Talousarvioesitys 2022
Selvitysosa:Ulkoasiainhallinto palvelee koko valtionhallintoa, kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä, mediaa ja muita yhteistyökumppaneita. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinnon keskeiset vaikuttamisen välineet ovat tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla sekä tuloksellinen viestintä. Ulkoasiainhallinto hyödyntää toiminnassaan enenevästi digitaalisia ratkaisuja.
Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana v. 2022 ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana v. 2021—2023.
Ulkoasiainhallinto asettaa vuodelle 2022 seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita:
- — Vahvistamme Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita ml. pandemiatilanteen jälkihoito
- — Tuemme johdonmukaisesti monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää ja yhteistyötä sekä toimimme kansainvälisen oikeuden, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien, erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien, vahvistamiseksi. Toimeenpanemme Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa v. 2022—2024
- — Toteutamme tavoitteellista ilmastoulkopolitiikkaa ja tuemme ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista kaikessa toiminnassamme. Ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kokonaisuutena
- — Toteutamme ihmisoikeusperustaista kehityspolitiikkaa, joka poistaa köyhyyttä ja vähentää eriarvoisuutta
- — Vaikutamme EU:n kauppasuhteiden kehittämiseen ja kauppasopimusten toimeenpanoon sekä edistämme Suomen vientiä ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Vahvistamme edelleen Team Finland -toimijoiden yhteistyötä ja resursointia
- — Syvennämme ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja lisäämme Norjan kanssa tehtävää yhteistyötä. Edistämme Itämeren ja arktisen alueen vakautta. Jatkamme ja kehitämme kumppanuuteen perustuvaa Nato-yhteistyötä
- — Osallistumme konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen ja -rakennukseen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan. Edistämme kansainvälistä yhteistyötä monipuolistuviin turvallisuusuhkiin varautumiessa ml. uusien teknologioiden kehitykseen liittyvät turvallisuusuhat, hybridi- ja kybervaikuttaminen ja terrorismin torjunta. Toimimme kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi
- — Vahvistamme edelleen suhteita Yhdysvaltoihin. Ylläpidämme tiiviitä ja toimivia suhteita Kiinaan ja Venäjään EU:n yhteisten politiikkalinjausten puitteissa. Tiivistämme suhteita Aasian nouseviin talouksiin. Monipuolistamme ja syvennämme suhteita Afrikkaan Suomen Afrikka-strategian pohjalta
- — Vahvistamme vastuullamme olevien maahantuloasioiden käsittelyä ministeriössä ja edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon
- — Kasvatamme Suomen vaikuttavuutta ja suomalaisen osaamisen kiinnostavuutta suunnitelmallisella maakuvatyöllä
- — Vahvistamme ja laajennamme edustustoverkkoa hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2022 tavoitteena on avata kaksi uutta edustustoa.
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 276 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
2) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2022 (euroa)
Ministeriö | 81 456 000 |
Toimintamenot | 15 700 000 |
Henkilöstömenot | 65 756 000 |
Edustustot, 93 toimipistettä1) | 152 962 000 |
Toimintamenot2) | 76 537 000 |
Henkilöstömenot | 76 425 000 |
Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 19 858 000 |
Tietohallinto | 16 000 000 |
Kiinteistöhallinto | 1 900 000 |
Turvallisuus | 1 958 000 |
Yhteensä | 254 276 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 27, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä. Vuosina 2021 ja 2022 perustettavien edustustojen sijainti päätetään erikseen.
