Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on kuitenkin riski sekä yksilöiden hyvinvoinnin, että yhteiskunnan vakauden kannalta. Tämä korostuu covid-19-pandemian myötä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi sekä niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja etuudet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja etuuksien uudistaminen edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.

Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työntekijöiden terveydestä, hyvinvoinnista sekä toiminta- ja työkyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve muuttuu. Sosiaali- ja terveysala on myös kasvuala sekä teknologian ja palvelujen kehittämisen moottori.

Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Tämän hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on osallistava ja osaava Suomi, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Yhteiskunnan uudistaminen ja tasa-arvon lisääminen ovat mahdollista vain vahvistamalla ihmisten luottamusta demokraattisen järjestelmän toimintakykyyn. Tähän liittyen hallitus on antanut kuusi lupausta, jotka lunastamalla on mahdollista saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta. Talouden vakauden ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menokohteet ovat eläkkeet (32 %), perhe- ja asumiskustannukset sekä toimeentulotuki (29 %), työttömyysturva (17 %) ja sairausvakuutus (13 %).

Strategiset tavoitteet hallituskaudelle

Sosiaali- ja terveysministeriön strategian Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi 2030 mukaisesti ministeriön tavoitteena on turvata ihmisten toimintakykyä, toimeentuloa ja palveluja, jotta voimme elää yhdenvertaisessa, kestävässä ja vakaassa yhteiskunnassa. Tätä tehtävää toteutetaan säädösvalmistelun, monipuolisen ohjauksen sekä poikkihallinnollisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ministeriön työssä korostuvat tiedolla johtaminen, avoin viestintä, mahdollistavat säädökset, innovaatiot ja digitalisaatio.

Vaikuttavuustavoitteet 2020—2023:

Toimintakyky

  • — Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet
  • — Toiminta- ja työkyky on parantunut
  • — Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt

Toimeentulo

  • — Sosiaaliturva kannustaa työhön
  • — Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt

Palvelut

  • — Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden
  • — Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin
  • — Hyvinvointiala luo liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö edistää näiden strategisten tavoitteiden toteutumista vuosina 2020—2023 poikkihallinnollisessa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriö, kanssa.

Kestävä kehitys

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnassa painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistäminen, iäkkäiden toimintakyvyn vahvistaminen ja palvelujen turvaaminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Näitä tavoitteita toteutetaan vuonna 2022 erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen sekä sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjemassa, työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisohjelmassa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanossa.

Sukupuolten tasa-arvo

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi sekä Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi-strategiset kokonaisuudet asettavat rungon sosiaali- ja terveysministeriön toiminnalle. Sitä täydentävät ja tukevat muut hallitusohjelman strategiset kokonaisuudet. Merkittävinä uudistuksina valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja sosiaaliturvan uudistus. Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian vaikuttavuustavoitteiden seurantaindikaattoreissa on huomioitu sukupuolen mukainen erittely.

Kansainvälisen tasa-arvopalkinnon valmistelu- ja koordinaatiotyö siirtyi valtioneuvoston kanslialta sosiaali- ja terveysministeriölle vuodesta 2020 alkaen. Joka toinen vuosi jaettavaan palkintoon on varattu 500 000 euroa ja se jaetaan seuraavan kerran vuonna 2023. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon on varattu 3,0 milj. euron määräraha vuodelle 2022. Valtion rahoitukseen turvakotitoiminnan menoihin varataan 24,55 milj. euroa. THL:n toimintamenoissa on varattu 250 000 euroa väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisemiseen, 150 000 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunnalle ja 200 000 euroa SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamisen arviointiin. Poikkihallinnollisen lapsistrategian valmisteluun on varattu 2,0 milj. euroa. Tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelman toteutusta jatketaan 0,5 milj. euron määrärahalla.

Elokuussa 2022 voimaantulevalla perhevapaauudistuksella pyritään entistä tasa-arvoisempaan perhevapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahakausi pitenee nykyisestä noin 12,5 kuukaudesta noin 14,5 kuukauteen, äitiysraha korvataan raskausrahalla ja isyysraha poistuu kokonaan. Vanhempainpäivärahapäivät kiintiöidään siten, että molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä ja halutessaan luovuttaa osan omista vanhempainpäivärahapäivistään puolisonsa käytettäväksi. Vanhempainvapaan voi käyttää haluamanaan ajankohtana siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Perhe-eläkeuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Lasten oikeutta työeläkelakien mukaiseen perhe-eläkkeeseen pidennetään kahdella vuodella siihen asti, kun lapsi täyttää 20 vuotta. Lisäksi lesken perhe-eläkeosuus maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Avopuolisoiden asemaa parannetaan työeläkelakien ja kansaneläkelain perhe-eläkkeessä antamalla avopuolisoille oikeus leskeneläkkeeseen tietyin edellytyksin. Lisäksi leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista täyttää 18 vuotta.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Näitä tavoitteita edistetään ja ne huomioidaan tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmassa sekä hallitusohjelman mukaisissa uudistuksissa.

