Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä merkittävästi kaikkialla. Sen taustalla ovat muun muassa viruksen leviämisen vuoksi vaimentunut taloudellinen toimeliaisuus ja kriisiin reagointi. Kriisiin on reagoitu esimerkiksi voimakkailla toimilla ihmisten ja yritysten tukemiseksi, taloustilanteen edellyttämällä merkittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä sekä turvaamalla terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyky. Ihmisten vastuullisen toiminnan ja harjoitetun politiikan seurauksena kriisistä syntyneet taloudelliset ja sosiaaliset vauriot ovat Suomessa jääneet huomattavasti aiemmin ennakoitua pienemmiksi, ja bruttokansantuote supistui Suomessa vuonna 2020 huomattavasti kesällä 2020 ennakoitua vähemmän. Kriisin pitkäaikaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea ennakoida ja viruksen leviämiseen liittyvä epävarmuus ja riskit ovat globaalisti yhä suuria.

Suomen julkinen velka kasvoi vuonna 2020 noin 10 prosenttiyksikköä noin 69 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euromaissa vastaava kasvu oli keskimäärin noin 14 prosenttiyksikköä ja julkinen velka oli keskimäärin noin 98 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen ja muiden maiden velanhoitoa on helpottanut poikkeuksellisen matala korkotaso ja muu harjoitettu voimakas rahapoliittinen elvytys. Muun muassa siksi koronaviruspandemian aiheuttamaan kriisiin on ollut mahdollista reagoida sen edellyttämällä tavalla ml. voimakas finanssipoliittinen elvytys, kuten muissakin maissa on tehty. Suomen suhteellinen asema rahoituksen saatavuuden näkökulmasta ei ole heikentynyt.

Globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa neljä keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Ilmastonmuutoksen hillintä
  • — Väestön ikääntyminen vähentää talouden työpanosta ja lisää julkisia menoja
  • — Maailmantalouden muutokset vaikuttavat merkittävästi Suomen talouden kasvuun
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Suomessa ilmastonmuutosta hillitään tavoittelemalla hiilineutraalia ja resurssiviisasta Suomea. Kulutukseen ja päästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa verotuksen keinoin.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin huoltosuhdetta ja kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja. Digitaalisen toimintaympäristön uhat monimutkaistuvat.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin. Uusien teknologioiden, digitalisaation ja tietovarantojen hyödyntäminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia Suomen julkiselle taloudelle.

Koronakriisi lisäsi huomattavasti etätyöskentelyä julkisessa hallinnossa, mikä luo mahdollisuuksia vähentää virkamatkustamista. Etätyö, paikkariippumattomuus ja yhteiskäyttöiset tilat vähentävät julkisen hallinnon tilatarpeita tulevina vuosina. Valtion toimitilaverkkoa uudistetaan muun muassa alueellisen läsnäolon suunnitelmalla, valtion toimitilastrategiassa, kiinteistöstrategiassa sekä valtion palvelu- ja toimitila-verkkohankkeessa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Taloudellisesti kestävä julkinen talous
  • — Kestävyysvaje pienenee
  • — Valtionhallinnon nettorahoitusvarat/BKT-suhde nousee
  • — Julkisen talouden nimellinen alijäämä on alle 3 % suhteessa BKT:hen
  • — Verovaje on alhainen.
Sosiaalisesti kestävä talouskasvu
  • — Työllisyysaste nousee
  • — Tuloerot pienenevät.
Ekologisesti kestävä kasvu
  • — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
Valtionhallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti
  • — Valtionhallinto toimii kansalaislähtöisesti
  • — Julkisen hallinnon digitalisaatiokehitys ja hyvä tiedonhallinta tehostavat ja parantavat julkisia palveluita.
Sukupuolten tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Progressiivinen henkilöverotus pienentää nettotulojen eroja sukupuolten välillä. Henkilöverotus (ansio- ja pääomatuloverotus) kokonaisuudessaan tasaa sukupuolten välisiä tuloja verotuksen jälkeen siten, että naisten tulojen osuus miesten tuloista on verotuksen jälkeen keskimäärin 4,6 %-yksikköä korkeampi kuin ennen verotusta.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Vuosina 2020 ja 2021 voimaan astuneilla tai astuvilla seuraavilla uudistuksilla voidaan arvioida olevan sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Lastensuojelulain jälkihuollon laajentaminen koskee suurilta osin poikia, koska hallituksen esityksen mukaan poikien osuus jälkihuollon piirissä olevista on noin 89 %. Oppivelvollisuuden laajentaminen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa pienentämällä erityisesti vailla toisen asteen tutkintoa jäävien nuorten miesten osuutta. Vanhuspalvelulain muutokset koskevat ympärivuorokautista hoitoa, jonka piirissä naisten osuus on miehiä suurempi, samoin asiaan liittyvä työllisyysvaikutus koskee suurilta osin naisia.

