Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta palvelurakenteen kehittämiseen, yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöstön yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain pohjalta mm. osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Kehittämisohjelmalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuutta, siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta ja varhaisen tuen saamista sekä tiivistetään viranomaisten yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen — sote-uudistus. Jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät niitä
  • — sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistaminen vaiheittain päivittämällä yleislain jälkeen myös erityislainsäädäntöä. Uudistuksella kehitetään palvelujärjestelmää siten, että se edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä ja turvaa riittävien, laadukkaiden ja tarpeenmukaisten sosiaalipalvelujen saamisen koko maassa
  • — kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020—2030.
Järjestelmäkuvaukset

Palvelurakenteen kehittämisen, ennen kaikkea perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja mielenterveysstrategian rahoitus perustuu kolmevuotisiin kehittämishankkeisiin (momentti 33.60.39). Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta. Lisäksi sosiaalihuoltolain nojalla maksetaan valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille sekä suoritetaan yliopistoille korvausta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistollisesta erikoistumiskoulutuksesta (momentit 33.60.32 ja 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet.

Laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan kunnille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää se kunta, jonka alueella hakija tai tämän perhe vakinaisesti oleskelee.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

  2020
toteutunut
2021
arvio
2022
arvio
       
Sosiaalipalvelut      
Kotipalvelu, kotitalouksia vuoden aikana 163 000 170 000 175 000
Kotipalveluun sisältyvät tukipalvelut, saajia vuoden aikana 123 000 125 000 129 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) 4 000 3 000 2 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 51 800 53 000 54 200
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 50 000 53 000 55 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) 17 800 18 200 18 500
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 400 300 200
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 90 000 89 000 89 500
       
Kansanterveystyö      
Hoitopäivät (milj.) 2,06 1,95 1,90
Avohoitokäynnit (milj.)      
— Lääkärin luona 6,97 7,10 7,20
— Muun ammattihenkilön luona 16,76 17,00 19,00
— Hammashuollon käynnit 3,97 4,60 5,00
— Kotisairaanhoidon käynnit 3,60 4,00 4,20
       
Somaattinen erikoissairaanhoito      
Hoitopäiviä (milj.) 2,55 2,50 2,50
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,64 0,90 0,90
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,95 3,00 3,00
Avohoitokäynnit (milj.) 6,75 7,40 7,40
       
Psykiatrinen erikoissairaanhoito      
Hoitopäiviä (milj.) 1,00 1,00 1,00
Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,04 0,04 0,04
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 25,00 25,00 25,00
Avohoitokäynnit (milj.) 2,30 2,40 2,40

1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.

2) Lukuun on laskettu mukaan kehitysvammaisten autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat vuoden lopussa sekä vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat vuoden aikana.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

  2020
toteutunut
2021
arvio
2022
arvio
       
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 364,0 1 334,0 1 334,0
Tutkintokorvaus, euroa 45 000 46 000 46 000
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 830 860 860

Mielentilatutkimustoiminta

  2020
toteutunut
2021
arvio
2022
arvio
       
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 107 110 110
— valtion yksiköt 75 80 80
— kunnalliset sairaalat 20 20 20
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat 12 10 10

30. Valtion korvaus terveydenhuollon ja sosiaalihuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Vakavia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys (Vantaa) on nimetty valtakunnallisiksi toimijoiksi ja ne ovat toimineet häiriötilanteissa ja varautuneet lääkinnälliseen evakuointiin ja psykososiaaliseen tukeen. HUS ja Vantaa ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.


2022 talousarvio 350 000
2021 talousarvio 350 000
2020 tilinpäätös 2 150 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen varautumisen tason parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja niiden korvaamiseen kuntayhtymille.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 5 000 000 euroa lastensuojelulain (417/2007) 17 §:n 1 momentin mukaisesti Ukrainasta saapuvien sotaa pakenevien lasten ja nuorten lastensuojelulasten lastensuojelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää onnettomuustilanteiden lisäksi muiden vakavien häiriötilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 51 §:n mukaisten valmiuskeskusten suunnittelu- ja käynnistämisvaiheen tukemiseen valtionavustuksin.

Selvitysosa:Lisäyksestä 20 000 000 euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen varautumisen tavanomaisen tason parantamiseen korvaamalla materiaali- ja lääkehankintoja Huoltovarmuuskeskukselle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sairaanhoitopiireille. Varautuminen koskisi erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kriittisimpiä tarvikkeita ja lääkkeitä. Asia liittyy huoltovarmuutta tukevaan kokonaisuuteen.

Lisäyksestä 5 000 000 euroa on kertaluonteinen lisäys sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusten käynnistämiseen.

Lisäyksestä 5 000 000 euroa on varattu Ukrainasta saapuvien lastensuojelun piirissä olleiden lasten ja nuorten lastensuojelusta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.


