Talousarvioesitys 2021
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvun tavoite on edelleen voimassa, vaikka koronakriisi on asettanut koko talouden näkymän uuteen tarkasteluun.
Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue-, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.
Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Koronakriisin vaikutukset osuvat kaikkiin näihin ja vaikutusten kesto on todennäköisesti pitkä. Politiikkatoimien toteutus siten, että ne auttavat yrityksiä selviämään kriisin yli, lomautettuja ja työttömiä pysymään työmarkkinoilla ja uudistamaan samalla osaamistaan ja mahdollistamaan kunnianhimoisten ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen on keskeisin haaste. Kriisitoimenpiteiden toteutuksessa on pyrittävä siihen, että terve kilpailu säilyy markkinoilla ja yritysten uusiutuminen on mahdollista.
Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, maksavat kilpailukykyisiä palkkoja ja investoivat tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpitein yritysten markkinoille pääsyä myös kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.
Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologisia ja muita uusia mahdollisuuksia. Toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja on kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja tki-toimijoiden näkökulmasta houkutteleva toimintaympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten tki-toimintaa ja sen rinnalla mm. yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on uuden teknologian soveltaminen ja luominen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen kansantalouden kasvua tukien.
Rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on erityisrahoitusyhtiöiden ja -instrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen rahoitus- ja pääomamarkkinan toimintaa. Julkisen vienninrahoituksen tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet ja edistää vientiä ja työllisyyttä.
Suurten yritysten menestys on tärkeää koko talouden kasvun kannalta, mutta yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottuminen ja vuorovaikutus.
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden tavoitteena on edistää yritysten ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.
Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.
Terveyden rinnalla on pidettävä mielessä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tavoitteet. Talouden välittömistä kriisitoimenpiteistä on siirryttävä mahdollisimman pian palauttamaan työmarkkinat ja yritystoiminta kriisiä edeltäneelle tasolle. Samalla on kannustettava taloutta uusiutumaan innovaatiopolitiikan ja uudistavan elinkeinopolitiikan välinein. Pitkän aikavälin kestävän kasvun kannalta on ratkaisevaa se, että innovaatiojärjestelmää kyetään vahvistamaan ja terve kilpailu markkinoilla ajaa yrityksiä uusiutumaan. Kilpailukyky kotimarkkinoilla ja globaaleissa toiminnoissa määrittelee Suomen hyvinvoinnin jatkossakin ja kyky sopeutua markkinoiden muutoksiin määrittelevät Suomen hyvinvoinnin jatkossakin.
Kustannus- ja hintakilpailukyky ovat oleellisia, kun kriisin jälkeen kilpaillaan alentuneen kysynnän oloissa kansainvälisistä markkinaosuuksista. Kotimarkkinoiden kustannustaso määrittää ulkoista kilpailukykyämme. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon tehokkuus ja työn hinnan määräytyminen tuottavuuskehityksen mukaisesti ovat keskeisiä.
Työmarkkinoilla työvoiman siirtyminen taantuvilta toimialoilta ja -alueilta sinne, missä työtilaisuuksia on tarjolla, on oleellista talouden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi. Työnteon kannustimista on huolehdittava kaikkien työmarkkinoille osallistuvien kohdalla, jotta vältettäisiin työttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi työttömyysongelmaksi.
Koronakriisi kiihdyttää useiden megatrendien vaikutuksia. Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta on tärkeää, että pääsy globaaleille markkinoille ei vaarannu. Digitaalisten palveluratkaisujen yleistyessä markkinoille pääsy edellyttää mahdollisuutta skaalata ratkaisuja omien rajojen ulkopuolellakin. Näin edesautetaan myös Suomen talouden rakenteiden muutosta kestävämpään suuntaan. Koronakriisi voi myös muuttaa yritysten toimintamalleja tehtävien sijoittamisessa eri maihin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden lisätä suomalaisen arvonluonnin osuutta yritystoiminnassa ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuus on tärkeää.
Innovaatiojärjestelmän tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja kansainvälinen markkinatilanne huomioon ottaen. Tki-toiminnan resurssien turvaaminen on pitkän aikavälin kilpailukyvyn edellytys.
