Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisaatio, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos, tieteen, teknologian ja talouden kehitys, työn murros, väestönmuutos, yhteiskunnallisen osallistumisen muutokset sekä eriarvoistuminen vaikuttavat nopeasti yhteiskuntaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteisiin ja toimintaan. Hallinnonalan toiminnalla voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa muutosten suuntaan ja luoda edellytykset myönteiselle kehitykselle. Talouden rakennemuutos, ikäsidonnaisten menojen kasvaminen ja julkisen talouden tasapainotavoite asettavat hallinnonalan toiminnalle reunaehdot. Väestönmuutos ja sen alueellinen eriytyminen aiheuttavat merkittäviä muutospaineita hallinnonalan palveluiden järjestämiselle.

Suomalaisten koulutus- ja osaamistaso on kansainvälisesti vertaillen edelleen korkea, mutta kehityksessä on huolestuttavia merkkejä. Koulutustason nousu on pysähtynyt, nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Yksi koulutusjärjestelmämme vahvuuksista, sen eriarvoisia lähtökohtia tasoittava vaikutus, on heikentynyt. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole kaikilta osin kehittynyt suotuisasti. Työuran aikainen jatkuva oppiminen ei toteudu lisääntyviä tarpeita vastaavasti. Väestön vähäinen fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuudesta aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset heikentävät yksilöiden ja yhteiskunnan toimintakykyä. Epävarmuutta lisää myös arvojen ja asenteiden jyrkkeneminen. Vihapuhe ja erilaiset vaihtoehtoiset totuudet uhkaavat demokratiaa ja luottamusta.

Vuonna 2020 alkanut pandemia ja siitä toipuminen edellyttää toimia koko julkiselta hallinnolta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Työllisyyden ja talouden kehitys on epävarmaa. Kansalaisten hyvinvointiin kohdistuu uhkia ja vaarana on eriarvoisuuden kasvu. Kasvatuksen ja koulutuksen poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin ja syntynyt oppimisvaje on korjattava. Rajoitukset ovat heikentäneet kulttuurin ja luovien alojen, liikunnan ja nuorisotyön toimintaedellytyksiä. Pandemian kaikki vaikutukset ole vielä edes nähtävissä. Toisaalta kriisi on luonut mahdollisuuden ja myös välttämättömyyden tarkastella uudella tavalla hallinnonalan toimien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala vahvistaa ja uudistaa yhteiskunnan sivistysperustaa ja rakentaa edellytykset osallisuuden vahvistumiselle yhteiskunnassa. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä ja olennaisia myös kansakunnan henkiselle kriisinkestävyydelle. Varhaiskasvatusta, koulutusta, jatkuvaa oppimista ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa vahvistamalla sekä luovia aloja ja aineettomia sisältöjä ja niiden tuottamaa lisäarvoa edistävillä toimilla turvataan talouden uudistumiskyky, kestävän kasvun mahdollisuudet, työllisyys ja osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä.Tieteellinen tieto rakentaa sivistystä ja maailmankuvaa, tuottaa vaurautta ja hyvinvointia sekä toimii päätöksenteon perustana ja käytäntöjen kehittäjänä. Tutkitun tiedon tarve vain kasvaa tulevaisuudessa. Sivistys rakentaa ihmisten välistä luottamusta ja kunnioitusta sekä kriittistä ajattelua. Väestön osaamistason nostaminen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden sekä tasa-arvon vahvistaminen edellyttävät hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ja hallinnonalarajat ylittävää politiikkaa. Kestävään kehitykseen ja globaaliin vastuuseen sitoutuminen on välttämätöntä. Yhdenvertaisuuden tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta.

Hallituskaudella keskeisiä tavoitteita ovat koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen, oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen ja osaamiserojen kaventaminen. Tasa-arvoistavalla koulutuksella vahvistetaan myös yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä nuorilla on aiempaa paremmat edellytykset jatko-opinnoissa, työssä ja elämässä pärjäämiseksi. Suomesta luodaan kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Luovien alojen työpaikkoja lisätään ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta parannetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava, syrjäytymistä on vähennettävä ja osallisuutta vahvistettava. Liikunnallista aktiivisuutta tulee lisätä. Näillä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tavoitteilla ja toimilla on keskeinen merkitys myös henkisen hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden edistämisessä.

