Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2021

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 46 481 milj. euroa vuonna 2021. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 13 % vuodelle 2020 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kasvua vauhdittaa mm. veronmaksuun liittyvät ajoitustekijät v. 2021. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2021 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2021 verotuloennusteissa. Lisäksi vuoden 2021 verotuottoon vaikuttavat osaltaan myös koronaviruksen aiheuttamat toimenpiteet yritysten tukemiseksi. Näistä merkittävin on veronmaksun viivästäminen maksujärjestelyssä aikaisempaa edullisemmin, mikä koskee takautuvasti myös alkuvuonna 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Vuoden 2020 viivästettyjen verojen odotetaan maksettavan takaisin suurelta osin vuoden 2021 aikana, minkä takia vuoden 2021 verokertymä kasvaa merkittävästi edellisvuodesta.

Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Veropohjaa tiivistetään vuonna 2021 jatkamalla asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden asteittaista poistoa. Hallituksen antaman listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöantien verohuojennusta koskevan esityksen vaikutusten arvioidaan pienentävän ansio- ja pääomatuloveron tuottoa vuodesta 2021 alkaen.

Irtaimen käyttöomaisuuden kaksinkertaiset poistot ovat voimassa määräaikaisesti vuosina 2020—2023. Tämä alentaa vuoden 2021 verotuottoa arviolta 24 milj. euroa.

Vuonna 2021 työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään nettomääräisesti 100 milj. eurolla ja sähköveroluokka II alennetaan EU:n sallimaan minimiin. Lisäksi aloitetaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittainen pienentäminen polttoaineiden osalta. Osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja pienennys aloitetaan vuonna 2021. Vuonna 2021 sekä tupakka- että alkoholiveroa korotetaan 50 milj. eurolla.

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan 15 000 euroon vuoden 2021 alusta lukien, minkä arvioidaan pienentävän verotuottoa vuositasolla noin 20 milj. euroa. Vaikutuksen arvioidaan näkyvän kuitenkin pääosin vasta vuoden 2022 verotuotossa alarajahuojennusjärjestelmän takia. Lisäksi EU:n ulkopuolelta tuotavien vähäarvoisten tuotteiden verovapaus poistuu vuoden 2021 aikana.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.

Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2021 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Keskeisten veroperustemuutosten ja maksujärjestelyhuojennuksen vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2021 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2021
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus -203 -221
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 7 8
— listaamattomien osakeyhtiöiden henkilöstöanteja koskeva säätely -4 -4
— työsuhdematkalipun verovapaan osuuden korotus -2,5 -2,5
— täyssähköautojen autoedun ja käyttöedun verotusarvon alentaminen -0,5 -0,5
— sähköautojen latausedun määräaikainen verovapaus -2 -2
Yhteisövero    
— tutkimusyhteistyön lisävähennys -6 -8
Arvonlisävero    
— arvonlisäverotuksen alarajan korotus 10 000 eurosta 15 000 euroon -1 -20
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 17 50
— alkoholiveron korotus (tekninen oletus) 46 50
— parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen 21 23
— sähköveroluokka II:n alennus EU:n sallimaan minimiin -200 -245
— lämpöpumppujen siirtäminen sähköveroluokkaan II -3 -3,5
— työkone- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotus 104 125
Yhteensä -227 -250,5
— josta verotuottoa lisäävät 195 256
— josta verotuottoa vähentävät -422 -506,5
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä 1 534  
Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2019—2021 (milj. euroa)

  2019
tilinpäätös
2020
TA +
LTAt
2021
esitys
       
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 14 836 12 976 14 484
Liikevaihtoon perustuvat verot 20 009 17 742 22 050
Valmisteverot 7 197 7 267 6 885
Muut verot ja veronluonteiset tulot 3 231 3 015 3 063
Yhteensä 45 272 41 000 46 481

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2019 2020 2021
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 42,9 43,1
Valtio 20,6 20,6 20,9
Kunnat 9,6 10,5 10,0
Soturahastot 11,8 11,7 12,2
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,1 42,9 43,1
Välittömät verot 16,3 16,8 16,6
Tuotannon ja tuonnin verot 14,0 14,3 14,4
Sosiaalivakuutusmaksut 11,8 11,7 12,2
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta.

Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella. Tuki aiheutuu määritellystä normista poikkeavasta verosäännöksestä ja verotulon menetys lasketaan kaavamaisesti ja staattisesti siten, että muut säännökset pysyvät muuttumattomina. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Myös tukien kokonaismäärän arvioinnissa ja tulkinnassa sekä vuosien välisessä vertailussa tulee olla varovainen. Tukien aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset tai mahdolliset päällekkäisyydet voivat vääristää tukien euromäärien yhteenlaskua ja vertailua. Lisäksi tuen suuruus voi muuttua laskentamenetelmistä tai normin muutoksiin liittyvistä syistä. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2021 yhteensä 187 kappaletta. Vuonna 2021 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2020 verrattuna covid-19 -pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden arvonlisäverokannan laskeminen nollaan määräaikaisesti 30.1.—31.7.2020. Verotuista noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Alla olevassa taulukossa esitetään tunnistettujen verotukien lukumäärät sekä niiden verotukien määrät, joille jonkinlainen euromääräinen arvio on laskettavissa, vuosina 2020 ja 2021. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista.

Verotuet 2020 ja 2021

  Tunnistetut
verotuet
2020,
kpl
Lasketut
verotuet
2020,
kpl
2020,
mrd. euroa
Tunnistetut
verotuet
2021,
kpl
Lasketut
verotuet
2021,
kpl
2021,
mrd. euroa
             
Henkilöverotus 47 34 18,7 47 34 18,8
Elinkeinoverotus 34 18 1,71) 34 18 1,81)
Maa- ja metsätalouden verotus 20 7 0,11) 20 7 0,11)
Varainsiirtoverotus 11 3 2,1 11 3 2,1
Kiinteistöverotus 7 5 0,7 7 5 0,7
Perintö- ja lahjaverotus 15 12 0,2 15 12 0,2
Arvonlisäverotus 20 18 3,2 19 17 3,3
Vakuutusmaksuverotus 2 1 0,0 2 1 0,0
Valmiste- ja liikenteen verotus 26 26 2,52) 26 26 2,62)
Sosiaalivakuutusmaksut 6 0 ei voida laskea 6 0 ei voida laskea
Yhteensä 188 124   187 123  

1) Usealle vuodelle jaksottuvat verotuet on summassa huomioitu joko verovuosikohtaisena arviona tai verovelan korkona (ks. Verotuet Suomessa 2009).

2) Valmiste- ja liikenteen verotuksen verotukien yhteenlaskettua euromäärää ei pystytä luotettavasti arvioimaan tukien päällekkäisyyksistä johtuen. Tukikohtaisia euromääräisiä arvioita käydään tarkemmin läpi verotulomomenttien selvitysosissa.

Osaston tuloarviot vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 14 835 524 15 810 000 14 484 000 -1 326 000 -8
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 897 220 10 672 000 10 025 000 -647 000 -6
02. Yhteisövero 4 150 481 4 367 000 3 594 000 -773 000 -18
03. Korkotulojen lähdevero 38 706 38 000 44 000 6 000 16
04. Perintö- ja lahjavero 749 117 733 000 821 000 88 000 12
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 20 009 196 20 337 000 22 049 700 1 712 700 8
01. Arvonlisävero 19 034 086 19 354 000 21 002 000 1 648 000 9
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 788 592 795 000 850 000 55 000 7
03. Apteekkivero 186 518 188 000 197 700 9 700 5
08. Valmisteverot 7 196 594 7 553 000 6 885 000 -668 000 -9
01. Tupakkavero 929 265 1 160 000 1 152 000 -8 000 -1
04. Alkoholijuomavero 1 481 938 1 506 000 1 384 000 -122 000 -8
05. Virvoitusjuomavero 180 031 206 000 190 000 -16 000 -8
07. Energiaverot 4 591 004 4 666 000 4 146 000 -520 000 -11
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 14 356 15 000 13 000 -2 000 -13
10. Muut verot 3 109 843 3 160 000 2 919 000 -241 000 -8
03. Autovero 891 917 877 000 770 000 -107 000 -12
05. Varainsiirtovero 843 703 878 000 807 000 -71 000 -8
06. Arpajaisvero 221 221 231 000 191 000 -40 000 -17
07. Ajoneuvovero 1 149 623 1 165 000 1 143 000 -22 000 -2
08. Jätevero 3 379 9 000 8 000 -1 000 -11
19. Muut veronluonteiset tulot 120 683 134 808 143 774 8 966 7
04. Eräät viestinnän maksut 23 696 39 183 43 181 3 998 10
05. Eräät liikenteen maksut 24 449 26 329 33 051 6 722 26
06. Väylämaksut 52 162 50 160 48 100 -2 060 -4
(08.) Öljyjätemaksu 3 829 0
09. Muut verotulot 6 027 8 900 9 455 555 6
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 4 193 4 330 4 040 -290 -7
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 4 151 3 635 3 397 -238 -7
12. Säteilytoimintavero 2 176 2 271 2 550 279 12
Yhteensä 45 271 841 46 994 808 46 481 474 -513 334 -1