2022 II lisätalousarvio 30 000 000
2022 talousarvio 350 000
2021 tilinpäätös 350 000
2020 tilinpäätös 2 150 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen varautumisen tason parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja niiden korvaamiseen kuntayhtymille.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta on varattu 5 000 000 euroa lastensuojelulain (417/2007) 17 §:n 1 momentin mukaisesti Ukrainasta saapuvien sotaa pakenevien lasten ja nuorten lastensuojelulasten lastensuojelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää onnettomuustilanteiden lisäksi muiden vakavien häiriötilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 51 §:n mukaisten valmiuskeskusten suunnittelu- ja käynnistämisvaiheen tukemiseen valtionavustuksin.

31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen

2) enintään kahdeksaa ja puolta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen lastenasiaintalojen perustamiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.

Selvitysosa:LASTA-hankkeessa kehitetty lastenasiaintalomalli levitetään valtakunnallisesti. Lastenasiaintalossa selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä ja huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Kehittämisessä hyödynnetään Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja sekä yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykiatrisissa yksiköissä kehitettyä yhteistyömallia ja muita toimintakäytäntöjä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin yksi neljäsosa ja siirtomenojen osuudeksi kolme neljäsosaa.


2022 talousarvio 2 800 000
2021 talousarvio 2 800 000
2020 tilinpäätös 1 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lastenasiaintalojen perustamista tukevien valtionavustusten maksamiseen

2) enintään kahdeksaa ja puolta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen lastenasiaintalojen perustamiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja tukeen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin ja muihin palkkauksesta aiheutuviin toimintamenoihin.

Selvitysosa:Perustelujen muutoksella mahdollistetaan myös virkaan nimettyjen virkamiesten sijoittaminen määräaikaisesti hanketehtäviin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 2 800 000
2021 tilinpäätös 2 800 000
2020 tilinpäätös 1 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin ja muihin palkkauksesta aiheutuviin toimintamenoihin.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen sekä sosiaalityön tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee terveyden tutkimuksen osalta tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Sosiaalityön tutkimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee vuosittain tutkimuksen painoalueet ja toimenpiteet ja myöntää tutkimusrahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraa hankkeiden toteutumista.


2022 talousarvio 25 000 000
2021 talousarvio 25 000 000
2020 tilinpäätös 25 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määräraha on 25 milj. euroa, josta käytetään 4 milj. euroa sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen. Määräraha on vähentynyt tuntuvasti, sillä vuosituhannen vaihteessa se oli vielä noin 90 milj. euroa ja vuosina 2009—2011 se oli 40 milj. euroa. Saadun selvityksen mukaan samanaikaisesti kansallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrä on kasvanut ja tutkimuksen rahoitus koostuu yhä enemmän ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Samalla tutkimuksen kustannukset ovat kasvaneet. Esim. HUS:n tekemän selvityksen mukaan epäsuorien kulujen osuus tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuudessa on 2/3 kokonaiskuluista. Epäsuorien kulujen näkymättömyys on ollut tähän asti mahdollista, kun kunnat ovat rahoittaneet hoitoa ja tutkimusta, mutta uudessa sote-rakenteessa tilanne on toisenlainen.

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä ollut huolissaan siitä, miten tutkimusrahoituksen riittävyys ja pitkäjänteisyys jatkossa varmistetaan. Sinänsä hyvinvointialueille siirtyy myös kuntien ja sairaanhoitopiirien nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toimintaan käyttämä rahoitus siltä osin kuin se on kirjautunut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Mm. hyvinvointialueiden rahoituksen yleiskatteellisuus lisää kuitenkin huolta rahoituksen jatkuvuudesta ja sen tasosta.

Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevan hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa. Hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta. Lisäksi eduskunta edellytti, että sosiaalihuollon tutkimusrahoituksen taso turvataan ja sosiaalihuoltoon luodaan yliopistosairaaloita vastaavan kaltaiset, palvelujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta tukevat toimintarakenteet (StVM 16/2021 vp — HE 241/2020 vp).

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt asiaa koskevan virkavalmistelun eduskunnan lausuman mukaisesti. Meneillään olevassa valmistelussa keskitytään varmistamaan, että tulevilla hyvinvointialueilla ja yliopistollisilla sairaaloilla on mahdollisuus valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että säädösmuutoksia koskevat esitykset annetaan eduskunnalle hyvissä ajoin ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Valiokunta viittaa myös edellä esitettyyn ja korostaa myös tässä yhteydessä laaturekistereiden, kansallisten osaamiskeskittymien sekä hoitotyön tutkimuksen merkitystä laadukkaiden ja vaikuttavien sote-palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 25 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen

3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 61 600 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 29 900 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille ja 4 500 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta antaville yliopistoille.