Valtion työskentelytapojen digitalisointi ja mahdollisuus monipaikkaisen työn tekemiseen tukevat esimerkiksi kotoa tehtävää työtä. Joustavat työn tekemisen muodot tukevat etenkin pienten lasten vanhempien työllistymistä vähentämällä tarvetta perhevapaisiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon kehittymiseen myönteisesti.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Valtiovarainministeriö edistää hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti sukupuolitietoista budjetointia.

Kestävä kehitys

Talousarvioesitykseen sisältyy useita verotulomomentteja, joiden voidaan katsoa edistävän hiilineutraaliuden tavoitetta. Näitä ovat erityisesti energiaverot, ajoneuvovero, autovero, eräiden juomapakkausten valmistevero sekä jätevero. Vaikka niitä voidaan kokonaisuutena pitää hiilineutraaliustavoitteiden mukaisina veroina, niihin voi sisältyä tavoitteen vastaisia yksittäisiä verotusrakenteita.

Progressiivinen henkilöverotus tasaa merkittävästi tuloeroja ja alentaa pienituloisten osuutta väestössä. Verotuksen tärkein tehtävä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus, joka mahdollistaa panostukset myös sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden edistämiseen.

Peruspalvelujen valtionosuuksilla rahoitetaan kuntien järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluita. Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien toteutumista julkisten palveluiden valvonnalla, jolla turvataan osaltaan ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä palveluita ja tukee kansalaisten yhdenvertaista toimimista digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee koulutukseen, sosiaaliturvaan, tulonjakoon, verotukseen ja ympäristöön liittyvää tutkimusta ja tukee siten päätöksentekijöiden mahdollisuuksia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista tehokkailla ja hyvin kohdistetuilla politiikkatoimilla.

Valtiovarainministeriön keskeinen tehtävä liittyy kestävän julkisen talouden varmistamiseen, mitä voidaan pitää yhtenä edellytyksenä kestävän kehityksen toteutumiselle.

Valtion palveluiden ja työskentelytapojen digitalisoinnilla vähennetään ihmisten tarvetta matkustaa palveluiden ja työn vuoksi ja vähennetään toimitilatarpeita. Matkustamisen väheneminen ja vähäisemmät toimitilatarpeet pienentävät hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnan digitalisointi vähentää tarvetta tulostamiselle ja paperin käytölle.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio