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:
2019 toteutuma/arvio |
2020 arvio |
2021 arvio |
|
— BKT:n määrän muutos (%) | 1,0 | -5,5 | 1,3 |
— Työttömyysaste (%) | 6,7 | 8,0 | 8,1 |
— Työllisyysaste (%) | 72,5 | 71,2 | 71,3 |
— Kasvuyritysten lukumäärä | > 1 000 | > 1 000 | > 1 000 |
— Työn tuottavuus, muutos (%) | 0,3 | -1,6 | 1,5 |
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%) | 40 | > 39 | > 35 |
Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.
Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.
Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.
2018 | 2018 | 2019 | 2019 | |
Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | |
Työttömät työnhakijat (%) | 45 | 55 | 44 | 56 |
Työvoimakoulutuksen aloittaneet (%) | 45 | 55 | 47 | 53 |
Työvoimapalveluissa aloittaneet | ||||
— kotoutumiskoulutus (%) | 55 | 45 | 60 | 40 |
— palkkatuettu työ (%) | 48 | 52 | 47 | 53 |
— starttiraha (%) | 51 | 49 | 51 | 49 |
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) | 57 | 43 | 58 | 42 |
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.
Kuuden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 409 ESR- ja 1 159 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 31 % (231,7 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 23 % (249,1 milj. euroa). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR+ESR yht.) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa 2021—2027 sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana periaatteena. Sen lisäksi, että tasa-arvoa edistetään kaikissa hankkeissa, voidaan rahoittaa myös hankkeita, joiden pääasiallisena tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeiden tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita ml. sukupuolten tasa-arvo.
Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee energia- ja ilmastostrategiaa tukevia toimia, luo uusia ja kansainvälisesti kiinnostavia kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja sekä toteuttaa kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa. Ministeriö myös tukee kestävää kasvua ja ympäristön kehitystä palvelevia innovaatioita, turvaa osaavaa työvoimaa muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista, osaamisen kehittämistä ja työllistymistä.
Johdonmukainen energia- ja ilmastopolitiikka on keskeinen osa kestävää kehitystä. Päästöttömillä ja vähäpäästöisillä investoinneilla rakennetaan pohjaa hiilineutraalille yhteiskunnalle. Pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut edistävät myös kestävää talouskasvua ja kestävää työllisyyttä. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan keskeisesti huomioon politiikan toteutuksessa.
Vuonna 2021 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 160 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 283 milj. euroa. Lisäksi tuetaan kiertotaloutta investointi- ja innovaatiotuella.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2020 varsinainen talousarvio |
2021 esitys |
||
32.01 | Hallinto | ||
---|---|---|---|
— lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) | 8,400 | 8,400 | |
— myöntämisvaltuus | 0,034 | 0,034 | |
32.20.40 | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 327,516 | 328,033 | |
32.20.41 | Energiatuki (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 110,000 | 160,000 | |
32.20.46 | Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 33,915 | - | |
32.20.83 | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 146,823 | 146,823 | |
32.30.42 | Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 4,000 | 3,000 | |
32.30.51 | Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) | ||
— hankintasopimusvaltuus | 65,000 | 65,000 | |
32.30.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | - | 351,789 | |
32.40.82 | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 1 000,000 | 1 000,000 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021
v. 2019 tilinpäätös 1000 € |
v. 2020 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2021 esitys 1000 € |
Muutos 2020—2021 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 748 350 | 780 683 | 809 864 | 29 181 | 4 |
01. | Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 33 700 | 35 421 | 38 193 | 2 772 | 8 |
02. | Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 173 223 | 174 918 | 182 621 | 7 703 | 4 |
03. | Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 185 853 | 196 621 | 196 231 | -390 | 0 |
04. | Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 32 248 | 32 302 | 32 864 | 562 | 2 |
05. | Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 97 474 | 99 471 | 100 604 | 1 133 | 1 |
06. | Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 15 268 | 17 589 | 18 361 | 772 | 4 |
07. | Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 4 080 | 8 722 | 9 157 | 435 | 5 |
08. | Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 404 | 20 923 | 21 857 | 934 | 4 |
09. | Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 839 | 6 771 | 7 758 | 987 | 15 |
20. | Siviilipalvelus (arviomääräraha) | 3 879 | 4 939 | 4 939 | — | 0 |