2022 talousarvio 96 000 000
2021 talousarvio 96 000 000
2020 tilinpäätös 91 369 161

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 96 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) terveydenhuoltolain 60 a §:n mukaisen rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen johtavan koulutuksen korvaukseen

3) sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 a § ja 60 b § mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistolliseen erikoistumiskoulutukseen.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista, potilassiirroista ja lääketieteellisistä asiantuntijalausunnoista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1) — 4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille

8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.


2022 talousarvio 15 200 000
2021 talousarvio 15 200 000
2020 tilinpäätös 13 203 674

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen

5) kohdissa 1) — 4) tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille

8) terveydenhuoltolain 68 a §:ssä tarkoitettujen lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamisesta tuomioistuimille niiden pyynnöstä ja asiaan liittyvästä todistelusta sekä lausuntopyyntöjen ja lausuntojen hallinnoinnista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille suoritettavien valtion korvausten maksamiseen.

35. Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 65 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen.

Selvitysosa:Kansaneläkelaitos vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä valtakunnallisesti. Kansaneläkelaitos huolehtii palvelujen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä hyväksyy opiskeluterveydenhuollon palveluverkon. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti. Säätiö tuottaa palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos lain mukaista tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, säätiö voi hankkia täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta.

Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle valtion rahoitusosuuden neljässä erässä vuoden aikana. Kansaneläkelaitos maksaa korvauksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle palvelujen tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista neljässä erässä vuoden aikana. Hyväksyttävistä kustannuksista ja niiden tarkistamisesta, rahoitusosuuksien ja korvauksien suorituksista, tarvittavista selvityksistä ja takaisinperinnästä säädetään tarkemmin laissa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta.


2022 talousarvio 65 800 000
2021 talousarvio 65 800 000
2020 tilinpäätös 6 400 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Hyväksyttävä opiskelijakohtainen kustannus on 310,90 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 81 600 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi.


2022 talousarvio 65 800 000
2021 IV lisätalousarvio
2021 talousarvio 65 800 000
2020 tilinpäätös 6 400 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Kansaneläkelaitos on vastannut 1.1.2021 lukien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon valtakunnallisesta järjestämisestä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palveluiden tuottamisesta. YTHS:n määrärahaksi ehdotetaan 65,8 milj. euroa, minkä arvioidaan riittävän, jos mm. arvioitu opiskelijamäärä toteutuu. Talousarvioesityksen mukaan hyväksyttävät opiskelijaterveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat arviolta 81,6 milj. euroa.

Valiokunta korostaa mielenterveyspalveluiden riittävyyttä, sillä koronapandemia on entisestään lisännyt opiskelijoiden avun ja tuen tarvetta. Kesällä 2021 julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) ennakkotulokset kertovat mm., että yli puolet korkeakouluissa opiskelevista on kokenut yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Myös yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt, ja noin 70 prosenttia vastaajista on kertonut opiskelun vaikeutuneen koronaepidemian aikana.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös palveluverkon kattavuutta seurataan, sillä mm. monimuoto- ja etäopinnoista johtuen opiskelijat eivät aina asu opiskelupaikkakunnalla. Myös vaihto-opiskelijoiden mahdollisuutta palveluiden saamiseen on arvioitava, sillä tällä hetkellä vaihto-opiskelijat eivät ole oikeutettuja YTHS:n palveluihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 65 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) mukaisen valtion rahoituksen maksamiseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen.

Hyväksyttävä opiskelijakohtainen kustannus on 310,90 euroa ja hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kokonaiskustannukset arviolta 81 600 000 euroa.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 562 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2022 talousarvio 562 000
2021 III lisätalousarvio
2021 talousarvio 562 000
2020 tilinpäätös 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 562 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.

Selvitysosa:Suomesta haki kansainvälistä suojelua vuonna 2015 noin 32 500 henkilöä ja vuonna 2016 hakemuksia rekisteröitiin noin 5 600. Vuonna 2020 suojelua haki 4 721 henkilöä. Kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä on vuodesta 2015 lukien saanut kielteisen päätöksen hakemukseen noin 40 %. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa kiireellistä sosiaalipalvelua sosiaalihuoltolain nojalla. Tilapäisestä majoituksesta, ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä aiheutuneista kustannuksista kunnat voivat hakea korvausta Kansaneläkelaitokselta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -500
Yhteensä -500

2022 talousarvio 1 500 000
2021 talousarvio 2 000 000
2020 tilinpäätös 1 216 167

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 12 a §:n mukaisiin kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalipalvelusta.

38. Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2022 talousarvio
2021 talousarvio 1 615 000 000
2020 tilinpäätös 206 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 1 105 000 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle ja enintään 450 000 000 euroa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle muiden välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa:Momentin päätösosassa vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa on luonteeltaan kirjoitusvirheeseen verrattava ilmeinen virhe. Virhe koskee kohtaa, jonka mukaan määrärahaa saa käyttää enintään 1 155 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille, kun määrärahaa on tarkoitettu saatavan käyttää enintään 1 155 000 000 euroa kyseiseen tarkoitukseen. Tämä huomioiden päätösosan kohtaa 1) on muutettu nyt edelleen siten, että covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen saisi käyttää 1 105 000 000 euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 I lisätalousarvio
2021 IV lisätalousarvio
2021 talousarvio 1 615 000 000
2020 tilinpäätös 206 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää enintään 1 105 000 000 euroa covid-19 testauksesta ja jäljittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle ja enintään 450 000 000 euroa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle muiden välittömien covid-19 kustannusten korvaamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2021 siirtynyttä henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

Selvitysosa:Perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta käyttää myös virkaan nimettyjen virkamiesten työpanosta määräaikaisissa covid-19 tehtävissä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 I lisätalousarvio
2021 tilinpäätös 1 615 000 000
2020 tilinpäätös 206 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodelta 2021 siirtynyttä henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

39. Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 132 820 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään viittätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa hankkeiden valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on kirjaukset peruspalveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamisesta. Rakenteeksi esitetään hyvinvointialueisiin pohjautuvaa järjestämistä, jonka puitteissa palveluita kehitetään. Palveluiden sisältöä säädetään osin mitoituksilla (hoitotakuu, henkilöstömitoitukset) ja osin kehittämällä toimintoja strategisesti esimerkiksi mielenterveysasiakkaille ja ikäihmisille. Myös lääkelainsäädännön uudistus edistää asiakkaiden hoitoa.

Ennen uudistuksen voimaantuloa nykyjärjestelmää tulee kehittää, jotta sillä on valmiudet toteuttaa tulevat vaatimukset. On todennäköistä, että esimerkiksi saatavuus paranee etupainotteisesti kehittämisohjelmien myötä. Kehittämistoiminnalla vahvistetaan myös kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Kehittämishankkeet kohdentuvat mm. seuraaviin aiheisiin:

  • — Peruspalveluiden saatavuuden turvaaminen mm. hoitotakuulla, hoito- ja palveluvelkaa purkamalla sekä sovittamalla yhteen asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen polkua
  • — Ikäihmisten hoitoa ja hoivaa parannetaan hoivahenkilöstön sitovalla vähimmäismitoituksella, kehittämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä laatimalla poikkihallinnollinen ikäohjelma
  • — Kansallinen, poikkihallinnollinen mielenterveysstrategian valmistelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuus on vähäinen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kehitysvammaisten henkilökohtaisen budjetin kokeilujen laajentaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -2 500
Kuntoutuksen kehittäminen (HO 2019 kertaluonteinen) -1 000
Lapsistrategiatyön koordinointi (-1 htv) (siirto momentille 23.01.01) -45
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) -400
Työkykyohjelman lisäresursointi (HO 2019 kertaluonteinen) -1 400
Tasomuutos 9 865
Yhteensä 4 520

2022 talousarvio 132 820 000
2021 III lisätalousarvio 39 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 128 300 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 132 420 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 400 000 euroa talousarvioesityksen 132 820 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 33.03.50. Siirron tarkoituksena on toteuttaa työelämän mielenterveysohjelman viestintähanke Työterveyslaitoksen toimesta.


2022 talousarvio 132 420 000
2021 III lisätalousarvio 39 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 128 300 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määrärahaa (132,4 milj. euroa) käytetään mm. peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseen, ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen sekä poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian toimeenpanoon. Hankkeissa painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa sekä monialaisessa kuntoutuksessa. Konkreettisesti palveluiden saatavuutta parannetaan mm. tiukentamalla perusterveydenhuollon hoitotakuuta, vahvistamalla ennalta ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä parantamalla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Hoitotakuu

Valiokunta on tyytyväinen, että hoitotakuun tiukentamista koskeva hallituksen esitys etenee ja se on lähetetty lausunnolle marraskuun puolivälissä. Eduskunnalle esitys on tarkoitus antaa helmi—maaliskuussa 2022, ja hoitotakuun määräaikojen tiukentaminen tulisi esitysluonnoksen mukaan voimaan 1.4.2023. Julkisen talouden suunnitelmaan uudistuksen toimeenpanoon on varattu 45 milj. euroa, minkä lisäksi syksyn 2021 budjettiriihessä siihen päätettiin varata vielä 50 milj. euron lisärahoitus vuoden 2023 kehyksessä.

Valiokunta painottaa uudistuksen kustannusvaikutusten huolellista arviointia sekä riittävien resurssien turvaamista, jotta hyvinvointialueilla on realistiset mahdollisuudet selviytyä lain asettamista velvoitteista. Vaikka uudistuksesta aiheutuu lisäkuluja, hoidon varhaisempi aloittaminen vähentää paitsi inhimillistä kärsimystä myös hoidon viivästymisestä aiheutuvien raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen edellyttää riittävien henkilöstöresurssien ohella myös useiden uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. ennalta ehkäisevien toimien selkeää vahvistamista, ongelmien varhaisen tunnistamisen parantamista sekä digitaalisten palvelujen ja tiedolla johtamisen lisäämistä. Näitä toimia edistetään myös Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella, josta ensi vuonna kohdennetaan 125 milj. euroa sote-palvelujen saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen (mom. 33.60.61).

