Talousarvioesitys 2022

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Taloudellisen kestävyyden tiekartassa keskeisiksi julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviksi toimenpidekokonaisuuksiksi on määritelty:

— työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen

— talouskasvun edellytysten vahvistaminen

— julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattaminen ja kustannusvaikuttavuutta tukevat toimet

— sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Hallitus seuraa taloudellisen kestävyyden tiekartan mukaisten toimien etenemistä ja valmistelee toimenpidekokonaisuuksia koskevia päätöksiä kevään 2022 kehysriiheen. Valmistelun etenemistä seurataan hallitusryhmien puheenjohtajien johdolla vuoden 2021 aikana sekä alkuvuonna 2022.

Jos valmisteltavat rakenteelliset uudistukset ja kasvua vauhdittavat uudistukset eivät riitä vahvistamaan julkista taloutta tavoitellusti, hallitus on sitoutunut toteuttamaan uusia toimenpiteitä tai turvautumaan myös julkisiin tuloihin ja menoihin nopeasti vaikuttaviin toimiin.

Hallitus päätti jo ennen kevään 2021 puoliväliriihtä rakenteellisista työllisyyttä vahvistavista toimista, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan kasvattavat työllisten määrää n. 31 000—33 000 henkilöllä vuoteen 2029 mennessä. Merkittävimpiä yksittäisiä toimenpiteitä ovat oppivelvollisuuden laajennus, työttömyysturvan lisäpäivistä luopuminen sekä pohjoismainen työvoimamalli, varhaiskasvatusmaksujen alennus, työllisyyden kuntakokeilut, palkkatuen uudistus ja osatyökykyisten työllisyyttä vahvistavat toimet. Vuoden 2029 tasossa arvioituna työllisyystoimet vahvistaisivat julkista taloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan n. 300 milj. eurolla, kun huomioidaan myös työllisyystoimista aiheutuneet kustannukset.

Kevään 2021 puoliväliriihessä hallitus päätti lisäksi toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 40 000—44 500 lisätyöllistä. Merkittävimpiä toimenpiteitä ovat mm. työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kuntiin sekä siirron yhteydessä luotava rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi, työkykyohjelman laajennus ja palkkatukiuudistus sekä jatkuvan oppimisen uudistus. Valtiovarainministeriön alustavan ennakkoarvion mukaan toimet vahvistavat julkista taloutta n. 150 milj. euroa.

Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden loppuun mennessä lisäksi päätökset työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 milj. eurolla. Em. kokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.

Lisäksi syksyn 2021 budjettiriihessä hallitus linjasi nopeavaikutteisista toimista osaavan työvoiman saatavuuden ja kohtaannon parantamiseksi. Muun muassa työperäistä maahanmuuttoa sujuvoitetaan. (Ks. tarkemmin luvusta 5.2)

Hallitus on päättänyt vahvistaa talouskasvun edellytyksiä hallitusohjelmassa linjatuilla talous-, finanssi-, elinkeino- ja kasvupoliittisilla pysyvillä ja väliaikaisilla toimilla (hallitusohjelman mukaiset pysyvät menolisäykset ja kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit). Lisäksi koronavirustilanteen vaikutusten hillitsemiseksi on päätetty väliaikaisista toimista. Tällä tavoin hallitus on pyrkinyt estämään sitä, että koronapandemian aikana taloutta kohdannut isku heikentäisi talouden kasvupotentiaalia pitkäkestoisesti.

Julkisen talouden pysyvä vahvistaminen talouskasvua tukevin toimin edellyttää taloudelta nykyistä parempaa suorituskykyä. Hallitus pyrkii toimenpiteillään turvaamaan pitkäjänteisen T&K-rahoituksen, vahvistamaan Suomea investointiympäristönä, lisäämään yritysten investointikykyä ja vahvistamaan kotimaista omistajuutta sekä varmistamaan osaavan työvoiman saantia työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla. Kasvutoimien toimeenpanoa ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista seurataan erityisesti Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmässä.

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa kumulatiivisesti vähintään 50 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Kasvutoimille perustan luo EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen, erityisesti sen elpymis- ja palautumistukivälineen, rahoituksella toteutettava Suomen kestävän kasvun ohjelma.

Taloudellisen kestävyyden tiekarttaan sisältyvien julkisen hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta kohentavien toimien tavoitteena on luoda edellytyksiä koko julkisen sektorin kustannusvaikuttavuuden strategiselle kehittämiselle. Tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja jo ennen kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille v. 2023. Julkisen hallinnon kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta pyritään kohentamaan myös tehostamalla kuntien ja valtion tilahallintoa ja hankintatoimea sekä hyödyntämällä digitalisaatiota. Toimenpiteiden valmistelusta vastaavat sote-ministerityöryhmä sekä digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä.

Näkymät finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Julkinen talous on alijäämäinen koko hallituskauden ajan, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa yli 73 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Valtiovarainministeriön syksyn 2021 arvion perusteella velkasuhde näyttää tämän jälkeen väliaikaisesti tasaantuvan runsaaseen 73 prosenttiin. Velkasuhteen kasvupainetta pienentää alhainen korkotaso. Ikäsidonnaisten menojen kasvu ja korkotason normalisoituminen uhkaavat kuitenkin vähitellen kääntää velkasuhteen uudelleen kasvuun 2020-luvun lopulta alkaen.

Valtiovarainministeriön syksyn 2021 ennusteen valossa julkisen talouden alijäämä tulee jälleen alittamaan EU:n perussopimuksen 3 prosentin alijäämäviitearvon v. 2022. Komission 2.6.2021 julkaisemassa perussopimuksen artiklan 126 kohdan 3 mukaisessa raportissa todettiin velkakriteerin rikkoutuneen v. 2020 ja rikkoutuvan myös v. 2021. Komissio ei kuitenkaan ehdottanut liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämistä. Komission em. raportissa todettiin myös, että Suomi ei noudattanut EU:n perussopimuksen velkakriteeriä v. 2020. Alijäämä- ja velkakriteerien toteutumisen sekä keskipitkän aikavälin tavoitteen, ja vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan, noudattamisen arviointi tehdään 14.10.2021 julkaistavassa EU:lle toimitettavassa vuoden 2022 alustavassa talousarviosuunnitelmassa.

Vuodelle 2023 julkisen talouden sektoreille asetetut nimelliset rahoitusasematavoitteet ovat valtiovarainministeriön syksyn 2021 ennusteen valossa pitkälti toteutumassa. Valtionhallinnon rahoitusaseman ennustetaan olevan asetettua tavoitetta (n. -2¼ %) vahvempi v. 2023, ja paikallishallinnon rahoitusasema yltää likimain tavoitteeseen (n. ½ prosentin alijäämä). Myös hyvinvointialueiden rahoitusasema on tavoitteen mukaisesti lähellä tasapainoa. Työeläkelaitosten rahoitusaseman arvioidaan yltävän tavoiteltuun 1 prosentin ylijäämään, ja muut sosiaaliturvarahastot ovat hieman ylijäämäisiä eli siis tavoitellun mukaisesti lähellä tasapainoa.