK:lle teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvista vaikutuksista koskevan yleissopimuksen kansainvälisen toimeenpanon tukemisesta aiheutuvien avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.
IGC:ssä käsitellään kaikkia pakolaisuuden ja maahanmuuton hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Interpol | 420 000 |
IGC | 125 000 |
IOM | 315 000 |
ICMPD | 10 000 |
COSPAS-SARSAT | 50 000 |
ICAO PKD | 30 000 |
YK:n teollisuusonnettomuudet | 10 000 |
Yhteensä | 960 000 |
2022 talousarvio | 960 000 |
2021 talousarvio | 960 000 |
2020 tilinpäätös | 775 713 |