Seurantaindikaattorit 2017—2022

  2017
toteutuma
2018
toteutuma
2019
toteutuma
2020
toteutuma
2021
arvio
2022
arvio
             
Toimintakyky            
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet            
Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0—80 vuotta / 100 000 asukasta            
— Miehet 8 740 8 572 8 395 8 2751) 8 270 8 265
— Naiset 4 375 4 299 4 237 4 2501) 4 250 4 245
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 29,0 28,1 27,01) 33,01) 33,0 32,0
— Naiset 27,4 27,0 26,01) 32,01) 32,0 31,0
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista            
— Pojat 13,9 14,01) 14,7 15,51) 15,6 15,4
— Tytöt 23,4 25,01) 26,8 27,81) 27,9 27,7
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20—64-vuotiaat            
— Miehet 54,5 60,9 62,01) 56,01) 56,5 57,0
— Naiset 60,5 66,1 67,01) 57,01) 57,5 58,0
Toiminta- ja työkyky on parantunut            
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, lkm            
— Kokoaikaiselle 15 145 16 560 14 665 13 8301) 13 800 13 650
— Osa-aikaiselle 5 594 5 585 5 683 5 4301) 5 430 5 420
— Alle 25-v. 1 933 2 145 2 255 2 0401) 2 030 2 020
Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20—64-v.            
— Miehet 26,2 24,5 24,5 26,01) 26,0 25,5
— Naiset 23,4 21,9 21,9 27,01) 27,0 26,5
Itsestä huolehtimisesta vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet            
— Miehet 12,3 10,5 10,5 10,01) 10,0 10,5
— Naiset 12,2 11,5 11,5 9,01) 9,0 9,5
Elin- ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus on lisääntynyt            
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus / 100 000 asukasta 42 42 401) 401) 41 41
Työpaikkatapaturmataajuus 29,0 29,0 28,7 25,0 25,5 26,0
Vesiepidemioiden lkm 1 2 4 2 2 3
Poliisin tietoon tulleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset            
— Yhteensä, lkm 9 546 9 886 9 850 10 5501) 10 550 10 000
— Uhrina mies, % 29,8 30,9 30,0 23,01) 23,0 25,0
— Uhrina nainen, % 70,2 69,1 70,0 77,01) 77,0 75,0
Toimeentulo            
Sosiaaliturva kannustaa työhön            
Työllisyysaste            
20—29-v. 66,0 67,5 68,5 65,9 66,0 66,0
20—70-v. 67,6 69,6 70,6 69,9 70,0 70,0
55—64-v. 62,6 65,4 66,8 67,5 68,0 68,0
Pitkäaikaistyöttömät, %-työvoimasta 4,0 2,9 2,4 2,9 3,0 3,0
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle 61,2 61,3 61,5 61,9 62,1 62,1
Köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt            
Pienituloisten osuus, %            
— Koko väestö 12,1 11,8 12,31) 12,51) 12,4 12,3
— Alle 18-v. 11,1 10,5 10,61) 10,71) 10,6 10,6
— Palkansaajat 1,7 1,5 1,91) 1,91) 1,9 1,8
— 65+ 13,3 13,31) 14,61) 14,71) 14,7 14,6
— Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä 17,0 17,0 17,0 17,01) 17,5 17,0
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25—64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Yhteensä 2,8 2,9 2,7 2,81) 2,9 2,9
— Tulottomat kotitaloudet, lkm 41 377 39 158 38 474 39 0001) 39 500 39 200
Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta            
— Miehet 19,0 19,01) 19,01) 22,01) 22,0 21,5
— Naiset 27,8 25,01) 25,01) 28,01) 28,0 28,0
Palvelut            
Vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden            
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,4 1,5 1,6 1,61) 1,6 1,5
Lapsiperhepalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista .. 36,6 37,01) 31,01) 32,0 31,5
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17—24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä2)            
— Miehet 9,4 9,21) 9,21) 9,01) 8,5 8,0
— Naiset 6,7 6,71) 6,71) 7,01) 6,5 6,0
Osasairauspäivärahan saajat, % kaikista sairauspäivärahan saajista            
— Miehet 4,2 4,4 4,9 4,91) 5,0 4,9
— Naiset 8,2 8,6 9,4 9,41) 9,5 9,4
Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä tinkimään joutuneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 7,9 9,0 9,01) 9,01) 9,5 9,0
— Naiset 10,7 11,6 12,01) 10,01) 10,5 10,0
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet            
— Miehet 57,3 50,6 52,01) 55,01) 55,0 55,5
— Naiset 54,9 51,6 53,01) 58,01) 58,0 58,5
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä            
— Miehet 93,6 93,8 93,91) 94,01) 94,1 94,0
— Naiset 89,5 89,7 89,81) 90,01) 90,0 90,1
Oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin            
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä            
— Yhteensä 55,0 55,9 59,2 55,43) 57,23) 57,5
— Miehet 53,9 55,4 58,5 55,63) 57,03) 57,5
— Naiset 55,8 56,2 59,7 55,23) 56,03) 56,5
Lääkärin vastaanottopalveluita riittämättömästi saaneiden osuus, (%) tarvinneista            
— Yhteensä ..4) 15,8 15,01) 19,01) 19,5 19,0
— Miehet ..4) 13,9 14,01) 18,01) 18,5 18,0
— Naiset ..4) 17,3 17,01) 20,01) 20,5 20,5
— Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet 31.12./10 000 asukasta 2,4 3,2 5,1 12,93) 12,73) 12,5
— 1.10.—31.3. aikana lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit, % 93,6 93,1 94,3 94,9 94,8 94,5

1) Arvio.