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koronapandemian jatkumiseen ja sen myötä lisääntyviin kustannuksiin. Kuntakenttää on tuettu merkittävästi vuosina 2020 ja 2021, mutta jatkossa on edelleen tärkeää arvioida lisärahoituksen tarvetta ja huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan myös kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta. Koronapandemian aiheuttamat kustannukset ovat olleet hyvin erilaisia eri kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, mikä on otettava huomioon myös avustusten kohdentamisessa.

Mielenterveyspalvelut

Valiokunta nostaa erityisesti esille mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat. Mielenterveyspalvelut olivat kuormittuneita jo ennen koronaepidemiaa, mutta tilanne on edelleen pahentunut koronarajoitusten aikana, kun palvelujen saatavuus on vähentynyt ja niiden tarve on kasvanut. Saadun selvityksen mukaan mielenterveysongelmiin liittyvät käynnit perusterveydenhuollossa ovat lisääntyneet, mutta myös psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsyä odottavien lukumäärä on kasvanut merkittävästi vuonna 2021. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat koronaepidemian aikana lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, korostuneimmin nuorilla. Hoitokontaktien ja muun sosiaalisen tuen väheneminen on lisännyt myös omaisten ja perheiden kuormitusta. Koronaepidemian pitkittyessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen arvioidaan edelleen lisääntyvän.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on tärkeää inhimillisen hädän vähentämiseksi, mutta se on keskeistä myös kansantalouden kannalta, sillä Suomessa mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat OECD:n selvityksen mukaan OECD-maiden suurimpia: vuositasolla noin 11 mrd. euroa. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy parantavat mm. työkykyisten työntekijöiden saatavuutta ja tukevat näin hallituksen tavoitetta korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa parannetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten perustason palveluissa. Erityisen tärkeää on vahvistaa ennalta ehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja ja varmistaa myös niiden rinnalla toimivien päihde- ja sosiaalityön palvelujen saatavuus. Myös digitaalisilla ratkaisuilla on merkittävä rooli sekä palvelujen saavutettavuuden että yhdenvertaisuuden varmistamisessa. On myös välttämätöntä, että mielenterveyden häiriöiden perustason hoito sisältyy valmisteilla olevaan perusterveydenhuollon hoitotakuuseen. Tämä edellyttää panostuksia myös henkilöstön koulutukseen.

Lapset, lapsiperheet

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon (StVL 16/2021 vp) ja painottaa lasten ja lapsiperheiden tarvitsemien ennalta ehkäisevien peruspalveluiden, kuten neuvoloiden ja perhepalvelujen riittävää resursointia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Valiokunta pitää myönteisenä, että lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen suunnataan talousarvioesityksessä 20 milj. euroa, jolla hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta (mom. 33.03.31). Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä varhaiskasvatuksen tukea vahvistetaan.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koronaepidemian vuoksi tehtyjen rajoitustoimenpiteiden ja palvelujen supistamisen sekä eriarvoisuuden lisääntymisen aiheuttamiin kielteisiin ja pitkäkestoisiin vaikutuksiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Koronaepidemian vaikutuksia tulee seurata ja varautua siihen, että epidemian seuraukset voivat lisätä entisestään mm. lastensuojelun ja muiden tukitoimien tarvetta.

Vanhuspalvelut, omaishoito

Ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseksi on jo säädetty ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoituksesta sekä mm. vanhusten palvelutarpeen arviointia koskevan RAI-arviointijärjestelmän käyttöönotosta. Uudistuksen toisen vaiheen tavoitteena on erityisesti kotiin annettavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä iäkkäiden asumisen monimuotoisuuden kehittäminen. Myös poikkihallinnollinen ikäohjelma ja laatusuositus tukevat vanhustyön kehittämistä. Saatujen tulosten ja kokemusten pohjalta on tarkoitus valmistella vielä valtioneuvoston periaatepäätös, joka viitoittaa kehittämistyötä vuoteen 2030 saakka.

Henkilöstön saatavuus on eräs keskeinen vanhuspalveluiden kipupiste, kun mm. hoitajamitoitus lisää sote-alan henkilöstötarvetta samalla, kun palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että henkilöstön saatavuusongelma saattaa johtaa jopa ympärivuorokautisen hoidon saatavuuden heikkenemiseen, koska lakisääteisen henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi yksiköt voivat joutua rajoittamaan asiakasmääriään.

