Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Omistajaohjaus
       90. Muut menot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yhteensovittaminen.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Vuonna 2020 käynnistyneestä covid-19-pandemiasta on muodostunut keskeisin kansallista toimintaympäristöä määrittävä muutostekijä ja globaali kriisi, joka aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia kansainvälisesti sekä kansallisesti. Suomen talous on kokonaisuutena selvinnyt pandemiasta kohtuullisin vaurioin ja talouden ennakoidaan kääntyvän melko ripeään kasvuun kuluvan vuoden aikana. Kriisi on kuitenkin aiheuttanut merkittäviä menetyksiä siitä eniten kärsineillä aloilla ja lisännyt tuntuvasti julkista velkaantumista ja valtion omistajaohjausjärjestelyitä. Koronakriisi on kohdistunut eri kansalaisryhmiin eri tavoin, mikä voi lisätä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Epidemia ja siihen vastaamiseen liittyvät toimet ja menettelytavat määrittävät toimintaympäristöä todennäköisesti vielä pitkään. Epidemian pidempiaikaisia vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouksiin ei vielä kaikilta osin tunneta.

Kriisistä toipuminen ja nousu edellyttävät taloudellisesta ja sosiaalisesta jatkuvuudesta huolehtimista, työllistymisen ja kasvun tukea, korkeaa osaamisen tasoa sekä yhteiskunnallista hyötyä tuovia innovaatioita.

EU on vahvistamassa kriisinkestävyyttään covid-19-kriisin ja entistä haastavamman ja monimutkaisemman toimintaympäristön myötä. EU:n resilienssin ja taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän unionin rakentamisen kannalta eri EU-politiikan sektorit nivoutuvat toisiinsa. Olennaista on EU:n omien arvojen ja etujen ajaminen, kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen sekä unionin vahvuuksien kehittäminen ilmastonmuutoksen ja digitalisaation kaltaisiin maailmanlaajuisiin kehityskulkuihin vastaamiseksi ja niistä hyötymiseksi.

Koronakriisi ei myöskään häivytä muita toimintaympäristön muutostekijöitä, vaan korostaa niitä. Väestön ikääntyminen jatkuu. Kaupungistuminen ja globalisaatio saattavat muuttaa muotoaan, digitalisaatio ja työn tekemisen uudet muodot voivat edetä hyppäyksin, kansainvälisessä politiikassa tapahtuu vallan uusjakoa ja kansallisvaltionäkökulma saattaa voimistua. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat yhä tärkeämpiä, kun eriarvoistuminen uhkaa syventyä eri puolilla maailmaa ja yhteiskuntia.

Toimintaympäristön haasteisiin vastataan valmistelemalla kevään 2022 kehysriiheen hallituksen kestävyystiekartta, jossa tarkastellaan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä niiden keskinäisriippuvuuksia. Jatkotyössä vahvistetaan eri kestävyyden ulottuvuuksien tietopohjaa sekä eri osa-alueiden kansainvälistä vertailtavuutta.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

Painopiste Toiminnallinen tulostavoite
   
Hallitusohjelman toimeenpano Hallituksella on käytössään tieto ja kootut resurssit yhteensovitettua päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten. Valtioneuvoston viestintä on yhtenäistä ja kattavaa. Hallituksen kestävyystiekartta on valmisteltu huomioiden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.
Suomen EU-politiikan johtaminen Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä kestävällä tavalla sekä edistää turvallisuutta ja varautumista tuleviin kriiseihin EU:ssa. Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka Ennustettavalla ja eteenpäin katsovalla omistajapolitiikalla turvataan valtion strategiset intressit. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, yritysvastuuasioissa ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Valtionomistusten ratkaisuilla tuetaan hallituksen tavoitteita.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset työtä tukevat toimintatavat, työvälineet sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi. Yhteiset toimintatavat hyödyntävät sähköisiä, tehokkaita ja tietoturvallisia yhteisiä työvälineitä ja palveluja mahdollistaen poikkihallinnollisen tuloksellisen toiminnan.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Sukupuolten tasa-arvo

Pääministeri Marinin hallitusohjelma nimeää tavoitteekseen nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Valtioneuvoston kanslian työssä sukupuolten tasa-arvo näkyy mm. Agenda2030 tavoitteiden edistämisessä ja eri ohjelmien kokoonpanoissa sekä tasa-arvonäkökulman huomioimisessa mm. tietoperusteisen päätöksenteon tueksi organisoiduissa tiedepaneeleissa.

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle keskeinen prioriteetti EU-politiikassa. EU toimeenpanee tehokkaasti unionin tasa-arvostrategiaa.

Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 % sekä huolehditaan valtioneuvoston asettamien muiden tasa-arvotavoitteiden noudattamisesta.

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen on perustettu ilmastopolitiikan pyöreän pöytä, jonka tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä ja näkymää siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla.

Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää. Lisäksi kanslia vastaa hallituksen kestävyystiekartan valmistelusta, jossa tarkastellaan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä niiden keskinäisriippuvuuksia.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2020—2022

    v. 2020
tilinpäätös
1000 €
v. 2021
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2022
esitys
1000 €
 
Muutos 2021—2022
    1000 € %
 
01. Hallinto 170 416 178 850 174 961 -3 889 -2
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 132 324 135 094 132 781 -2 313 -2
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha) 10 998 11 473 11 447 -26 0
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 995 990 985 -5 -1
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 10 839 10 793 9 248 -1 545 -14
25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v) 1 500 1 500 1 500 0
(26.) Saamelaisten totuuus- ja sovintoprosessin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 0
29. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 13 760 19 000 19 000 0
10. Omistajaohjaus 705 700 355 700 5 700 -350 000 -98
(87.) Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 0
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 705 700 355 700 5 700 -350 000 -98
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 35 635 35 635 35 635 0
50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 35 635 35 635 35 635 0
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 513 3 812 3 817 5 0
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 513 3 812 3 817 5 0
90. Muut menot 1 935 2 320 2 440 120 5
21. Kunniamerkit (arviomääräraha) 555 700 700 0
61. Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 1 380 1 620 1 740 120 7
Yhteensä 917 198 576 317 222 553 -353 764 -61
  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 691 700 7001)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 581 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 34 henkilötyövuotta sekä enintään 70 erityisavustajaa ja 15 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.