Suomella on kaikki edellytykset säilyttää paikkansa maailman arvostetuimpien sivistys- ja hyvinvointivaltioiden joukossa. Osaamista, luovuutta, yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja luottamusta ylläpitävien instituutioiden ja politiikkojen merkitys kasvaa, ja niillä vahvistetaan yhteiskuntaa nykyisten ja tulevien haasteiden varalle.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varhaiskasvatus, koulutus, tiede, taide ja kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö uudistavat yhteiskuntaa ja vahvistavat sen sivistysperustaa
  • — Yhteiskunnallinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus, luottamus, avoimuus ja vakaus lisääntyvät
  • — Koko väestön koulutus- ja osaamistaso nousee edistäen talouden uudistumista, työllisyyttä ja hyvinvointia
  • — Tieteen taso ja vaikuttavuus paranevat ja tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan edellytykset vahvistuvat
  • — Taidetta ja kulttuuria tehdään, tuotetaan ja hyödynnetään monipuolisesti sekä huolehditaan monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä
  • — Aktiivinen kansalaisuus ja liikkuva elämäntapa vahvistuvat.
Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään hallitusohjelman mukaisissa toimialan kehittämishankkeissa kuten mm. oppivelvollisuuden pidentämisessä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohankkeissa, ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön resurssien lisäämisessä, jatkuvan oppimisen laajentamisessa, korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelmatyössä sekä tiedepolitiikan tutkimushankkeiden painotuksissa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja nuorisotyön toimialalla mm. taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, taiteilija-apurahan tason korottaminen, koululaisten harrastustoiminnan laajentaminen, liikuntapoliittisen selonteon toimeenpano ja nuorten työpajatoiminnan laajentaminen edistävät osaltaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen tavoitteita.

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Sukupuolivaikutusten arviointi sisällytetään osaksi säädösvalmisteluprosesseja, hallinnonalan tulosohjausta sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Valtionavustusten haku- ja myöntöprosesseissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja hallinnonalan toimintojen sukupuolivaikutuksia seurataan tilastoinnin ja tutkimusten avulla.

Eräitä toimialan tunnuslukuja sukupuolen mukaan

  2019 2020
  Lkm Miehet Naiset Lkm Miehet Naiset
             
Ammatillisen tutkinnon suorittaneet 71 778 45 % 55 % 65 208 45 % 55 %
Ylioppilastutkinnon suorittaneet 29 078 42 % 58 % 29 370 42 % 58 %
Ammattikorkeakoulututkinnot 27 645 39 % 61 % 28 239 39 % 61 %
Yliopistotutkinnot 31 266 42 % 58 % 35 445 41 % 59 %
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneet (tuhatta henkilöä) 1 600 27 % 73 % - - -
Valtion taiteilija-apurahat 304 44 % 56 % 289 43 % 57 %
Valtion ylimääräiset taiteilijaeläkkeet 58 59 % 41 % 61 52 % 48 %
Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret (15—28 -vuotiaat) 20 924 57 % 43 % 20 237 58 % 42 %
Nuorten työpajatoiminta (alle 29-vuotiaat) 25 971 57 % 43 % 23 162 58 % 42 %
Urheilija-apurahapäätökset 368 49 % 51 % 362 48 % 52 %
Kestävä kehitys

Sivistyksen ja osaamisen vahvistaminen ovat edellytyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan keinoin kestävän kehityksen edistämistä. Se tarkoittaa mm. sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, korkealaatuista varhaiskasvatusta, osaamisen ja koulutustason nostoa, jatkuvaa oppimista, tiedon saatavuutta, kulttuurisia oikeuksia sekä hyvinvointia ja osallisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimilla edistetään kulttuurista muutosta, joka on edellytyksenä muutokselle kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksilla ohjataan hallinnonalan toimintaa kestävälle pohjalle mm. ottamalla huomioon hallinnonalan virastojen ja laitosten sekä toimialojen ohjauksessa kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -tavoitteet sekä seuraamalla ja arvioimalla näiden tavoitteiden toteutumista.

Opetussuunnitelmissa painotetaan kestävän kehityksen arvopohjaa. Koulutuspoliittisessa selonteossa on huomioitu koulutuksen ja TKI-toiminnan merkittävä rooli kestävän kehityksen edistämisessä.

Korkeakoulut ovat ministeriön kanssa vuosille 2021—2024 solmituissa sopimuksissa sitoutuneet sisällyttämään kestävän kehityksen opintoja koulutusohjelmiinsa sekä kehittävät toimintojen hiilijalanjäljen seurantaa ja pyrkivät aktiivisilla toimenpiteillä korkeakoulukampusten ja toimintojen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Suomen Akatemia edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista rahoittamissaan hankkeissa osana vastuullisen tutkimuksen toimintatapoja.