2) Suomen oppivelvollisuus laajenee ja uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1.8.2021. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Tästä syystä ”koulutuksen ulkopuolelle jääneitä” on tässä kohdin vaikea estimoida vuosien 2021 ja 2022 osalta.

3) Kiireettömän terveydenhuollon hoitoon pääsy vaikeutui merkittävästi koronaepidemian sekä Suomessa vallinneiden poikkeusolojen vuoksi. Koronavirusepidemian takia sairaanhoitopiirit joutuivat siirtämään kiireettömiä hoitoja, joka näkyy merkittävänä poikkeamana tilastoissa erityisesti vuosien 2020 ja 2021 kohdalla.

4) Ei dataa saatavilla.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos/Sotkanet, Tilastokeskus, Kela, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 135 841 0 12 795 148 636
01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
34 668 0 270 34 938
04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
978 978
05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 098 2 098
06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 088 2 089 21 177
07. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
8 755 65 8 820
08. Vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuoliset terveyspalvelut
(arviomääräraha)
1 700 1 100 2 800
25. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta
(siirtomääräraha 3 v)
41 472 5 000 46 472
29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
20 729 4 271 25 000
66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
6 353 6 353
02. Valvonta 82 416 0 1 534 83 950
03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 952 284 17 236
05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 738 387 15 125
06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 744 40 4 784
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 941 282 28 223
08. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietolupaviranomaisen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 200 2 200
09. Lääkeasioiden tiekartan toimeenpano
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
11 841 541 12 382
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 119 120 0 10 467 129 587
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
62 526 10 467 72 993
25. Kansalliset osaamiskeskittymät
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 0 1 500
31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
20 000 0 20 000
50. Valtionosuus Työterveyslaitoksen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
28 442 28 442
63. Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
6 652 6 652
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut 4 509 934 0 7 400 4 517 334
50. Perhe-etuudet
(arviomääräraha)
1 593 000 1 593 000
53. Sotilasavustus
(arviomääräraha)
17 100 17 100
54. Asumistuki
(arviomääräraha)
1 638 300 1 638 300
56. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
58 700 58 700
57. Perustoimeentulotuki
(arviomääräraha)
712 300 7 400 719 700
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
490 534 490 534
20. Työttömyysturva 2 585 037 30 000 36 800 2 651 837
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
30 484 30 484
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
1 085 034 5 000 14 100 1 104 134
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta
(arviomääräraha)
1 465 679 25 000 22 700 1 513 379
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle
(arviomääräraha)
3 840 3 840
30. Sairausvakuutus 2 168 750 1 000 6 700 2 176 450
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
2 168 750 1 000 6 700 2 176 450
40. Eläkkeet 5 043 485 0 38 100 5 081 585
50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
60 555 60 555
51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
735 500 735 500
52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
431 000 431 000
53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
17 300 17 300
54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
13 630 13 630
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 785 500 38 100 3 823 600
50. Veteraanien tukeminen 192 720 0 100 192 820
30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 050 1 050
50. Rintamalisät
(arviomääräraha)
7 700 100 7 800
51. Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
43 648 43 648
52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
20 000 20 000
53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 690 1 690
54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
24 24
55. Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
400 400
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
23 000 23 000
57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
8 8
58. Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut
(arviomääräraha)
95 200 95 200
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 539 782 -15 000 -15 000 509 782
30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
350 30 000 30 350
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 800 0 2 800
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
25 000 25 000
33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen
(arviomääräraha)
96 000 96 000
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
15 200 15 200
35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 2 v)
65 800 65 800
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
562 562
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin
(arviomääräraha)
1 500 1 500
38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
0 0 0
39. Palvelurakenteen kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
132 420 -15 000 -45 000 72 420
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
33 000 33 000
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
24 550 24 550
61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon
(siirtomääräraha 3 v)
132 500 0 132 500
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 000 3 000
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
7 100 7 100
70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 38 473 94 500 0 132 973
20. Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
31 590 70 500 0 102 090
21. Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
545 545
22. Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
510 24 000 24 510
50. Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 900 2 900
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(kiinteä määräraha)
928 928
80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 135 440 0 0 135 440
40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
114 000 114 000
41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 900 1 900
42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
400 400
50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(siirtomääräraha 2 v)
19 140 19 140
90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 362 440 0 0 362 440
50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
362 440 362 440
  Yhteensä 15 913 438 110 500 98 896 16 122 834

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä1) 3 802 3 863 3 878    

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2022 maksullisen toiminnan osuus on 1 280 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 249 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 53, 54, 57, 60 ja 33.20.52.