Myös kotihoidon kehittäminen edellyttää henkilöstön riittävyyden varmistamista, mutta sen rinnalla tarvitaan myös kotikäyntien hyvää suunnittelua, hyvää johtamista, teknologian hyödyntämistä, toimivia sijaisjärjestelyjä jne. Myös kotihoidon kehittämiseen tarvittavat resurssit tulee arvioida huolellisesti ja varmistaa niiden riittävyys. On niin ikään huolehdittava siitä, ettei kynnys kotihoitoon pääsemiseksi muodostu liian korkeaksi liian vähäisten henkilöstö- tai taloudellisten resurssien vuoksi.

Valiokunta korostaa omaishoidon kehittämisen tarvetta, mikä sisältyy myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan. Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitajien työpanosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi, sillä saadun selvityksen mukaan hoivasta 80 prosenttia on omaishoitajien ja muiden läheisten vastuulla. Vuonna 2020 laaditun tutkimuksen mukaan (Kunnallisalan kehittämiskeskuksen julkaisu 36/2020) iäkkäiden hoidon kustannukset olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa nykyistä enemmän.

Valiokunta pitää tärkeänä, että omaishoitajien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota uudessa sote-rakenteessa, joka antaa mahdollisuuden lisätä omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta. Hoitopalkkiot ja tuen kriteerit on yhtenäistettävä hyvinvointialueiden sisällä ja varmistettava, että toimintaan on käytettävissä riittävä rahoitus, jotta yhtenäisten kriteerien käyttöönotto ei heikennä omaishoitajien palkkioita. Koska omaishoidolla on suuri merkitys kalliiden laitoshoitojen korvaajana ja sen merkitys nousee edelleen väestön ikääntyessä, on jatkossa tarpeen selvittää mahdollisuudet kriteerien valtakunnalliseen yhtenäistämiseen.

Sote-henkilöstön saatavuus

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sote-henkilöstön vakava henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen saatavuutta jo koko maassa. Sote-tehtävien lisäksi kuntien henkilöstöresursseja tarvitaan tällä hetkellä laajasti myös hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelussa, minkä lisäksi väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu sekä sitovat ja asteittain kiristyvät henkilöstömitoitukset edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista. Myös alan kuormittavuus ja heikko palkkaus vähentävät työn houkuttelevuutta.

Työvoimapula on vaikeutunut vuoden 2021 aikana, ja sen arvioidaan edelleen pahenevan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että sote-alalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin 170 000 uutta työntekijää ja seuraavan 15 vuoden aikana noin 200 000 uutta työntekijää.

On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen ohjelman sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot otetaan huomioon. Ohjelmassa on tarkoitus parantaa työn veto- ja pitovoimaa ja selvittää, miten työperäistä maahanmuuttoa voidaan edistää. Talousarvioesitykseen on varattu 200 000 euron määräraha em. ohjelman käynnistämiseen.

Valiokunta korostaa mm. koulutusmäärien riittävyyttä, työolosuhteiden ja johtamisen kehittämistä, työ- ja toimintatapojen arviointia sekä työperäisen maahanmuuton edistämistä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota teknologian ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen siten, että ne parantavat palveluiden tuottavuutta ja saatavuutta potilasturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. On myös arvioitava, miten teknologiset ja digitaaliset ratkaisut vaikuttavat hoitajamitoitukseen. Sote-alan vetovoiman ylläpitäminen ja parantaminen edellyttävät myös toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja palkkauksen parantamiseen. Valiokunta katsoo, että eri tehtävien pätevyysvaatimusten ja koulutussisältöjen tarkoituksenmukaisuutta on niin ikään arvioitava.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 132 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti

2) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle, osuuskunnille, yleishyödyllisille yhteisöille ja yrityksille

3) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) enintään viittätoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa hankkeiden valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin

5) hankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 2/2022 vp (3.2.2022)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu uudelleenkohdennuksesta sote-uudistuksen täytäntöönpanoon.


2022 I lisätalousarvio -15 000 000
2022 talousarvio 132 420 000
2021 III lisätalousarvio 39 000 000
2021 I lisätalousarvio 17 500 000
2021 talousarvio 128 300 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 10/2022 vp (11.3.2022)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentilta vähennetään 45 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 50 000 000 euroa siirtona momentille 28.70.05 hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän välttämättömien ict-muutoskustannusten korvaamiseen tarkoitettuihin avustuspäätöksiin ja lisäyksenä 5 000 000 euroa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.


2022 II lisätalousarvio -45 000 000
2022 I lisätalousarvio -15 000 000
2022 talousarvio 132 420 000
2021 tilinpäätös 184 800 000
2020 tilinpäätös 108 910 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentilta vähennetään 45 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa ja vuodelta 2021 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) 4 luvussa tarkoitetulle HUS-yhtymälle myönnettäviin avustuksiin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 33 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin.

Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.

Selvitysosa:Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtion omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.

