Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         30. Työllisyys ja yrittäjyys
         40. Yritysten erityisrahoitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimenpiteillä tuetaan talouskasvua, jonka tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.

Kestävä kasvu kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue-, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työperusteista maahanmuuttoa, työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Kunnianhimoisten ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttaminen on keskeisin haaste.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, maksavat kilpailukykyisiä palkkoja ja investoivat tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpitein yritysten markkinoille pääsyä myös kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologisia ja muita uusia mahdollisuuksia. Toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja on sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien ja tki-toimijoiden näkökulmasta houkutteleva toimintaympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten tki-toimintaa ja sen rinnalla yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on uuden teknologian soveltaminen ja luominen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen kansantalouden kasvua tukien.

Rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on erityisrahoitusyhtiöiden ja -instrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen rahoitus- ja pääomamarkkinan toimintaa. Julkisen vienninrahoituksen tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet ja edistää vientiä ja työllisyyttä.

Suurten yritysten menestys on tärkeää koko talouden kasvun kannalta, mutta yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää laaja-alaisesti yrittäjyyttä ja kasvua. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottuminen ja vuorovaikutus.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on, että luonnonvaroja käytetään kestävän taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden tavoitteena on edistää yritysten ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Pidemmän aikajänteen kilpailukykyä kehittävät toimenpiteet

Taloutta on kannustettava uusiutumaan innovaatiopolitiikan ja uudistavan elinkeinopolitiikan välinein. Pitkän aikavälin kestävän kasvun kannalta on ratkaisevaa se, että innovaatiojärjestelmää kyetään vahvistamaan ja terve kilpailu markkinoilla ajaa yrityksiä uusiutumaan. Tällä hetkellä strategisina riskeinä on tunnistettu esimerkiksi innovaatiojärjestelmän ja markkinoiden toimivuuteen, digitalisaation sekä uusiutumiskykyyn liittyviä tekijöitä. Kilpailukyky kotimarkkinoilla ja globaaleissa toiminnoissa sekä kyky sopeutua markkinoiden muutoksiin määrittelevät Suomen hyvinvoinnin jatkossakin.

Kustannus- ja hintakilpailukyky ovat oleellisia, kun kilpaillaan kansainvälisistä markkinaosuuksista. Kotimarkkinoiden kustannustaso määrittää ulkoista kilpailukykyämme. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon tehokkuus ja työn hinnan määräytyminen tuottavuuskehityksen mukaisesti ovat keskeisiä.

Työmarkkinoilla työvoiman siirtyminen taantuvilta toimialoilta ja -alueilta sinne, missä työtilaisuuksia on tarjolla, on oleellista talouden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi. Työnteon kannustimista on huolehdittava kaikkien työmarkkinoille osallistuvien kohdalla, jotta vältettäisiin työttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi työttömyysongelmaksi.

Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta on tärkeää, että pääsy globaaleille markkinoille ei vaarannu. Digitaalisten palveluratkaisujen yleistyessä markkinoille pääsy edellyttää mahdollisuutta skaalata ratkaisuja omien rajojen ulkopuolellakin. Näin edesautetaan myös Suomen talouden rakenteiden muutosta kestävämpään suuntaan.

Innovaatiojärjestelmän tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja kansainvälinen markkinatilanne huomioon ottaen. Tki-toiminnan resurssien turvaaminen on pitkän aikavälin kilpailukyvyn edellytys.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2022:

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2020
toteutuma/arvio
2021
arvio
2022
arvio
       
Innovaatiotoiminta vahvistuu      
— T&k-menot/BKT (%) 3,3 2,95 > 3,10
Työllisyysaste nousee      
— Työttömyysaste (%) 7,8 7,8 7,2
— Työllisyysaste (%) 71,6 71,7 72,6
Ilmastotavoitteet toteutuvat      
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) 44 45 46
Sukupuolten tasa-arvo

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset sukupuolten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Maahanmuuttajanaiset nostetaan kotoutumis- ja työllisyystoimien erityiseksi kohderyhmäksi vahvistamaan heidän osallisuuttaan työelämässä ja muussa yhteiskunnassa.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla

