Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
            20. Erityismenot
            50. Avustukset
       30. Syyttäjät
       50. Vaalimenot

Talousarvioesitys 2022

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa:Oikeusministeriön perustehtävänä on huolehtia oikeusvaltion toimivuudesta. Tässä tarkoituksessa ministeriö:

  • — edistää demokratian ja perusoikeuksien toteutumista.
  • — edistää oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumista.
  • — turvaa hallinnonalansa toimintaedellytykset.
  • — valmistelee toimialansa lainsäädäntöä.
  • — kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua.

Oikeusministeriö toimii yhtenäisen valtioneuvoston osana. Oikeusministeriön tavoitteena on, että Suomi on avoin ja aktiivinen yhteiskunta, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja jossa voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2022.

Osallistumisoikeudet ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat yhdenvertaisesti.

Valmistellaan ja toimeenpannaan demokratiapoliittisia sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisia linjauksia hallitusohjelman pohjalta. Kielipoliittisilla linjauksilla vahvistetaan kielten elinvoimaisuutta ja kielellisten oikeuksien toteutumista.

Toteutetaan avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Valmistellaan julkisuuslain ajantasaistamista ja tarvittavia muutoksia vaaleja, puolueita ja vaalirahoitusta koskevaan lainsäädäntöön. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.

Parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.

Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.

Edistetään oikeusvaltioperiaatteen, demokratian sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa tukevia toimia.

Ajanmukainen ja kannustava oikeusjärjestys edistää ja turvaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia.

Edistetään parempaa sääntelyä EU:ssa.

Parannetaan kansalaisten avunsaantia henkilökohtaisen talouden hallinnassa ja ehkäistään kansalaisten velkaongelmien muodostumista. Kansalaisten talousosaamisen parantamiseksi perustetaan talousosaamisen toiminto talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen. Talousosaamisen toiminto vastaa strategian toteuttamisesta, toiminnan koordinoinnista ja talousosaamisen edistämisen mahdollistamisesta sekä seuraa ja arvioi tulosten toteutumista, laatua ja vaikutuksia. Ennakoivan talousneuvonnan hankkeessa hyväksi koetut vuorovaikutteiset toimintamallit vakiinnutetaan osaksi talous- ja velkaneuvonnan, ulosoton, sosiaali- ja terveystoimen, järjestöjen ja muiden viranomaisten toimintaa.

Sähköisen asioinnin laajentamista ja ict-hankkeiden etenemistä sekä yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tekoälyä ja muita uusia teknologioita hyödynnetään hallitusti.

Laadukas lainvalmistelu turvaa edellytykset hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta. Selvitetään lainvalmisteluprosessin tukemista digitalisaation keinoin toteuttamalla kokeiluja, joissa hyödynnetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia laajojen tekstimassojen analysointiin, käsittelyyn ja tarkastamiseen.

Turvataan lainvalmistelun osaaminen uudistamalla koulutusta ja huolehtimalla sen riittävyydestä.

Korkealaatuinen oikeusturva on kaikkien saatavilla

Oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään.

Otetaan voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.

Jatketaan valmistelua oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta laaditun selvityksen johdosta.

Jatketaan valmistelua turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyyden varmistamiseksi laaditun arviomuistion ja saadun lausuntopalautteen perusteella.

Toteutetaan avustajien sähköinen päivystysjärjestelmä. Sähköinen päivystysjärjestelmä nopeuttaisi oikeusavussa rikosasioiden käsittelyä ja sen avulla olisi mahdollista tarkistaa turvapaikanhakijoita avustajien lakimiesten erityisosaaminen.

Rikosvastuu toteutuu oikeudenmukaisesti. Rikollisuus ja turvattomuuden tunne vähenevät.

Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus.

Valmistellaan esitutkinta- ja pakkokeinolakeja koskevat uudistukset muun ohella rikosasioiden käsittelyn tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Toteutetaan Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toiminnan alkuvaiheen edellyttämät kansalliset toimet.

Kehitetään rikoksia ennaltaehkäiseviä palveluja ja verkostoyhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.

Toimeenpannaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa mm. lisäämällä viranomaisten osaamista ja tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja rahoittamalla järjestöjä, jotka tekevät naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä.