Määrärahan tason muutos aiheutuu ilmailupalvelun omaan tuotantoon siirtymisestä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 5 165
Yhteensä 5 165

Momentin määrärahalaji on muutettu.


2022 talousarvio 33 000 000
2021 talousarvio 27 835 000
2020 tilinpäätös 28 990 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 33 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin.

Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 24 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain tarkoituksena on turvata valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät tällaisen väkivallan uhan alla. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee turvakotipalvelun tuottajat.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 98 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin kaksi prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 000
Yhteensä -1 000

2022 talousarvio 24 550 000
2021 talousarvio 25 550 000
2020 tilinpäätös 22 550 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Valtion turvakotitoiminnan menoihin esitetään ensi vuodelle 24,55 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Saadun selvityksen mukaan ensi vuoden määrärahatarpeeksi arvioidaan 25,7 milj. euroa, mutta se voidaan rahoittaa edellisiltä vuosilta säästyneillä määrärahoilla.

Turvakotitoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen valtiolle vuonna 2015 on luonut toiminnalle vakaan rahoituspohjan ja antanut mahdollisuuden turvakotiverkoston ja perhepaikkojen lisäämiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Turvakoteja on vuonna 2022 jo 30 ja perhepaikkoja 233. Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti, samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti.

Turvakotien ja niiden perhepaikkojen määrä on kuitenkin edelleen liian alhainen, sillä THL:n vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan turvakotien perhepaikkojen tarve on 262—367 paikkaa, jolloin turvakotipalveluiden vuosittainen rahoitustarve olisi 26,2—36,7 milj. euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotiverkostoa kehitetään turvakotipalvelujen maantieteellisen kattavuuden sekä yhdenvertaisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Tämä edellyttää myös turvakotitoiminnan rahoituspohjan vahvistamista seuraavan kehyskauden aikana.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma.Lokakuussa 2020 hyväksyttiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaohjelma, jonka toimenpiteillä pyritään tavoittamaan laajasti kaikkiin väestöryhmiin kuuluvia naisia, jotka kohtaavat tai voivat kohdata väkivaltaa. Saadun selvityksen mukaan ohjelma on edennyt hyvin, sillä sen 32 toimenpiteestä 21 on ajoitettu käynnistettäväksi tai kokonaan toteutettavaksi vuoden 2021 aikana. Ohjelman toimeenpanoon on varattu oikeusministeriön pääluokassa vuosittainen 400 000 euron määräraha.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE) osoitetaan pysyvä rahoitus. NAPE-toimikunta on Istanbulin sopimuksen edellyttämä pysyvä poikkihallinnollinen koordinaatioelin, joka vastaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista.

Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä on osoitettu resursseja myös mm. tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon, SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamiseen, kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn koordinaatioon sekä ihmiskaupan uhrien asumispalvelun kehittämiseen. Lisäksi Istanbulin sopimuksen toimeenpanolle on käytettävissä eduskunnan lisäämä 300 000 euron kaksivuotinen määräraha (2021—2022).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 24 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan koordinointi-, ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis-, koulutus-, arviointi- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.

61. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 134 000 000 euroa.

Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:

1) enintään 80 000 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4)

2) enintään 15 000 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4)

3) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)

4) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)

5) enintään 5 000 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3)

6) enintään 4 000 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3)

7) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentin määrärahasta 9 000 000 euroa kohdentuu työllisyysasteen ja osaamistason nostamisen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari3) investointeihin. Työkykyohjelman ja IPS-mallin (Individual Placement and Support / Sijoita ja valmenna) laajentamisella kehitetään monipuolista työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuutta, joka koostuu sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista sekä TE-palveluista ja työllisyyspalveluista. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palveluiden saatavuus ja laatu vastaavat työttömien palvelutarpeita sekä palveluiden vaikuttavuus paranee. Investoinneilla vahvistetaan lisäksi mielenterveyttä ja työkykyä levittämällä vaikuttavia keinoja ja menetelmiä työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön. Lisäksi suunnataan toimenpiteitä työkyvyn tukemiseksi koronavirustilanteesta eniten kärsineille aloille.

Momentin määrärahasta 125 000 000 euroa kohdentuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden (pilari4) investointeihin. Investointien tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti.

Rahoitusta voidaan jakaa valtionavustuksina kunnille, kuntayhtymille, elinkeinoelämälle ja kolmannen sektorin toimijoille, lisäksi sitä voidaan osoittaa sopimuksella käytettäväksi julkisen sektorin laitoksille ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin ja sen kansalliseen koordinointiin sekä hallinnointiin.

Ministeriö valmistelee valtionavustuksia koskevan asetuksen sekä muut rahoituksen käyttöä koskevat linjaukset vuoden 2021 aikana siten, että ensimmäiset hankkeet voivat käynnistyä vuodenvaihteessa 2021—2022.

Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hoitotakuun toteutumisen edistäminen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purku (RRF pilari4) 80 000
Hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistaminen (RRF pilari4) 15 000
Hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönotto (RRF pilari4) 20 000
Mielenterveyden ja työkyvyn vahvistaminen työelämässä (RRF pilari3) 4 000
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistaminen (RRF pilari4) 10 000
Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentaminen (RRF pilari3) 5 000
Yhteensä 134 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2022 talousarvio 134 000 000
2021 III lisätalousarvio 45 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 216/2021 vp (18.11.2021)

Momentille myönnetään 132 500 000 euroa.

Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:

6) enintään 2 500 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 6).

Vähennys 1 500 000 euroa talousarvioesityksen 134 000 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 28.01.50 valtionavustuksen myöntämiseen Kevalle työkyvyn tutkimus- ja kehittämishankkeen menoihin (RRF pilari3).


2022 talousarvio 132 500 000
2021 III lisätalousarvio 45 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määräraha on 132,5 milj. euroa, joka rahoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman varoista. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronaepidemian aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Lisäksi sitä kohdennetaan ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen ja digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon. Kestävän kasvun ohjelma edistää ja tukee myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenpiteillä edistetään koronakriisistä toipumista ja että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Erityisen tärkeää on käynnistää nopeasti hoitovelan purkamiseen tarvittavat toimet ja kiirehtiä sellaisten toimintamallien kehittämistä, jotka parantavat hoitoon pääsyä. Muutoin koronaepidemian aikana syntyneet sairaudet, oireet ja sosiaaliset ongelmat saattavat edelleen kasvaa ja heikentää työllisyyttä ja väestön sekä yhteiskunnan toimintakykyä.

Valiokunta korostaa palveluiden vaikuttavuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjan vahvistamista, mikä edistää mahdollisuuksia sekä tiedolla johtamiseen että palvelujen kehittämiseen. Yhtenäisten toimintatapojen ja mittareiden tarve korostuu entisestään, kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy. Jatkossa erilaiset etäpalvelut lisäävät palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, jolloin on erittäin tärkeää varmistaa tietojärjestelmien helppokäyttöisyys sekä myös asiakkaiden kyky käyttää sähköisiä palveluja.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 132 500 000 euroa.

Määrärahasta on varattu osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa:

1) enintään 80 000 000 euroa hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronavirustilanteen aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun (RRF pilari4)

2) enintään 15 000 000 euroa hoitotakuun toteutumista edistävien ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen (RRF pilari4)

3) enintään 10 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevan tietopohjan sekä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen vahvistamiseen (RRF pilari4)

4) enintään 20 000 000 euroa hoitotakuuta edistävien palvelumuotoiltujen digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon (RRF pilari4)

5) enintään 5 000 000 euroa Työkykyohjelman ja IPS Sijoita ja valmenna -mallin toimenpiteiden laajentamiseen (RRF pilari3)

6) enintään 2 500 000 euroa mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen työelämässä (RRF pilari3)

7) viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen ohjelman hallinnointia ja koordinointia varten.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 81/2022 vp (25.5.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

Selvitysosa:Perusteluja täydennetään, jotta Suomen kestävän kasvun ohjelman määräaikaisiin tehtäviin voidaan sijoittaa myös vakituisia virkamiehiä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio 132 500 000
2021 tilinpäätös 45 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2022 vp (28.6.2022)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että henkilöstön palkkaamiseen kohdennettua määrärahaa saa käyttää virkaan nimettyjen virkamiesten palkkausmenoihin.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.


2022 talousarvio 3 000 000
2021 talousarvio 3 000 000
2020 tilinpäätös 3 050 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2021 vp (10.12.2021)

Momentin määräraha on 3 milj. euroa, joka vastaa edellisten vuosien tasoa.

Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kuntien järjestämisvastuulle rakentuneessa sosiaali- ja terveysjärjestelmässä keskeisessä roolissa, sillä ne edistävät yhteistyötä kuntien ja alueiden sekä kehittämishankkeiden ja tutkimuskentän välillä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä tehdään ratkaisut, joilla osaamiskeskusten toiminnan ja osaamisen jatkuvuus turvataan. Valiokunta toteaa, että tutkitulla sosiaalialan tiedolla on entistä tärkeämpi merkitys tilanteessa, jossa palveluilta odotetaan yhä parempaa laatua ja vaikuttavuutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin

3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.

Selvitysosa:Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005, 7 §) mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa.

Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvauksen yhteismäärä maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) käytettäväksi THL:n kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle sovittelutoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (267/2006) mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maksaa korvauksen ennakkona palveluntuottajille ja huolehtii korvauksen käytön valvonnasta.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 6 950 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 150 000 euroa.


2022 talousarvio 7 100 000
2021 talousarvio 7 100 000
2020 tilinpäätös 6 950 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2021 vp (20.12.2021)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

2) enintään 70 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin

3) rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen, sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.