  2019
Naiset
2019
Miehet
2020
Naiset
2020
Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 44 56 45 55
Työvoimakoulutuksen aloittaneet (%) 47 53 50 50
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 60 40 61 39
— palkkatuettu työ (%) 47 53 46 54
— starttiraha (%) 51 49 50 50
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 58 42 60 40

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Ohjelman seitsemän toteutusvuoden aikana on käynnistynyt 418 ESR- ja 39 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (180 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,6 % (9,2 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 675 kpl (julkinen rahoitus 325 milj. euroa, 31 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 743 kpl (julkinen rahoitus 359,8 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 609 kpl (julkinen rahoitus 240 milj. euroa, 28 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 770 kpl (julkinen rahoitus 363,1 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR+ESR yht.) 114 kpl ja miesten asemaa parantavia 46 kpl.

Uuden ohjelmakauden EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana periaatteena. Sen lisäksi, että tasa-arvoa edistetään kaikissa hankkeissa, voidaan rahoittaa myös hankkeita, joiden pääasiallisena tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeiden tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita ml. sukupuolten tasa-arvo. Kaikissa jäsenmaissa pitää lisäksi seurata tasa-arvoa edistävien hankkeiden rahoitusosuutta yhtenevän luokittelujärjestelmän mukaisesti.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030). Näiden osalta ministeriö edistää uusiutuvan energian saantia, ilmastonmuutoksen torjuntaa, ihmisarvoista työtä ja kestävää talouskasvua, innovaatioita ja kestävää teollistumista sekä kestävää kaupungistumista.

Johdonmukainen energia- ja ilmastostrategia ja -politiikka ovat keskeinen osa kestävää kehitystä. Päästöttömillä ja vähäpäästöisillä investoinneilla rakennetaan pohjaa hiilineutraalille yhteiskunnalle. Ministeriö myös tukee ympäristöä ja hyvinvointia palvelevia innovaatioita sekä edistää uusia ja kansainvälisesti kiinnostavia kestävän kehityksen kiertotalous- ja vähähiilisyysratkaisuja. Pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut edistävät myös kestävää talouskasvua ja kestävää työllisyyttä.

Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan tarkasti huomioon politiikan toteutuksessa. Ministeriö suojaa osaavaa työvoimaa muuttuvilla työmarkkinoilla, edistää työelämän monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä sekä vahvistaa harmaan talouden torjuntaa.

Vuoden 2020 loppuun mennessä Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelmassa oli sekä ohjelmassa käynnistyneistä EAKR- että ESR-hankkeista useammassa kuin joka neljännessä kestävä kehitys katsottu hankkeen keskeiseksi kehittämissisällöksi joko sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen tai ekologisen ulottuvuuden näkökulmasta. Lisäksi lähes kahdessa kolmasosassa EAKR-hankkeista ja lähes kolmanneksessa ESR-hankkeista kestävä kehitys on huomioitu hankkeen toteutuksessa.

Valtioneuvosto asetti EAKR-hankkeille ohjelmakauden alussa kansalliseksi tavoitteeksi, että 25 % rahoituksesta tulee kohdistua vähähiilisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kun EU:n yleinen minimivaatimus oli 20 %. Ohjelmaan sisällytettiin kaksi EAKR:n vähähiilisyys-erityistavoitetta; pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Ohjelmakauden alkuvuosina tavoitteen saavuttaminen näytti haasteelliselta, mutta yleisen kiinnostuksen ja hankeosaamisen kasvaessa vähähiilisyyttä edistävien hankkeiden osuus kaikesta EAKR-rahoituksesta on tasaisesti noussut ollen vuodenvaihteessa varauksista laskettuna jo 26,8 % ja hankkeille suoritetuista maksatuksista laskettuna 23,8 %. Tällä hetkellä näyttääkin varsin todennäköiseltä, että asetettu kunnianhimoinen tavoite tullaan saavuttamaan ja ehkä hieman ylittämäänkin.