2) Lisäksi kehitysyhteistyöedustustojen turvallisuus- ja kiinteistömenoihin arvioidaan käytettävän momentin 24.30.66 määrärahoja yhteensä 7 000 000 euroa.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutus- ja päivähoitokorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, varustaumiskorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen nettobudjetoituja toimintamenoja.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2020 toteutuma |
2021 ennakoitu |
2022 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 2 307 | 2 404 | 2 421 |
— Ulkoministeriö | 858 | 876 | 868 |
— Ulkomaanedustus | 561 | 590 | 605 |
— Paikallisesti palkatut | 888 | 938 | 948 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,7 | 3,7 |
Eläköitymisikä | 65,6 | 66 | 66 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 4,4 | 5,0 | 5,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Bruttomenot | 238 035 | 264 308 | 267 535 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 10 835 | 13 072 | 13 259 |
Nettomenot | 227 200 | 251 236 | 254 276 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 20 389 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 32 910 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2020 toteutuma |
2021 varsinainen talousarvio |
2022 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 5 127 | 6 803 | 7 118 |
— suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 5 248 | 19 000 | 32 000 |
Tuotot yhteensä | 10 375 | 25 803 | 39 118 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
---|---|---|---|
— erilliskustannukset | 11 623 | 10 661 | 11 789 |
— osuus yhteiskustannuksista | 18 758 | 16 576 | 18 832 |
Kustannukset yhteensä | 30 381 | 27 237 | 30 621 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -20 006 | -1 434 | 8 497 |
Kustannusvastaavuus, % | 34 | 95 | 128 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edustustoverkon vahvistaminen, perustamiskustannukset (HO 2019 kertaluonteinen) | -244 |
Edustustoverkon vahvistaminen (HO 2019) | 2 000 |
Erityisasiantuntija IAEA-hallintoneuvostokaudelle Suomen Wienin suurlähetystöön (siirto momentilta 32.01.01) | 117 |
Erityisasiantuntija Suomen Moskovan suurlähetystössä (siirto momentille 26.01.01) | -21 |
EU-tason yhteensopivat tietojärjestelmät (EU Interoperability) | 1 300 |
Kiinan paikkariippumaton viisumikäsittely, lisäresurssointi | -36 |
Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | 217 |
Merikasarmin ja edustustoverkon video- ja av-laitteet (siirto momentille 23.01.01) | -120 |
Pelastus- ja kriisivalmiusasioiden erityisasiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.30.01) | -149 |
Rauhanvälitystehtävät (2 htv) (siirto momentilta 24.10.66) | 150 |
Tietoturvallisuus ja muut henkilöstömenot (HO 2019) | 400 |
Tietoturvan ja tietosuojan parantaminen kriittisillä toimialoilla (1 htv) | 43 |
Toimialakohtaiset lisenssimenot (siirto momentilta 23.01.01) | 124 |
Ulkoasiainhallinnon tietoturvaratkaisujen kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -500 |
Ulkoministeriön viestityskeskuksen lisäresurssointi (siirto momentille 23.01.01) | -164 |
Viennin ja kaupan edistäminen; ulkoasiainhallinnon Team Finland -verkoston vahvistaminen | 5 110 |
Viennin ja kaupan edistäminen; ulkoasiainhallinnon Team Finland -verkoston vahvistaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -5 110 |
Ympäristö- ja ilmastoasioiden erityisasiantuntija EUE (siirto momentilta 35.01.01) | 220 |
JTS-miljardin tuottavuussäästö | -973 |
Palkkausten tarkistukset | 676 |
Yhteensä | 3 040 |
2022 talousarvio | 254 276 000 |
2021 III lisätalousarvio | 237 000 |
2021 talousarvio | 251 236 000 |
2020 tilinpäätös | 239 721 000 |
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 896 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenojen maksamiseen
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen investointimenojen maksamiseen rakennus- ja korjaushankkeissa.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Rooman tiedeinstituutin käytössä oleva Villa Lanten peruskorjauksen kustannusarvio on n. 6,25 milj. euroa. Covid-19-pandemia on viivästyttänyt peruskorjauksen suunnittelua ja toteutusta. Peruskorjauksen hanke- ja toteutussuunnittelun arvioidaan valmistuvan v. 2022.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Villa Lanten peruskorjaus | -1 100 |
Vuokramuutokset | 9 |
Yhteensä | -1 091 |
2022 talousarvio | 1 896 000 |
2021 talousarvio | 2 987 000 |
2020 tilinpäätös | 2 978 000 |
29. Ulkoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 13 857 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 209 |
Yhteensä | 209 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2022 talousarvio | 13 857 000 |
2021 talousarvio | 13 648 000 |
2020 tilinpäätös | 11 434 286 |
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 11 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeiden menojen maksamiseen
2) valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkoministeriön investointisuunnitelma sisältää n. 35 ulkoministeriön omistamien tai vuokraamien kiinteistöjen perusparannus- tai korjaushanketta v. 2022.
Momentin määrärahoissa on varauduttu kahden uuden edustuston avaamisesta aiheutuviin kertaluonteisiin kiinteistömenoihin v. 2022. Kustannusarvio uusien edustustojen kiinteistöille on yhteensä 3,3 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Edustustoverkon vahvistaminen ja muutokset kiinteistöissä (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 200 |
Yhteensä | -3 200 |
2022 talousarvio | 11 300 000 |
2021 talousarvio | 14 500 000 |
2020 tilinpäätös | 12 300 000 |