(21.) | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) | 826 | — | — | — | 0 |
29. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 52 046 | 57 072 | 57 072 | — | 0 |
40. | Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v) | 5 959 | 6 051 | 5 041 | -1 010 | -17 |
41. | Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) | 10 400 | 2 100 | 4 400 | 2 300 | 110 |
49. | Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 94 403 | 97 403 | 109 303 | 11 900 | 12 |
50. | Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) | 872 | 1 122 | 1 222 | 100 | 9 |
51. | Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha) | 2 369 | 2 572 | 2 572 | — | 0 |
53. | Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | 400 | 400 | — | 0 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 8 507 | 16 236 | 17 219 | 983 | 6 |
95. | Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) | 0 | 50 | 50 | — | 0 |
20. | Uudistuminen ja vähähiilisyys | 712 646 | 928 791 | 1 284 313 | 355 522 | 38 |
20. | Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 420 | 3 420 | 3 420 | — | 0 |
(28.) | Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 400 | — | — | — | 0 |
40. | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | 245 021 | 298 301 | 514 218 | 215 917 | 72 |
41. | Energiatuki (arviomääräraha) | 27 509 | 60 750 | 101 250 | 40 500 | 67 |
42. | Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 1 000 | 1 000 | — | 0 |
43. | Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 0 | 87 550 | 64 200 | -23 350 | -27 |
44. | Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v) | 2 000 | 1 000 | 1 000 | — | 0 |
45. | LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) | 14 929 | 5 532 | 5 532 | — | 0 |
46. | Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha) | 10 000 | 13 488 | 23 750 | 10 262 | 76 |
47. | Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 3 000 | 8 000 | 8 000 | — | 0 |
48. | Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) | 228 621 | 232 550 | 282 993 | 50 443 | 22 |
49. | Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 4 150 | 4 150 | 0 |
(51.) | Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v) | 118 | — | — | — | 0 |
(66.) | Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha) | — | 60 000 | — | -60 000 | -100 |
83. | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | 154 999 | 137 200 | 262 800 | 125 600 | 92 |
87. | Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) | 17 629 | 20 000 | 12 000 | -8 000 | -40 |
30. | Työllisyys ja yrittäjyys | 628 021 | 836 858 | 946 927 | 110 069 | 13 |
(30.) | Valtionavustus kunnille yksinyrittäjien tukemiseen (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | 0 |
(31.) | Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha) | — | — | — | — | 0 |
40. | Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 4 114 | 21 000 | 12 000 | -9 000 | -43 |
42. | Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) | 4 945 | 16 378 | 93 378 | 77 000 | 470 |
44. | Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) | 6 000 | 6 000 | 6 000 | — | 0 |
46. | Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) | 29 124 | 78 000 | 121 000 | 43 000 | 55 |
51. | Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) | 256 693 | 273 014 | 299 411 | 26 397 | 10 |
52. | Palkkaturva (arviomääräraha) | 29 862 | 32 000 | 32 000 | — | 0 |
64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) | 297 283 | 410 166 | 378 638 | -31 528 | -8 |
(65.) | Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) | — | — | — | — | 0 |
95. | Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha) | — | 300 | 4 500 | 4 200 | 1400 |
40. | Yritysten erityisrahoitus | 72 400 | 121 823 | 598 987 | 477 164 | 392 |
42. | Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) | 122 | 700 | 700 | — | 0 |
(43.) | Yritysten kustannustuki (arviomääräraha) | — | — | — | — | 0 |
47. | Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha) | 18 133 | 33 691 | 189 928 | 156 237 | 464 |
48. | Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) | 38 751 | 67 400 | 83 200 | 15 800 | 23 |
60. | Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) | 0 | 20 | 20 | — | 0 |
82. | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) | 0 | 10 | 10 | — | 0 |
87. | Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 300 000 | 300 000 | 0 |
(88.) | Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
89. | Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | 10 800 | 14 900 | 19 100 | 4 200 | 28 |
95. | Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha) | 4 594 | 5 102 | 6 029 | 927 | 18 |
50. | Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen | 203 501 | 197 849 | 186 756 | -11 093 | -6 |
03. | Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 881 | 12 531 | 10 531 | -2 000 | -16 |
30. | Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) | 201 620 | 185 318 | 176 225 | -9 093 | -5 |
Yhteensä | 2 364 918 | 2 866 004 | 3 826 847 | 960 843 | 34 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 8 554 | 8 520 | 8 697 |