Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
            02. Yhteisövero
       08. Valmisteverot
       10. Muut verot
     15. Lainat

Talousarvioesitys 2021

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 10 025 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja kaksiportaisen veroasteikon mukaan maksettava pääomatulovero. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2018 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2021 verokertymästä perustuu vuoden 2019 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2019—2021. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2019 ja 2020 tehdyt ja vuodelle 2021 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2019 verotuksen valmistumisesta. Vuosien 2020 ja 2021 verokertymäennusteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen covid-19 -pandemian talousvaikutuksista, joiden ennustaminen on erittäin vaikeaa.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Palkkatulojen arvioidaan supistuvan vuonna 2020 covid-19 -kriisin seurauksena ja palaavan kasvu-uralle vuonna 2021. Työttömyysturvaetuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2020. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Näistä merkittävimpiä ovat osinkotulot sekä luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2019
ennuste
milj. €
% 2020
ennuste
milj. €
% 2021
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 137 128 3,0 138 021 0,7 140 955 2,1
— palkkatulot 92 119 3,7 89 540 -2,8 92 136 2,9
— eläketulot 32 774 3,0 34 029 3,8 34 771 2,2
— työttömyysturvaetuudet 3 540 -7,6 5 805 64,0 5 189 -10,6
             
Pääomatulot, mistä 13 995 4,9 12 869 -8,1 13 529 5,1
— luovutusvoitot 4 900 0,1 4 442 -9,4 4 623 4,1
— osinkotulot 4 937 12,7 4 662 -5,6 4 757 2,0

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta. Pääministeri Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan tehtäväksi ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Asuntolainan korkovähennysoikeutta supistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta supistetaan vuosina 2021—2023 viisi prosenttiyksikköä vuodessa siten, että vuonna 2023 asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus poistuu kokonaan.Työsuhdematkalipun verovapaata osuutta korotetaan ja verotusta yksinkertaistetaan. Täyssähköautojen vapaan autoedun ja käyttöedun verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti vuosina 2021—2023. Sähköautojen latausetu vapautetaan verosta määräaikaisesti vuosina 2021—2023. Työsuhdepolkupyöräetu säädetään verovapaaksi. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista rinnastetaan verovapaaseen työsuhdematkalippuun. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotusta koskevaksi sääntelyksi. Huojennuksen arvioidaan pienentävän ansio- ja pääomatuloveron tuottoa vuodesta 2021 alkaen. Vuonna 2020 toteutetun verotuksen maksujärjestelyjen ehtojen huojennuksen seurauksena verotulojen kertymää siirtyy vuodelta 2020 vuodelle 2021. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2021 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus verokertymään
vuonna 2021
Vaikutus maksuunpantujen verojen määrään verovuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -203 -221
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 7 8
Listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja koskeva sääntely -4 -4
Työsuhdematkalipun verovapaan osuuden korotus -2,5 -2,5
Täyssähköautojen autoedun ja käyttöedun verotusarvon alentaminen -0,5 -0,5
Sähköautojen latausedun määräaikainen verovapaus -2 -2
Yhteensä -205 -222
— josta verotuottoa lisäävät 7 8
— josta verotuottoa vähentävät -212 -230

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2018—2021 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2018
toteutuma
2019
ennuste
2020
ennuste
2021
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 557 5 815 5 567 5 788
Pääomatulovero 3 110 3 392 3 113 3 274
Yleisradiovero 492 494 502 503

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2021 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 8 953
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 569
Yleisradiovero 503
Yhteensä 10 025

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat yleensä suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2021 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat valmistuneen verotuksen mukaiset tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2018. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Vuoden 2021 ennusteessa merkittävin riski liittyy covid-19 -kriisin vaikutusten arviointiin.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 47 verotukea, joista 34:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 18,8 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 4,3 mrd. euroa) v. 2021. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 10,1 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien euromäärää kasvattaa listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verotuksen huojentaminen, työsuhdematkalipun verovapaan osuuden korottaminen sekä työtulovähennyksen korottaminen. Verotukien lukumäärää kasvattavat täyssähköautojen autoedun arvon määräaikainen alentaminen, sähköautojen latausedun määräaikainen verovapaus sekä työsuhdepolkupyörän verovapaus. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2019—2021 (milj. euroa, kaikki veronsaajat yhteensä)