Kehitetään rikoksen uhrien tukipalveluita uhrin erityistarpeet huomioon ottavien käytäntöjen ja tuensaannin vahvistamiseksi.

Toimeenpannaan valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksyttyä ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa vahvistamalla viranomaisten osaamista ja tietoisuutta ihmiskaupasta ja sen vastaisesta työstä sekä selvittämällä ja arvioimalla ihmiskauppaan liittyvän lainsäädännön soveltamiskäytäntöä ja lainsäädännön muutostarpeita. Koordinoidaan ihmiskaupan torjuntatyötä valtioneuvostossa osallistumalla ihmiskaupan vastaista työtä edistäviin ja tukeviin lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin.

Tietoja henkilöstöstä

  2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
       
Oikeusministeriö      
Henkilötyövuodet 233 230 230
Työtyytyväisyysindeksi 3,8 3,8 3,8
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 4,4 4,4 6,2
       
Muut erillisvirastot      
Henkilötyövuodet 269 275 280
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,0 7,0 7,0

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 198 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja ja rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten

2) ministeriön yhteydessä toimivista lautakunnista ja muista vastaavista toimielimistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) 24 §:n 2 momentin mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan asianajajayhdistykselle maksettavien siirtomenojen osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 22 907 25 777 25 298
Bruttotulot 932 1 100 1 100
Nettomenot 21 975 24 677 24 198
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 408    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 221    

Määrärahan arvioitu käyttö

  htv %
     
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 11 5
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta 21 9
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 49 21
EU- ja kansainväliset asiat 14 6
Ministeriön muut erityistehtävät 9 4
Ministeriön sisäinen hallinto 80 35
Palkallinen poissaolo 46 20
Yhteensä 230 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakoiva velkaneuvonta (siirto momentille 25.10.04) -70
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -146
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) 90
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportointi (HO 2019) (siirto momentille 25.01.03) -200
Naisiin kohdistuvan väkivallan toimintaohjelma (siirto momentille 25.01.50) -100
Oikeusavun ja edunvalvonnan koulutus (siirto momentille 25.10.04) -65
Rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman hankkeet (siirto momentilta 25.01.50) 120
Ulkopuolisten hankerahoitusten omarahoitusosuus (siirto momentille 25.01.21) -100
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ruuhkan purku -80
JTS-miljardin tuottavuussäästö -59
Palkkausten tarkistukset 131
Yhteensä -479

2022 talousarvio 24 198 000
2021 III lisätalousarvio 140 000
2021 talousarvio 24 677 000
2020 tilinpäätös 23 788 000

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 733 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, Onnettomuustutkintakeskuksen, tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon, vanhusasiavaltuutetun toiminnon sekä Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain (1325/2014) noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Vanhusasiavaltuutettu edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista sekä seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu tekee aloitteita ja lausuntoja sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi vanhusasiavaltuutettu laatii ja teettää selvityksiä ja julkaisee raportteja, edistää tiedotusta ja välittää ikääntyneitä koskevaa tietoa sekä edistää yhteistyötä ikääntyneiden asioita käsittelevien sekä ikääntyneitä edustavien toimijoiden välillä. Vanhusasiavaltuutettu raportoi toiminnastaan säännöllisesti valtioneuvostolle ja eduskunnalle.

Tietosuojavaltuutetulla on yleistoimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutetun valvontatehtävistä säädetään erityisesti EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [EU] 2016/679) sekä sitä täydentävässä tietosuojalaissa (1050/2018). Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa siten kuin laissa tiedustelutoiminnan valvonnasta (121/2019) säädetään.

Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 10 127 10 970 12 133
Bruttotulot 457 200 400
Nettomenot 9 670 10 770 11 733
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 448    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 919    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Lapsiasiavaltuutetun toiminta 670
Tasa-arvovaltuutetun toiminta 1 030
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta 1 990
Vanhusasiavaltuutetun toiminta 500
Tietosuojavaltuutetun toiminta 3 795
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminta 475
Onnettomuustutkintakeskus 1 590
Kriminaalipolitiikan instituutti 540
Palvelukeskusten maksut 1 143
Yhteensä 11 733