2022
esitys
       
28.10.02 Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — sopimusvaltuus - 118,3
28.30.04 Sähköinen tunnistautuminen (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 20,0 32,0
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 202 570 0 6 329 208 899
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
35 866 454 36 320
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
345 5 920 6 265
21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
3 306 -45 3 261
25. Metallirahamenot
(arviomääräraha)
4 400 4 400
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
153 773 153 773
50. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus työkykyhankkeeseen
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 1 500
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(siirtomääräraha 3 v)
2 380 2 380
10. Verotus ja tulli 648 665 0 25 839 674 504
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
404 604 6 077 410 681
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
187 831 5 367 193 198
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
28 030 4 395 32 425
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
2 000 3 000 5 000
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
18 200 5 000 23 200
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
8 000 2 000 10 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 61 716 4 500 535 66 751
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
37 016 4 500 535 42 051
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
600 600
03. Huoltovarmuuspankin palvelumaksu
(arviomääräraha)
1 600 1 600
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 000 5 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 15 000
11. Verkkomaksaminen
(siirtomääräraha 2 v)
500 500
88. Senaatti-konsernin liikelaitokset 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 123 391 0 7 520 130 911
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 287 1 674 54 961
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 853 279 4 132
03. Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
58 251 5 567 63 818
04. Sähköinen tunnistautuminen
(arviomääräraha)
8 000 8 000
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 64 500 0 8 191 72 691
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
61 782 8 191 69 973
03. Palvelurakenteiden ja valtion hallintorakenteiden kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 718 2 718
50. Eläkkeet ja korvaukset 5 356 834 0 0 5 356 834
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
5 001 708 5 001 708
16. Ylimääräiset eläkkeet ja muut eläkemenot
(arviomääräraha)
3 399 3 399
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
38 740 38 740
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
291 139 291 139
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
21 848 21 848
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 18 440 0 0 18 440
02. Erikseen budjetoidut henkilöstömenot
(arviomääräraha)
2 500 2 500
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
940 940
12. Osaamisen kehittäminen
(arviomääräraha)
15 000 15 000
70. Valtionhallinnon kehittäminen 252 389 -1 170 103 871 355 090
01. Julkisen hallinnon ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
14 700 -1 170 28 815 42 345
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
15 600 15 600
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
175 300 0 50 000 225 300
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
35 597 23 056 58 653
23. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke
(siirtomääräraha 3 v)
692 692
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
10 500 2 000 12 500
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 306 734 0 -4 952 301 782
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
202 470 -752 201 718
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
12 000 -4 200 7 800
34. Ahvenanmaan verotasoitus
(arviomääräraha)
84 800 84 800
35. Elpymis- ja palautumisvälineen rahoitus Ahvenanmaan maakunnalle
(siirtomääräraha 3 v)
7 464 7 464
89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus 927 638 155 746 979 948 2 063 332
30. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
47 146 155 746 202 892
31. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitus
(arviomääräraha)
880 492 979 948 1 860 440
90. Kuntien tukeminen 10 661 866 0 104 834 10 766 700
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
7 983 466 3 334 7 986 800
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
20 400 20 400
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
35. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä
(kiinteä määräraha)
2 648 000 101 500 2 749 500
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 106 000 0 58 000 164 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
106 000 58 000 164 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 2 664 295 0 0 2 664 295
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 388 3 388
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 800 1 800
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
13 237 13 237
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä Kansainvälisen rahoitusyhtiön peruspääoman korottamisesta
(arviomääräraha)
13 200 13 200
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
2 605 000 2 605 000
95. Valtion takaus- ja takuusuoritukset
(arviomääräraha)
27 500 27 500
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 27 300 0 0 27 300
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
300 300
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
24 700 24 700
  Yhteensä 21 422 338 159 076 1 290 115 22 871 529

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 571 12 347 12 454    

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen pääomaltaan enintään 540 milj. euron valtiontakauksen vakuudeksi Finnair Oyj:n enintään 600 milj. euron lainalle, jolla jatketaan tai korvataan enintään 10.6.2026 saakka vastaavan suuruinen valtion vuonna 2020 takaama Finnair Oyj:n kolmen vuoden pituinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen laina.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että valtioneuvosto voi myöntää vastavakuutta vaatimatta ja valtioneuvoston tai sen määräämissä rajoissa valtiovarainministeriön muutoin päättämin ehdoin omavelkaisen pääomaltaan enintään 540 milj. euron valtiontakauksen vakuudeksi Finnair Oyj:n enintään 600 milj. euron lainalle, jolla jatketaan tai korvataan enintään 10.6.2026 saakka vastaavan suuruinen valtion vuonna 2020 takaama Finnair Oyj:n kolmen vuoden pituinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen laina.