  2019 2020 2021
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 3 700 3 700 3 725
Työtulovähennys 3 385 3 639 3 690
Kotitalousvähennys 455 365 380
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 190 180 180
Valtionverotuksen eläketulovähennys 260 235 215
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 70 75 65
Lapsilisien verovapaus 485 490 490
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 970 980 985
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 70 52 25
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 4 000 4 100 4 300
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 500 1 500 1 500
Muut 3 152 3 228 3 242
Yhteensä 18 237 18 544 18 797

2021 talousarvio 10 025 000 000
2020 IV lisätalousarvio 4 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 094 000 000
2020 talousarvio 10 672 000 000
2019 tilinpäätös 9 897 220 113

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 3 594 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat muut kuin säännönmukaisen verotuksen palautuksiin liittyvät oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2021 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2020 vuoteen 2022. Arvio verovuoden 2021 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu lisäksi verovuoden 2019 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2020 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouden kehityksessä ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Vuonna 2020 koronapandemian seurauksena tapahtunut talouden huomattava notkahdus alensi myös yhteisöveron tuottoa merkittävästi.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2018 2019
ennuste
2020
ennuste
2021
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 5,5 4,5 -14,9 7,9
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 5 911 6 053 5 141 5 388
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,65 68,70 57,87 67,76

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvästä tutkimusyhteistyön lisävähennyksestä vuosina 2021—2024. Sen arvioidaan pienentävän valtion yhteisöverokertymää vuonna 2021 n. 6 milj. eurolla ja yhteisöveron maksuunpanoa vuositasolla n. 8 milj. euroa. Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutosten verotuottovaikutukset kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallituksen esityksessä kompensaatio toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia siten, että esityksen verotuotto kunnille on neutraali. Koronaviruspandemian vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilanteen helpottamiseksi vuonna 2020 voimaan tulleen maksujärjestelyhuojennuksen päättymisen arvioidaan kasvattavan valtion yhteisöverokertymää 52 milj. eurolla vuonna 2021. Osana koronaviruspandemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2020. Yhteisöverokertymän jaksotuksesta johtuen muutoksen arvioidaan vähentävän valtion yhteisöveron tilityksiä vuonna 2021 edelleen noin 100 milj. eurolla. Lisäksi vuosina 2020—2023 voimassaolevat irtaimen käyttömaisuuden korotetut poistot vaikuttavat ajanjaksolla verotuloja alentavasti.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioveroa kertyy lähes 30 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta kertyy suurin osa saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista maksettavien lisäennakoiden määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät yrityksille takaisin maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2021 kertyy vielä veroja verovuosilta 2020 ja 2019.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2021

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2022 422
— verovuodelta 2021 4 161
— verovuodelta 2020 758
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 5 377
— josta valtion osuus 3 594

Elinkeinoverotukseen sisältyy 34 verotukea, joista 18:lle on laskettu arvio verotuen suuruudesta. Yhteisöveromomentille kohdistuvista verotuista merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, verovuositasolla arvioituna yhteensä n. 925 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 378 milj. euroa. Irtaimen käyttömaisuuden poistojen osalta edellä arvioitu summa sisältää myös ansio- ja pääomatuloveromomentille kohdistuvaa verotukea. Irtaimen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta kasvatettiin verovuosille 2020—2023, mikä myös kasvatti verotuen määrää. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin riippuvat verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Jaksotusluonteisille verotuille arvio voidaan esittää joko verovelan korkona tai verovuositason vaikutuksena. Verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009. Lisätietoa verotuista ja niiden laskennasta löytyy valtiovarainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi/verotuet.


2021 talousarvio 3 594 000 000
2020 IV lisätalousarvio -368 000 000
2020 II lisätalousarvio -1 422 000 000
2020 talousarvio 4 367 000 000
2019 tilinpäätös 4 150 481 200

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 44 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2019 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 93 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,11 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2019
toteutuma
2020
ennuste
2021
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 7,9 5,9 3,4
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,11 0,10 0,15

2021 talousarvio 44 000 000
2020 talousarvio 38 000 000
2019 tilinpäätös 38 705 868

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 821 000 000 euroa.

Tuloarvio budjetoidaan maksuperusteisena pois lukien tuloarvioon kohdistuvat oikaisut, jotka kirjataan verotuksen oikaisupäätöksen perusteella.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 112 milj. euroa vuonna 2021.


2021 talousarvio 821 000 000
2020 II lisätalousarvio 46 000 000
2020 talousarvio 733 000 000
2019 tilinpäätös 749 116 900