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -20
Lisäys ihmisoikeuksien raportointiin ja ongelmiin puuttumiseen (HO 2019) 100
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä (HO 2019) (siirto momentilta 25.01.01) 200
Tietosuojavaltuutettu, tietosuojan ja tietoturvan parantaminen kriittisillä toimialoilla 130
Valtorin palvelumaksujen nousu -3
Vanhusasiavaltuutetun toiminto (HO 2019) 500
JTS-miljardin tuottavuussäästö -18
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa 20
Palkkausten tarkistukset 54
Yhteensä 963

2022 talousarvio 11 733 000
2021 III lisätalousarvio 135 000
2021 talousarvio 10 770 000
2020 tilinpäätös 10 141 000

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 210 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Oikeusrekisterikeskuksen oman työn kustannuksista muodostuvat ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2020
toteutuma
2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
Bruttomenot 14 814 16 544 16 260
Bruttotulot 6 371 8 009 8 050
Nettomenot 8 443 8 535 8 210
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 859    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 506    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirto momentille 25.01.21) -39
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -100
Interoperability-hanke 166
Rikosrekisteriotteiden luovutusprosessin kehittäminen -160
Sormenjälkitunnisteiden vaihtaminen kolmansien maiden rikosrekisterien välillä (ECRIS-TCN) 47
Tietosuojadirektiivin johdosta tarvittavat muutokset tietojärjestelmiin -250
Valtorin palvelumaksujen nousu -6
JTS-miljardin tuottavuussäästö -19
Palkkausten tarkistukset 36
Yhteensä -325

2022 talousarvio 8 210 000
2021 III lisätalousarvio 223 000
2021 talousarvio 8 535 000
2020 tilinpäätös 8 090 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 013 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden ja yleisen edunvalvonnan päämiehille hallintolain (434/2003) 26 §:n 3 momentin nojalla hankittavien tulkkaus- ja käännöspalvelujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten sekä äitiyden vahvistamiseen liittyvien tuomioistuimen määräämästä tutkimuksesta aiheutuvien vastaavien kustannusten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvausten maksamiseen.


2022 talousarvio 12 013 000
2021 talousarvio 12 013 000
2020 tilinpäätös 34 140 165

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 137 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan

2) hallinnonalan tietohallintohankkeisiin ja digitalisaation edistämiseen

3) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat sekä muut määrärahat tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallinnonalan IT-palveluiden keskittäminen (siirrot momenteilta 25.01.01, 25.01.03, 25.01.05, 25.10.01, 25.10.02, 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01, 25.30.01 ja 25.40.01) 3 617
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (v. 2021 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 300
Hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asiankäsittelyjärjestelmän uudistaminen (v. 2022 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 100
Ulkopuolisen hankerahoituksen omarahoitusosuus (siirto momentilta 25.01.01) 100
Yhteensä 3 517

2022 talousarvio 6 137 000
2021 talousarvio 2 620 000
2020 tilinpäätös 2 578 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 49 810 000 euroa.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 49 810 000
2021 talousarvio 49 810 000
2020 tilinpäätös 47 440 816

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 13 293 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle

3) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

4) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

5) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle

6) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

7) valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin

8) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin avustustoiminnan vaikutuksen arvioinnin edistämiseksi.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 5 425
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 893
Muut avustukset ja avustushankkeiden vaikutuksen arviointi (enintään) 3 975
Yhteensä 13 293

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2022 2023 2024 2025 2026 2027 lukien
             
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus            
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi
Vuoden 2022 sitoumukset - - - - - -
Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ihmisoikeusliitto ry -100
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta -300
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma (siirto momentilta 25.01.01) 100
Nollalinja, chat-palvelun käyttöönotto -75
Pakolaisneuvonta ry -300
Radikalisaation ehkäisy (HO 2019) 150
Rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman hankkeet (siirto momentille 25.01.01) -120
Rauhantyön järjestöjen toiminta -200
Saamelaiskulttuurikeskuksen audiovisuaaliset laitteet -50
Yhteensä -895

2022 talousarvio 13 293 000
2021 III lisätalousarvio 68 000
2021 talousarvio 14 188 000
2020 tilinpäätös 13 334 425

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2022 talousarvio 19 000 000
2021 talousarvio 19 000 000
2020 tilinpäätös 16 326 548