Ministeriö edistää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ja -tapahtumien vastuullista tuottamista ja kuluttamista sekä paikallista kulttuuria tukevaa, kestävää kulttuurimatkailua. Laadittavan kulttuuriperintöstrategian toimilla edistetään kulttuuriperinnön suojelemista, vaalimista ja kestävää käyttöä. Ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja mahdollisuudet parantaa elinympäristöä ovat uuden arkkitehtuuripolitiikan ohjelmaesityksen pääteemoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää valtionavustusta saavilta liikuntaa edistäviltä järjestöiltä ympäristösuunnitelmia osana yhteiskuntavastuun edistämistä vuodesta 2022 alkaen. Liikuntapaikkojen rakentamisessa edistetään energiatehokkuuden, kiertotalouden ja muiden kestävyyden periaatteiden käyttöönottoa. Kestävä kehitys sisältyy nuorisolain arvolähtökohtiin ja siten sen edistäminen on yhtenä nuorisotyön valtionrahoituksen perusteena. Osana valtionhallintoa ministeriö kehittää vastuullisuusraportointiaan.

Kirkollisasiat

Tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelisluterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom. Toimintamuoto 2020
TP
2021
TA
2022
TAE
2021/2022
muutos
           
29.01.30 Lasten ja nuorten harrastustoiminta 10 000 14 500 14 500 -
29.10.30 Esi- ja perusopetus ja varhaiskasvatus1) 815 677 471 179 488 609 17 430
29.10.31 Vapaa sivistystyö 181 190 162 993 173 241 10 248
29.20.30 Ammatillinen koulutus 963 815 965 952 1 008 742 42 790
29.20.35 Lukiokoulutus - 198 439 240 403 41 694
29.80.30 Kirjastot 5 812 5 826 3 894 -1 932
29.80.31 ja 52 Teatterit, orkesterit ja museot 125 151 129 197 140 237 11 040
29.80.34 Taiteen perusopetus - 88 583 90 522 1 939
29.90.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset2) 17 811 18 805 17 783 -1 022
29.90.52 Kuntien liikuntatoimi 19 560 19 586 19 616 30
29.91.52 Kuntien nuorisotyö 7 902 7 821 7 748 -73
Yhteensä   2 146 918 2 082 881 2 205 295 122 414

1) Vuodesta 2021 lukien valtionosuudet ja -avustukset lukiokoulutukseen rahoitetaan momentilta 29.20.35 ja taiteen perusopetukseen momentilta 29.80.34.

2) Sisältää valtakunnalliset ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin vuonna 2022 on 54,82 % lisättynä 15,80 eurolla kunnan asukasta kohti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta. Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun em. lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahapelitoiminnan tuotto

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta on 359,3 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomia voittovaroja tuloutetaan yhteensä 2,25 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä yhteensä 361,6 milj. euroa. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain (1047/2001) 17 a §:n mukaisesti. Tuottoarvioon sisältyy arpajaisveron alentamisen arvioitu vaikutus, 42,4 milj. euroa ja lisäksi tuottoarvion alenemista on kompensoitu yhteensä 131,4 milj. euron lisäyksillä budjettimomenteille.

Rahapelitoiminnan voittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

  2015
TP
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TP
2020
TP
2021
TA
2022
TAE
                 
Tiede 258,3 424,9 432,7 453,1 463,0 504,0 543,7 556,3
— voittovarat 102,2 103,2 104,4 106,2 107,3 71,3 76,3 69,9
— budj.varat2) 156,1 321,7 328,3 346,9 355,7 432,7 467,5 486,4
                 
Taide 470,3 458,6 460,8 460,3 452,6 582,7 581,2 583,9
— voittovarat 236,9 233,3 233,4 238,8 247,0 182,3 190,3 156,0
— budj.varat 233,4 225,4 227,4 221,4 205,5 400,4 390,9 427,9
                 
Liikunta 188,5 154,9 178,6 171,8 159,3 190,7 160,8 141,1
— voittovarat 148,0 147,1 166,2 163,3 154,0 100,2 108,9 99,8
— budj.varat 40,5 7,8 12,3 8,5 5,3 90,5 51,9 41,2
                 
Nuoriso 74,4 73,1 76,8 75,0 78,0 95,3 81,1 76,5
— voittovarat 53,0 52,7 52,6 53,3 55,0 36,3 39,2 35,9
— budj.varat 21,4 20,4 24,2 21,7 23,1 59,0 41,9 40,6
Voittovarat yhteensä 540,1 536,3 556,7 561,6 563,3 390,1 414,7 361,6

1) Rahapelitoiminnan voittovarat ovat vuoteen 2017 saakka veikkausvoittovaroja.

