Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto

Talousarvioesitys 2021

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvun tavoite on edelleen voimassa, vaikka koronakriisi on asettanut koko talouden näkymän uuteen tarkasteluun.

Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue-, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Koronakriisin vaikutukset osuvat kaikkiin näihin ja vaikutusten kesto on todennäköisesti pitkä. Politiikkatoimien toteutus siten, että ne auttavat yrityksiä selviämään kriisin yli, lomautettuja ja työttömiä pysymään työmarkkinoilla ja uudistamaan samalla osaamistaan ja mahdollistamaan kunnianhimoisten ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamisen on keskeisin haaste. Kriisitoimenpiteiden toteutuksessa on pyrittävä siihen, että terve kilpailu säilyy markkinoilla ja yritysten uusiutuminen on mahdollista.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, maksavat kilpailukykyisiä palkkoja ja investoivat tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpitein yritysten markkinoille pääsyä myös kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu osaavaan työvoimaan ja sen riittävyyteen sekä kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologisia ja muita uusia mahdollisuuksia. Toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymisedellytyksiä ja on kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja tki-toimijoiden näkökulmasta houkutteleva toimintaympäristö. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten tki-toimintaa ja sen rinnalla mm. yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on uuden teknologian soveltaminen ja luominen sekä erilaisten osaamisten yhdistäminen ja laaja hyödyntäminen kansantalouden kasvua tukien.

Rahoituksen saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on erityisrahoitusyhtiöiden ja -instrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen rahoitus- ja pääomamarkkinan toimintaa. Julkisen vienninrahoituksen tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet ja edistää vientiä ja työllisyyttä.

Suurten yritysten menestys on tärkeää koko talouden kasvun kannalta, mutta yhtä lailla myös yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisissa yrityksissä tukee koko talouden kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteemisessä ja monenkeskistä yhteistyötä painottavassa lähestymisessä olennaista on erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottuminen ja vuorovaikutus.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden tavoitteena on edistää yritysten ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Pidemmän aikajänteen kilpailukykyä kehittävät toimenpiteet koronakriisiin

Terveyden rinnalla on pidettävä mielessä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tavoitteet. Talouden välittömistä kriisitoimenpiteistä on siirryttävä mahdollisimman pian palauttamaan työmarkkinat ja yritystoiminta kriisiä edeltäneelle tasolle. Samalla on kannustettava taloutta uusiutumaan innovaatiopolitiikan ja uudistavan elinkeinopolitiikan välinein. Pitkän aikavälin kestävän kasvun kannalta on ratkaisevaa se, että innovaatiojärjestelmää kyetään vahvistamaan ja terve kilpailu markkinoilla ajaa yrityksiä uusiutumaan. Kilpailukyky kotimarkkinoilla ja globaaleissa toiminnoissa määrittelee Suomen hyvinvoinnin jatkossakin ja kyky sopeutua markkinoiden muutoksiin määrittelevät Suomen hyvinvoinnin jatkossakin.

Kustannus- ja hintakilpailukyky ovat oleellisia, kun kriisin jälkeen kilpaillaan alentuneen kysynnän oloissa kansainvälisistä markkinaosuuksista. Kotimarkkinoiden kustannustaso määrittää ulkoista kilpailukykyämme. Tästä syystä julkisen palvelutuotannon tehokkuus ja työn hinnan määräytyminen tuottavuuskehityksen mukaisesti ovat keskeisiä.

Työmarkkinoilla työvoiman siirtyminen taantuvilta toimialoilta ja -alueilta sinne, missä työtilaisuuksia on tarjolla, on oleellista talouden sopeutumiskyvyn lisäämiseksi. Työnteon kannustimista on huolehdittava kaikkien työmarkkinoille osallistuvien kohdalla, jotta vältettäisiin työttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi työttömyysongelmaksi.

Koronakriisi kiihdyttää useiden megatrendien vaikutuksia. Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta on tärkeää, että pääsy globaaleille markkinoille ei vaarannu. Digitaalisten palveluratkaisujen yleistyessä markkinoille pääsy edellyttää mahdollisuutta skaalata ratkaisuja omien rajojen ulkopuolellakin. Näin edesautetaan myös Suomen talouden rakenteiden muutosta kestävämpään suuntaan. Koronakriisi voi myös muuttaa yritysten toimintamalleja tehtävien sijoittamisessa eri maihin. Tämä tarjoaa mahdollisuuden lisätä suomalaisen arvonluonnin osuutta yritystoiminnassa ja EU:n sisämarkkinoiden toimivuus on tärkeää.

Innovaatiojärjestelmän tehtävänä on kehittää uusia ratkaisuja kansainvälinen markkinatilanne huomioon ottaen. Tki-toiminnan resurssien turvaaminen on pitkän aikavälin kilpailukyvyn edellytys.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2021:

  2019
toteutuma/arvio
2020
arvio
2021
arvio
       
— BKT:n määrän muutos (%) 1,0 -5,5 1,3
— Työttömyysaste (%) 6,7 8,0 8,1
— Työllisyysaste (%) 72,5 71,2 71,3
— Kasvuyritysten lukumäärä > 1 000 > 1 000 > 1 000
— Työn tuottavuus, muutos (%) 0,3 -1,6 1,5
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%) 40 > 39 > 35
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.

Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

  2018 2018 2019 2019
  Naiset Miehet Naiset Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 45 55 44 56
Työvoimakoulutuksen aloittaneet (%) 45 55 47 53
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 55 45 60 40
— palkkatuettu työ (%) 48 52 47 53
— starttiraha (%) 51 49 51 49
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 57 43 58 42

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Kuuden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 409 ESR- ja 1 159 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 31 % (231,7 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 23 % (249,1 milj. euroa). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR+ESR yht.) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa 2021—2027 sukupuolten tasa-arvo on huomioitu läpileikkaavana periaatteena. Sen lisäksi, että tasa-arvoa edistetään kaikissa hankkeissa, voidaan rahoittaa myös hankkeita, joiden pääasiallisena tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hankkeiden tulee noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita ml. sukupuolten tasa-arvo.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toimeenpanee energia- ja ilmastostrategiaa tukevia toimia, luo uusia ja kansainvälisesti kiinnostavia kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja sekä toteuttaa kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa. Ministeriö myös tukee kestävää kasvua ja ympäristön kehitystä palvelevia innovaatioita, turvaa osaavaa työvoimaa muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista, osaamisen kehittämistä ja työllistymistä.

Johdonmukainen energia- ja ilmastopolitiikka on keskeinen osa kestävää kehitystä. Päästöttömillä ja vähäpäästöisillä investoinneilla rakennetaan pohjaa hiilineutraalille yhteiskunnalle. Pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut edistävät myös kestävää talouskasvua ja kestävää työllisyyttä. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus otetaan keskeisesti huomioon politiikan toteutuksessa.

Vuonna 2021 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 160 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 283 milj. euroa. Lisäksi tuetaan kiertotaloutta investointi- ja innovaatiotuella.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2020
varsinainen
talousarvio
2021
esitys
       
32.01 Hallinto    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 327,516 328,033
32.20.41 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 110,000 160,000
32.20.46 Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 33,915 -
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 146,823 146,823
32.30.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 4,000 3,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 65,000 65,000
32.30.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 351,789
32.40.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2019—2021

    v. 2019
tilinpäätös
1000 €
v. 2020
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2021
esitys
1000 €
 
Muutos 2020—2021
    1000 € %
 
01. Hallinto 748 350 780 683 809 864 29 181 4
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 700 35 421 38 193 2 772 8
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 173 223 174 918 182 621 7 703 4
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 185 853 196 621 196 231 -390 0
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 248 32 302 32 864 562 2
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 97 474 99 471 100 604 1 133 1
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 268 17 589 18 361 772 4
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 4 080 8 722 9 157 435 5
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 404 20 923 21 857 934 4
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 839 6 771 7 758 987 15
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 3 879 4 939 4 939 0
(21.) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) 826 0
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 52 046 57 072 57 072 0
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v) 5 959 6 051 5 041 -1 010 -17
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 10 400 2 100 4 400 2 300 110
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 94 403 97 403 109 303 11 900 12
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 872 1 122 1 222 100 9
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha) 2 369 2 572 2 572 0
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 1 000 400 400 0
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 8 507 16 236 17 219 983 6
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 0 50 50 0
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 712 646 928 791 1 284 313 355 522 38
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 420 3 420 3 420 0
(28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 400 0
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 245 021 298 301 514 218 215 917 72
41. Energiatuki (arviomääräraha) 27 509 60 750 101 250 40 500 67
42. Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 000 1 000 1 000 0
43. Yritysvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 0 87 550 64 200 -23 350 -27
44. Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v) 2 000 1 000 1 000 0
45. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 14 929 5 532 5 532 0
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (arviomääräraha) 10 000 13 488 23 750 10 262 76
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 000 8 000 8 000 0
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 228 621 232 550 282 993 50 443 22
49. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) 4 150 4 150 0
(51.) Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v) 118 0
(66.) Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha) 60 000 -60 000 -100
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 154 999 137 200 262 800 125 600 92
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) 17 629 20 000 12 000 -8 000 -40
30. Työllisyys ja yrittäjyys 628 021 836 858 946 927 110 069 13
(30.) Valtionavustus kunnille yksinyrittäjien tukemiseen (siirtomääräraha 2 v) 0
(31.) Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha) 0
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 4 114 21 000 12 000 -9 000 -43
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 4 945 16 378 93 378 77 000 470
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 6 000 6 000 6 000 0
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 29 124 78 000 121 000 43 000 55
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 256 693 273 014 299 411 26 397 10
52. Palkkaturva (arviomääräraha) 29 862 32 000 32 000 0
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 297 283 410 166 378 638 -31 528 -8
(65.) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 0
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha) 300 4 500 4 200 1400
40. Yritysten erityisrahoitus 72 400 121 823 598 987 477 164 392
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 122 700 700 0
(43.) Yritysten kustannustuki (arviomääräraha) 0
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha) 18 133 33 691 189 928 156 237 464
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 38 751 67 400 83 200 15 800 23
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
87. Pääomasijoitus Suomen Malmijalostus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 300 000 300 000 0
(88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 0
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 10 800 14 900 19 100 4 200 28
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha) 4 594 5 102 6 029 927 18
50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 203 501 197 849 186 756 -11 093 -6
03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 881 12 531 10 531 -2 000 -16
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 201 620 185 318 176 225 -9 093 -5
Yhteensä 2 364 918 2 866 004 3 826 847 960 843 34
  Henkilöstön kokonaismäärä 8 554 8 520 8 697