Uudella EU:n alue- ja rakennepolitiikan Uudistuva ja osaava Suomi 2021—2027 ohjelmakaudella 30 % Suomen EAKR-rahoituksesta kohdistuu EU:n toimintapoliittiseen tavoitteeseen Vihreämpi ja vähähiilisempi Eurooppa. Lisäksi EAKR-toimenpiteiden rahoituksesta 35 % tulee kohdistua ilmastotoimenpiteisiin, mikä on siten viisi prosenttiyksikköä EU:n minimitasoa kunnianhimoisempi tavoite. Tämän lisäksi kaikki oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) rahoitettavat hankkeet katsotaan komission linjauksen mukaisesti täysimääräisesti ilmastotoimenpiteiksi.

Vuonna 2022 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 548 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän noin 309 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2021
varsinainen
talousarvio
2022
esitys
       
32.01 Hallinto    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 336,383 572,518
32.20.41 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 160,000 546,280
32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus - 15,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 146,823 146,823
32.30.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 8,000 6,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 65,000 65,000
32.30.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 351,789 609,388
32.40.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 945 125 0 12 802 957 927
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
38 207 320 38 527
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
194 857 6 566 201 423
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
267 929 -764 267 165
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
32 845 228 33 073
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
108 763 523 109 286
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 928 168 19 096
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
12 936 12 936
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 495 610 23 105
09. Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 586 73 8 659
10. Digitalisaation kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
32 880 5 000 37 880
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
4 939 4 939
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
62 072 62 072
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille
(siirtomääräraha 3 v)
7 027 7 027
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
(arviomääräraha)
6 100 6 100
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
101 503 78 101 581
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
1 322 1 322
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta
(arviomääräraha)
2 572 2 572
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
400 400
54. Korvaukset matkustajille matkapakettien peruuntumisesta
(arviomääräraha)
3 000 3 000
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
17 714 17 714
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
50 50
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 1 310 458 0 -142 761 1 167 697
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 420 4 420
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
475 550 -20 650 454 900
41. Energiatuki
(arviomääräraha)
230 560 0 230 560
43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki
(arviomääräraha)
87 000 87 000
45. LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
5 532 5 532
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(arviomääräraha)
19 785 19 785
47. Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
13 200 15 000 28 200
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
309 611 -174 211 135 400
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
243 550 -56 000 187 550
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
(arviomääräraha)
8 250 6 100 14 350
30. Työllisyys ja yrittäjyys 808 909 0 22 590 831 499
32. Valtionavustus kunnille Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
3 190 3 190
33. Turveyrittäjien tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
34. Valtion korvaukset kunnille työllisyyden edistämisen kuntakokeilun viivästymisestä
(kiinteä määräraha)
4 450 4 450
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
38 420 38 420
41. Valtionavustus Työkanava Oy:n toimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
35 630 0 35 630
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
45. Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen
(siirtomääräraha 3 v)
9 110 -160 8 950
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
284 526 -1 700 282 826
52. Palkkaturva
(arviomääräraha)
32 000 32 000
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
394 233 0 394 233
87. Pääomasijoitus Työkanava Oy:lle
(siirtomääräraha 2 v)
10 000 10 000
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu
(arviomääräraha)
5 800 5 800
40. Yritysten erityisrahoitus 312 863 200 000 105 000 617 863
41. Avustus digitaaliseen lentopaikkatoimintaan
(siirtomääräraha 3 v)
2 500 2 500
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
700 700
43. Yritysten kustannustuki
(siirtomääräraha 2 v)
200 000 200 000
44. Tapahtumatakuu
(arviomääräraha)
100 100
45. Kuljetusyritysten määräaikainen polttoainetuki
(siirtomääräraha 2 v)
75 000 75 000
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet
(arviomääräraha)
196 979 196 979
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
90 700 90 700
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
20 20
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
10 10
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
19 400 30 000 49 400
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot
(arviomääräraha)
2 454 2 454
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 165 179 0 0 165 179
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
8 491 8 491
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta
(arviomääräraha)
156 688 156 688
  Yhteensä 3 542 534 200 000 -2 369 3 740 165

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 8 944 9 492 8 903