2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
29.40 Korkeakouluopetus ja tutkimus    
  — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus 361,3 390,5
29.40.54 Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)    
  — tutkimushankevaltuus 55,6 55,6
29.80.75 Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)    
  — perusparannus- ja pienhankevaltuus 1,0 1,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 295 700 0 5 287 300 987
01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 574 156 18 730
02. Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
64 026 325 64 351
03. Opetushallituksen yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 058 5 058
04. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 450 14 450
21. Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
2 611 -204 2 407
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
34 000 34 000
30. Lasten ja nuorten harrastustoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
14 500 5 000 19 500
50. Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
1 597 1 597
51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 772 10 3 782
52. Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin
(arviomääräraha)
118 856 118 856
53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
16 010 16 010
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 246 2 246
10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 885 912 0 127 618 1 013 530
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
42 514 314 42 828
20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
172 635 -196 172 439
30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
488 609 126 000 614 609
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
173 241 1 500 174 741
51. Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
8 913 8 913
20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 1 287 711 0 42 998 1 330 709
01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 455 48 8 503
21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
23 460 -50 23 410
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen
(arviomääräraha)
1 015 393 26 000 1 041 393
35. Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
240 403 17 000 257 403
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 454 556 0 8 232 3 462 788
01. Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 975 111 12 086
02. Kansallisarkiston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 548 120 19 668
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 547 42 4 589
04. Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 679 9 1 688
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
29 944 5 450 35 394
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 875 165 1 250 1 876 415
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
375 896 250 376 146
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
71 501 71 501
54. Strateginen tutkimusrahoitus
(arviomääräraha)
55 631 55 631
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
919 696 1 000 920 696
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
21 974 21 974
89. Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin
(kiinteä määräraha)
67 000 67 000
70. Opintotuki 703 111 0 9 005 712 116
01. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
647 5 652
52. Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
132 200 132 200
55. Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
476 800 9 000 485 800
57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
35 564 35 564
59. Koulumatkatuki
(arviomääräraha)
57 900 57 900
80. Taide ja kulttuuri 612 477 62 480 5 841 680 798
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 265 34 300 45 38 610
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 105 411 2 516
04. Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 987 194 24 181
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 641 28 5 669
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 201 38 7 239
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
19 953 19 953
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
17 264 17 264
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 894 4 894
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
140 237 140 237
34. Valtionosuus ja -avustus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
90 522 0 90 522
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252 252
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
26 648 26 648
50. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
53 640 28 180 -10 81 810
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
16 978 162 17 140
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
159 551 159 551
53. Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
24 961 24 961
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 100 2 100
58. Valtionrahoitus luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomaan
(siirtomääräraha 3 v)
7 500 7 500
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
839 839
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 899 3 899
89. Rahoitus Arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiölle ja kiinteistöosakeyhtiölle
(siirtomääräraha 3 v)
4 973 4 973
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
40 40
90. Liikuntatoimi 153 182 5 500 2 000 160 682
50. Rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
102 145 102 145
52. Valtionosuudet kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille sekä eräisiin avustuksiin
(arviomääräraha)
46 337 5 500 2 000 53 837
56. Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
91. Nuorisotyö 81 433 0 7 000 88 433
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
36 772 36 772
51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen
(siirtomääräraha 2 v)
39 083 39 083
52. Eräät avustukset
(siirtomääräraha 2 v)
5 578 7 000 12 578
  Yhteensä 7 474 082 67 980 207 981 7 750 043

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 2 523 2 475 2 426    

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja ammatillisen koulutuksen rahoitus budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp (21.6.2022)

Hallituksen esitykseen sisältyy 120 milj. euron tukipaketti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseksi ja oppisvajeiden paikkaamiseksi. Määrärahasta kohdistetaan 58 milj. euroa varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen, 26 milj. euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 milj. euroa lukiokoulutukseen. Lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön osoitetaan 7 milj. euroa, harrastamisen Suomen malliin 5 milj. euroa ja Liikkuva koulu ja opiskelu sekä Liikkuva aikuinen -ohjelmien toimenpiteisiin 2 milj. euroa. Tukipakettia täydentää sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan (33.60.39) sisältyvä 5 milj. euron lisäys lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

Lisäykset ovat tarpeellisia, sillä pitkään jatkunut koronaepidemia rajoituksineen ja poikkeuksellisine opetusjärjestelyineen aiheutti kaikilla koulutusasteilla oppimisvajetta. Jotta ongelmat eivät pahene ja pitkity, on tärkeää toimeenpanna nopeita ja tehokkaita toimia oppimisvajeen paikkaamiseksi. Jatkossa on edelleen seurattava epidemian pitkäaikaisia vaikutuksia ja varauduttava tarvittaessa lisäämään tukitoimia oppimis- ja hyvinvointivajeen vähentämiseksi.

Edellä mainitun lisäksi esitys sisältää määrärahoja Ukrainasta sotaa pakenevien lasten varhaiskasvatukseen (67 milj. euroa) sekä eri-ikäisille järjestettävään kielikoulutukseen (2,5 milj. euroa).

Valiokunta pitää tärkeänä, että Ukrainasta maahan saapuvien määrää ja palvelutarvetta seurataan ja arvioidaan myös tarvetta lisätä kuntien rahoitusta maahanmuutosta aiheutuvien kustannusvaikutusten korvaamiseksi.