Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 26

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka toimialaan kuuluu vastata:

  • — yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta
  • — maahanmuutosta, kansainvälisestä suojelusta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
  • — Suomen kansalaisuudesta
  • — pelastustoimesta
  • — hätäkeskustoiminnasta
  • — rajaturvallisuudesta ja meripelastustoimesta
  • — siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista sekä
  • — aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteena on turvallinen oikeusvaltio Suomi, turvallisuuden tunteen vahvistuminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn varmistaminen. Toiminnan painopisteinä ovat sisäisen turvallisuuden strategisista ydintehtävistä huolehtiminen sekä keskeiset kansalaisille tarjottavat palvelut. Tavoitteiden saavuttaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä edellyttää hyvää ennakointi- ja analyysikykyä, yhteistä tilannekuvaa ja turvallisuusviranomaisten suorituskyvyn turvaamista.

Toimintaympäristön kuvaus

Sisäisen turvallisuuden ylläpito on valtion perustehtävä, johon kohdistuu vaatimuksia koko yhteiskunnan ja hallinnonalan eri toimijoiden taholta. Maamme hyvän turvallisuustason säilyttäminen edellyttää yhtä lailla yhteiskuntapoliittisia toimia kuin muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toimintatavoissa. Julkisten turvallisuuspalveluiden vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä on huomion kiinnittäminen eri tahojen yhteistyömahdollisuuksiin ja toimintatapojen uudistamiseen.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi ja siihen vaikuttavat myös maamme ulkopuoliset tekijät. Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla erittäin nopeita. Ennakoinnilla voidaan tunnistaa mahdollisia tulevaisuuksia. Kestävän kehityksen ajattelun mukaisesti turvallinen ja vakaa yhteiskunta on edellytys sille, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään, terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, koulutukseen ja työllistymiseen. Kestävässä turvallisuusajattelussa pureudutaan ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Maahanmuutto on voimavarakysymys mm. väestön ikärakenteen, työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Aktiivinen työvoiman maahanmuuttopolitiikka on yksi keino huolehtia osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Sotien, konfliktien, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja katastrofien aiheuttaman muuttoliikkeen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa. Ministeriö toimii edelleen aktiivisesti EU-tasolla muuttoliikkeiden hallintaan liittyvissä asioissa.

Keskeinen sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva, monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin turvallisuusviranomaisten tuottaman reaktiivisen palvelun tarpeen. Radikalisoituminen ja ääriliikkeiden voimistuminen voivat olla syrjäytymisen äärimmäisiä seurauksia. Viranomaisten ja oikeusjärjestelmän perusoikeus- ja ihmisoikeuksia kunnioittava toiminta sekä rikoksia ennalta estävien palvelujen yhteensovittaminen vähentävät myös syrjäytyneiden henkilöiden rikollisuutta.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu järjestelmien kykyyn toimia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa, sekä yksilöiden henkiseen kestävyyteen. Ulkopuolelta tapahtuva mielipidevaikuttaminen yleistyy ja pyrkii vaikuttamaan myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Sisäministeriön hallinnonala on hyvin työvoimavaltainen. Se on myös kriittisen riippuvainen toimivista ICT- ja valvontajärjestelmistä, asiakaspalvelutiloista ja tietoliikenneyhteyksistä sekä toimintakykyisestä kalustosta. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen sekä erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat suuria haasteita toiminnalle.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

Sisäministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2022:

  • — Turvallisuuden tunne on korkea
  • — Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa
  • — Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan
  • — Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää
  • — Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon.

Sisäministeriön hallinnonalan tavoitteet yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitykselle

  2022
tavoite (1—5)
   
Turvallisuuden tunne on korkea 4
— Huolehdimme laadukkaiden sisäisen turvallisuuden palveluiden tuottamisesta — viranomaiset ovat näkyvissä ja tavoitettavissa  
— Pidämme luottamuksen viranomaisiin korkeana  
— Viestimme avoimesti ja oikea-aikaisesti toiminnastamme ja välitämme monipuolista tietoa turvallisuudesta — viestintä tukee turvallisuuden tunnetta  
Ihmiset, ympäristö ja omaisuus ovat turvassa 4
— Tunnistamme uhkaavat ilmiöt ja kykenemme reagoimaan niihin  
— Ehkäisemme ennalta mahdollisimman monta rikosta ja onnettomuutta  
— Edistämme yksilöiden ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa  
— Kykenemme osoittamaan hätätilanteisiin apua  
— Torjumme yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä yhteiskuntarauhaa vaarantavaa toimintaa  
Kansallisen turvallisuuden uhat torjutaan 4
— Tunnistamme kansallista turvallisuutta uhkaavat ilmiöt  
— Paljastamme ja estämme uhat oikea-aikaisesti  
— Yhteensovitamme siviilivalmiutta  
— Huolehdimme valtakunnan rajojen koskemattomuudesta  
— Olemme varautuneet häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin  
Maahanmuutto on hallittua ja yhteiskunnallisesti kestävää 4
— Edistämme Suomen elinvoimaisuutta tukevaa maahanmuuttoa  
— Varmistamme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuuden, oikeusturvan toteutumisen ja sujuvuuden  
— Ehkäisemme ja torjumme laitonta maahantuloa ja maassaoloa  
— Viestimme maahanmuutosta kattavasti ja tosiasioihin perustuen  
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa strategian toimeenpanon 4
— Varmistamme strategian toimeenpanon edellyttämän riittävän henkilöstön  
— Varmistamme henkilöstölle terveelliset työtilat ja uudenaikaiset työvälineet  
— Kehitämme osaamista strategia- ja tulevaisuuslähtöisesti  
— Johdamme henkilöstöä osallistavasti ja vastuullisesti  
— Olemme työnantajana ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä edelläkävijä  
— Teemme yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä  

Sisäministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
tavoite
       
Sisäministeriö 216 215 227
Kriisinhallintakeskus 23 26 27
Poliisitoimi 10 166 10 110 10 170
Suojelupoliisi 474 500 500
Rajavartiolaitos 2 896 2 865 2 900
Pelastusopisto 126 128 128
Hätäkeskuslaitos 585 610 630
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 896 1 031 800
Yhteensä 15 382 15 485 15 382
Sukupuolten tasa-arvo

Sisäministeriö on toimenpidesitoumuksessaan kestävän kehityksen edistämiseksi sitoutunut vähentämään uudelleenuhriutumista rikoksissa ja onnettomuuksissa sekä uusintarikollisuutta. Rikosten tekeminen ja niiden uhriksi joutuminen eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, vaan pieni vähemmistö sekä tekee että kokee rikoksia huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä liittyy ennen kaikkea naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sekä toisaalta (nuorten) miesten väkivaltakokemuksiin ja yliedustukseen onnettomuuksien uhreina. Konkretiana naisiin kohdistuvassa väkivallassa on ohjaus palvelujen piiriin. Myös onnettomuusriskit kasautuvat tietyille väestöryhmille, kuten miehille.

Sitoumuksella parannetaan rikostorjunnan ja onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että jokaisen rikoksentekijän ja rikoksen tai onnettomuuden uhrin palvelutarve arvioidaan ja tarvittaessa hänet ohjataan ongelman juurisyyhyn vastaavan oikean palvelun piiriin.

Hallitusohjelmatavoitteena on kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia sekä viranomaiskäytäntöjä vahvistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi sekä huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta.

Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu, että EU:ssa lisätään työtä kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Hallitus kohdentaa väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle sekä pyrkii ehkäisemään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa. Lisäksi laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma ja lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa.

Sukupuolivaikutukset otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien paremmassa tunnistamisessa ja auttamiseksi valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman suositusten mukaisesti.

Kriisinhallintakeskus on sitoutunut edistämään toimillaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (Naiset, rauha ja turvallisuus) Suomen kansallisen toimintaohjelman toimeenpanoa.

Vahvistaakseen Suomen siviilikriisinhallintatoiminnan tasa-arvovaikutuksia Kriisinhallintakeskus pyrkii siihen, että 40 % kansainvälisiin tehtäviin Kriisinhallintakeskuksen lähettämistä asiantuntijoista on naisia ja puolet siviilikriisinhallintakoulutukseen valittavista on naisia.

Kestävä kehitys

Sisäministeriön kestävän kehityksen sitoumuksessa tähdätään hallinnonalan hiilijalanjäljen pienentämiseen 75 % vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta pienentämällä hiilijalanjälkeä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi sitoumuksella tähdätään kestävän kehityksen painoarvon lisäämiseen hankinnoissa, hälytyspalveluiden yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä uusintarikollisuuden ja uudelleenuhriutumisen vähentämiseen. Vuonna 2022 jatketaan hallinnonalan kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteiden toteuttamista tulossopimuksissa määritellyin tavoin. Hiilijalanjäljen pienentämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. poliisin siviiliajoneuvojen vaihtaminen hybridiautoiksi, virkamatkustamisen vähentäminen ja korvaaminen etäkokouksilla sekä uusiutuvan energiantuotannon suosiminen kiinteistöissä. Tavoite huomioidaan myös Rajavartiolaitoksen investointihankkeiden suunnittelussa. Uusintarikollisuutta ja uudelleenuhriutumista pyritään vähentämään vakiinnuttamalla kaikille poliisilaitoksille ennalta estävän toiminnan työmuotoja (Ankkuri, Marak, POR jne.) sekä kehittämällä mittari, jonka avulla seurataan poliisin niin rikoksia ehkäiseviin palveluun ohjauksia kuin turvakoti- tai muihin väkivaltaa kokeneiden palveluihin ohjauksia.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Hallinto 150 766 166 793 182 474 15 681 9
01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 072 16 215 16 608 393 2
04. Kriisinhallintakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 233 2 194 2 304 110 5
(20.) Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 1 594 1 594 -1 594 -100
21. Sisäministeriön hallinnonalan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 672 1 672 0
(24.) EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 27 967 13 159 -13 159 -100
25. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 5 500 5 500 5 500 0
26. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan ohjelmakaudella 2021—2027 (siirtomääräraha 3 v) 6 840 35 150 28 310 414
29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 97 365 120 000 120 000 0
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) 260 331 280 -51 -15
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha) 776 960 960 0
10. Poliisitoimi 853 094 851 522 842 298 -9 224 -1
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 802 366 799 361 794 419 -4 942 -1
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 120 44 553 40 271 -4 282 -10
20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) 1 608 7 608 7 608 0
20. Rajavartiolaitos 428 504 276 888 279 152 2 264 1
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 268 494 271 888 274 152 2 264 1
70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v) 160 010 5 000 5 000 0
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 81 811 80 577 87 496 6 919 9
01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 648 17 529 20 670 3 141 18
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 59 615 60 048 64 860 4 812 8
20. Erityismenot (arviomääräraha) 2 548 3 000 1 966 -1 034 -34
40. Maahanmuutto 176 314 201 225 149 096 -52 129 -26
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 57 387 67 198 54 494 -12 704 -19
21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v) 97 433 104 614 70 856 -33 758 -32
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v) 1 530 2 570 2 318 -252 -10
63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha) 19 964 26 843 21 428 -5 415 -20
Yhteensä 1 690 489 1 577 005 1 540 516 -36 489 -2
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 15 382 15 485 15 382